Taantuma ei syö asianajajan leipää

Lakimiesuutiset järjesti lokakuussa pyöreän pöydän keskustelun, jossa keskustelun osallistujat pohtivat taantuman ja talouskriisin välittömiä ja välillisiä vaikutuksia asianajajakuntaan ja heidän töihinsä. Keskusteluun osallistuivat Lakimiesliitonkin toiminnassa aktiiviset asianajajat Salme Sandström, Pekka Jäntti, Otso Nykänen ja Antti Sorjonen.

Taloustilanteen välittömiä vaikutuksia – työmäärän huomattavaa vähenemistä – ei kukaan keskustelun osallistujista ole ainakaan vielä havainnut työssään.

– Asianajajan ammatti on siitä kiitollinen, että suhdanteista huolimatta, työtä näyttää riittävän, Antti Sorjonen toteaakin.

Sen sijaan kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että työn luonne ja sävy ovat muuttuneet. Työoikeuteen liittyvien toimeksiantojen määrä on kuitenkin talouskriisin ja irtisanomisten myötä näyttänyt lisääntyvän koko ajan. Tähän asti monet suuryritykset ovat pyrkineet lomauttamaan väkeään ja hakemaan keinoja, joiden avulla irtisanomisia ei tarvittaisi.

– Jos tilanne jatkuu huonona eikä esimerkiksi teollisuudessa ole valoa näkyvissä, meillä saattaa olla edessä huomattavasti suurempi irtisanomisaalto, Pekka Jäntti toteaa.

Taantuman ja laman aikana irtisanomiset tehdään taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin vedoten, jolloin ne eivät suoraan tuo lisätyötä juristeille. Sen sijaan ikäsyrjintä ja muut tasa-arvoloukkaustilanteet saattavat lisääntyä irtisanomisten aikaan.

– Syrjintä eri muodoissaan voi lyödä läpi tällaisessa tilanteessa, Antti Sorjonen miettiikin.

Liikevaihdot laskevat

Pekka Jäntti uskoo, että yleisesti voidaan odottaa suurimpien asianajotoimistojen liikevaihtojen alenevan.

– Viime vuodelta tätä ei vielä näkynyt, mutta tänä vuonna näin jo käynee. Tämä riippuu toki toimiston laskutusrakenteesta. Jos hyvin suuri osa tuloista on aiemmin syntynyt erilaisista yrityskaupoista ja -järjestelyistä, talouskriisin merkitykset ovat suuremmat.

Odotettavissa on myös, että insolvenssioikeuden osuus kasvaa ja esimerkiksi sopimusoikeudessa kaikenlainen varmistelu epävarmuuden tilanteessa lisääntyy.

– Enää ei kuljeta sellaisessa nousuhuumassa, jossa tärkeintä on saada sopimuksia aikaan hinnalla millä hyvänsä, Jäntti miettii ja jatkaa:

– Yleisesti vaikuttaisi kuitenkin siltä, ettei tällä alalla ole mitään erityistä notkahdusta ainakaan meillä näkyvissä. Saattaisi jopa tietynlaista elpymistä olla näkyvissä; töitä ainakin on luvassa lähitulevaisuudessakin.

Perhe- ja perintöasiat pysyvät listoilla

Salme Sandströmin omimpaan alueeseen, perhe- ja perintöoikeuteen, yleinen taloustilanne ei vaikuta.

– Taantuma saattaa ehkä näkyä siinä, että yksityisasiakkaita menee työttömyyden ja muiden vaikeuksien vuoksi oikeusavun puolelle vähän enemmän.

Myös Otso Nykänen toteaa, ettei hän ole huomannut taloustilanteen vaikuttaneen perhe- tai perintöasioihin.

Sandström vertaa nykytilannetta 1990-luvun lamaan, jolloin lama alensi esimerkiksi kiinteistöjen arvoja ja perintöverot saattoivat nousta monille ylipääsemättömiksi.

– 1980-luvun lopussa hinnat olivat huipussaan ja laskivat 1990-luvulla syöksykierrettä alas. Meillä oli paljon sellaisia kuolinpesiä, joissa oli täältä Helsingistä asunto-osakkeita, kiinteistöjä, pörssiosakkeita. Perintöverot määrättiin henkilön kuolinhetken arvon mukaan. Jos kuolema oli tapahtunut ennen lamaa, saattoi tuloksena olla sellaisia vääristymiä, joissa perintöverot olivat suuremmat kuin niitä maksaessa perityn omaisuuden arvo. Monet jäivät loppuiäkseen velallisiksi.

– Nyt ei onneksi ole odotettavissa läheskään niin suuria arvojen alentumisia kuin 1990-luvulla, Sandström jatkaa.

