Tähtäimessä parhaat työntekijät

Headhuntterit jahtaavat henkilöitä, jotka eivät välttämättä etsi aktiivisesti muutosta työurallaan, mutta ovat valmiita vaihtamaan työnantajaa mielenkiintoisten työtehtävien sattuessa kohdalle, kertoo osakas Kalle Soikkanen suorahakutoimisto Stanton Chaselta.

– Toimeksiantajista löytyy muutosta läpikäyviä yrityksiä, jotka tavoittelevat intensiteetin ja toimintatavan muutosta, mutta eivät halua läpikäydä mittavaa hakuprosessia.

Käytännössä toimeksiantaja antaa speksit, mitä palkattavan henkilön pitää osata, minkä tyyppinen hänen toimintatapansa tulee olla ja millaisista yrityksistä hänellä on työkokemusta. Tämän jälkeen suorahakutoimisto käy lävitse ehdokkaita useista eri lähteistä ja valitsee henkilöt, joihin otetaan yhteyttä ja kutsutaan haastatteluun.

Kun haetaan nimenomaan juristia, kysymys on yleensä päälakimiehestä tai lakiasiainjohtajasta ulkomaisomisteiseen tai pörssiyhtiöön. Jotain juristitoimeksiantojen kysynnästä kuitenkin kertoo, että Soikkanen hakee heitä vain noin kerran vuodessa.

– Eniten haetaan kauppakorkea­koulun suorittaneita tai diplomi-insinöörejä talous-, yleis- ja myyntijohtoon.

Suorahaku on työnhakumuodoista aggressiivisin. Kun työnantaja haluaa tietynlaisen henkilön, hän saattaa käydä keskusteluja vain muutaman tehtävän kannalta mielenkiintoisimman henkilön kanssa.

– Yrityksen resursseja ei kulu siihen, että saataisiin avoimella ilmoituksella pari sataa henkilöä, joista kaikki lopulta osoittautuvat vääriksi.

Suorahaussa usein kansain­välinen kytkentä

Oletko lakimies, jolle on kertynyt sopivasti menestystä hyvissä työtehtävissä ja oikeilla työnantajilla? Sinulla voi olla mahdollisuus saada headhuntteri kannoillesi.

– Ihmisillä, joilla on innovatiivinen ote työelämään, koulutusta ja kokemusta oikeantyyppisistä tehtävistä, on suuri mahdollisuus saada minulta puhelinsoitto, Soikkanen sanoo.

Hän kertoo, että vaatimuksena tietty määrä kansainvälisyyttä ja menestystä aikaisemmissa tehtävissä. Yleensä ­suorahaku kohdistuu henkilöihin, joilla on
5–20 vuotta työkokemusta valmistumisensa jälkeen.

– Jos jotain on kerran tehnyt hyvin, syntyy olettamus, että vastaavissa tehtävissä voisi onnistua jatkossakin.

Mitä enemmän alalla on ulkomaisia­ toimijoita ja pääomasijoittajia, sitä useam­min suorahakua käytetään. Monista toimeksiannoista löytyy kansainvälinen relaatio joko omistus- tai rahoitus­pohjasta. Myös julkiselta sektorilta löytyy asiakkaita, esimerkkeinä valtakunnalliset isot laitokset, jopa yliopistot.

Soikkasen mukaan Suomessa täytetään noin tuhat paikkaa vuodessa, mutta maailmalla lähestulkoon kaikki yli 100 000 euroa tienaavat henkilöt, jotka tulevat yrityksen oman henkilöstön ulkopuolelta, on headhuntattu.

Yhdysvalloissa asianajotoimistot ovat merkittäviä suorahaun käyttäjiä, Suomessa taas luotetaan yhä keskinäisiin kontaktiverkkoihin.

– Uskon, että jonain päivänä suora­haku lakimiesten ja asianajajienkin kohdalla yleistyy. Muutos tapahtunee yhteispohjoismaisten toimeksiantojen kautta, Soikkanen pohtii.

Uratieltä ei löydy ohituskaistoja

Jos juristi haluaa kehittää osaamistaan, hänen kannattaa Soikkasen mukaan panostaa kansainvälisyyteen ja työkokemukseen työnantajalla, joka tekee uusia asioita tai haluaa muuttaa maailmaa. Olennaista on pitää ammatti­taitoa aktiivisesti yllä.

Tärkeää on jättää jälkiä julkisiin lähteisiin, osallistua yhdistystoimintaan, kirjoittaa artikkeleita ja osallistua keskusteluihin – eikä tällä tarkoiteta Facebook-päivityksiä.

– Koskaan ei voi ylikorostaa ensimmäisen työnantajan merkitystä. Se ei saisi olla vain rutiinityöpaikka. Jos on ajopuu, ajautuu helposti väärään kohteeseen. Pitää olla näkemystä ja halua tehdä relevantteja asioita tai ainakin miettiä, kuinka omaa työpanostaan voisi muuttaa aktiivisemmaksi, Soikkanen linjaa.

Hänen mukaansa uraa ei voi ”tehdä” eikä ohituskaistoja ole, vaan uralla on mahdollisuus edetä, kun on kiinnostunut oikeista asioista ja ratkaisuista. Uraa luovan pitää olla mukana prosesseissa, joita ei ole ennen tehty.

– Aikanaan keskityin opinnoissani ympäristöoikeuteen, josta puhuttiin tulevaisuuden alana. Sain kuitenkin huomata, että sen aika tuli vasta paljon myöhemmin. Kun Nokia nousi maailmalla, sen juristit saivat tehdä aivan uusia asioita, joista he ovat saaneet hyvää nostetta uralleen, Soikkanen kertoo.

Hän katsoo, että yleisesti ottaen juristien asema yritysmaailmassa on heikentynyt.
Kun ennen kokonaisuuksia ymmärrettiin säännöksillä, hahmotetaan niitä nyt kansainvälisessä kehikossa lukujen kautta. Markkinoihin on osaltaan vaikuttanut oikeustieteellisen koulutuksen kapeus ja kotikutoisuus.

Soikkanen huomauttaa liike­pankkien johtokuntien ja yritysten ylimmän johdon olleen aikoinaan täynnä lakimiehiä. Nyt kansainvälisemmät kauppa­tieteilijät ja insinöörit ovat vieneet monet, perinteisesti juristeille kuuluneet paikat.

– On valitettavaa, ettei juristinkoulutuksella ole enää samanlaista kysyntää yritysmaailmassa kuin joskus aikaisemmin, Soikkanen tiivistää monien mietteet.