Patoutunutta bisnestä

Pekka Jäntin mukaan varsinkin suurissa asianajotoimistoissa on jonkin verran koettu sitä, että isoja projekteja on saatettu laittaa jäihin.

– Tätä patoutunutta bisnestä syntyy koko ajan lisää. Kun uutiset alkavat muuttua positiivisiksi, voi nousu olla periaatteessa nopeaakin, Antti Sorjonen myöntelee.

– Teen itse pk-yrityksille jonkin verran konsultointityötä, ja siellä puolella varsinkin alkuvuosi oli aika hiljaista, Otso Nykänen lisää.

Myös asiakkaiden hintatietoisuus on lisääntynyt taloustilanteen kovetessa. Pekka Jäntti ennakoi tämän johtavan vielä kiristyvään kilpailuun.

– Yrityspuolella haetaan säästöjä eri toiminnoista. Kun palveluita ostetaan, asianajopalvelut ovat palveluita muiden palvelujen joukossa ja niitä katsotaan samoilla kriteereillä.

Lisää pohdittavaa ja ehkä myös lisätöitä tuo elokuun alussa voimaan tullut uusi määräys, joka velvoittaa myös asianajotoimistot osallistumaan rahanpesun ehkäisemiseen.

– Lama tai taantuma saattaa vaikuttaa siihen, että epäilyttävää rahaa on liikkeellä enemmän kuin aikaisemmin, Antti Sorjonen ennakoikin asianajajien huolellisuusvelvollisuuden korostumista.

– Vastuun ankaroituminen ankkuroituu talouden taantumakohtiin enemmän kuin nousukausiin, Pekka Jänttikin uskoo.

Tiedonkulku vaikeutuu

Jo pidempään on suurissa globaalisti toimivissa yrityksissä ollut nähtävissä, että toimintaa keskitetään esimerkiksi Euroopassa yhteen pisteeseen ja maahan. Muissa maissa puolestaan vähennetään oganisaatioita ja henkilöstöä. Tätä suuntausta taantuma on ollut omiaan vahvistamaan.

Tämä on johtanut Pekka Jäntin mukaan siihen, että ne tahot, joiden kanssa asioita hoidetaan, ovat muuttuneet.

– Joko toimeksiantajan edustaja on jossain muualla kuin Suomessa tai sitten asioita hoidetaan toimistoketjun kautta. Toimeksianto annetaan yrityksen pääkonttorin maassa jollekin toimistolle, joka hoitaa yhteydet juristeihin muissa maissa. Tällöin kuitenkin asioiden hoitaminen saattaa vaikeutua, koska tieto kulkee monen mutkan kautta.

Samalla myös Suomesta vähenee työpaikkoja.

– Tämä vaikuttaa myös meidän toimeksiantajakenttäämme, ja muutos voi olla joissain tapauksissa hyvinkin merkittävä, Otso Nykänen lisää.

Laman vaikutuksesta jotkut suuret toimistot saattavat myös alkaa kiinnostua niin sanotusta perinteisestä juridiikasta – varsinkin, jos liikejuridiikan puolella ei enää toimeksiantoja tule aikaisempaan malliin. Toisaalta taloudellinen niukkuus voi vahvistaa toimistojen erikoistumista ja olla omiaan karsimaan osaamisalueita.

Antti Sorjonen näkee tässä myös hyviä puolia.

– Vielä jokin aika sitten puhuttiin, että asianajotoimistoilta loppuu työntekijät, kun ala ei enää vedä nuorta väkeä ja eläköityminen on lähitulevaisuuden suuri ongelma. Nyt nuori polvi ei ehkä ole enää niin täystyöllistettyä. Lisäksi taantumalla on positiivinen vaikutus sille, ettei avustavalla lakimieskunnalla luultavasti teetetä enää niin paljon töitä kuin aikaisemmin. Suurissakin toimistoissa avustava lakimieskunta päässee kotiin ihan hyvissä ajoin.

Verotus ohjaa toimintaa

Lama vaikuttaa välillisesti myös siihen, että verotusta joudutaan kiristämään. Nyt ennakoidulla osinkotulojen veromuutoksella tullee olemaan vaikutusta asianajajakenttään.

– Suunniteltu verotus mahdollisesti suosii toimistoja, joissa on vain vähän osakkaita sekä sellaisia pieniä toimistoja, joissa työpanos jakautuu suhteellisen tasaisesti, Pekka Jäntti toteaa ja jatkaa:

– Jossain vaiheessa oltiin yksimielisiä siitä, ettei verotus saa ohjata sitä, miten liiketoimintaa harjoitetaan. Ainakaan nyt tiedossa olevat muutokset eivät tällaista kriteeriä täytä.

Salme Sandström uskookin, että suurissa toimistoissa mietitään parhaillaan, mitä tehdä veromuutoksen vuoksi.

– Ovathan kyseessä suuret taloudelliset intressit.