Kohtalokas pyöräretki
Vanha hovioikeudentalo muodostui kesällä 1982 taidehistorian dosentti Virpi Harjun uran käännekohdaksi. Harju oli tuolloin taidehistorian opiskelijana kesätöissä Vaasassa Pohjanmaan museon palkkalistoilla. Kerran Harju pyöräili Vanhassa Vaasassa ja tielle osui erityisen komea rakennus. Se teki taidehistorian opiskelijaan suuren vaikutuksen. Virpi Harju päätti siltä istumalta tehdä rakennuksesta laudaturtyönsä.
– Hovioikeuden vanha rakennus erottui arkkitehtonisella edustavuudellaan ja oikeusikonografisella merkittävyydellään muista oikeusrakennuksistamme. Se oli aikanaan osa eurooppalaista oikeustalotraditiota, Virpi Harju kertoo tutkimustuloksistaan.
– Kun selvitin talon taustoja ja etsin siitä lisätietoa, päädyin haastattelemaan Vaasan hovioikeuden silloista tuomaria, sittemmin presidenttiä Erkki Rintalaa. Hän kannusti minua tutkimaan oikeuden symboleja sekä kyseistä taloa tarkemmin. Hän näytti minulle Vanhan Vaasan hovioikeuden talosta peräisin olevan oikeuden tunnuksia kuvaavan sopraportaveistoksen, joka on nykyisin Vaasan uudessa hovioikeudessa. Rintala kertoi myös, että symboleiden alkuperästä ei ole Suomessa laajempaa tietoa ja sitä kipeästi tarvittaisiin, Virpi Harju kertoo tutkimustyönsä alkusysäyksestä.
Tästä alkoi Virpi Harjun mielenkiintoinen ja yhä jatkuva tutkimusmatka oikeuden kuvallisiin kysymyksiin ja alan symboliikkaan. Laudaturtyötä seurasi lisensiaatintyö sekä vuonna 1997 valmistunut väitöskirjatutkimus ”Themiksen temppeli. Vanhan Vaasan hovioikeudentalo Kustaa III:n valistuspyrkimysten monumentti”.
Samoihin aikoihin tehtiin Vaasan hovioikeuden vuonna 1996 vietettyjä 220-vuotisjuhlia varten juhlakirjaa nimeltä ”Muistoja Themiksen näyttämöltä”. Sen toimittajana oli Virpi Harju, joka myös kirjoitti pääosan kirjan artikkeleista.
Tutkimusalue laajenee
Väitöskirjatyötä seurasi vuosina 1998–2001 Oikeuden kuvaa ja Suomen oikeuden symbolimaailmaa koskeva jatkotutkimus ja näyttelyhanke. Se toteutettiin Eduskunnan kirjaston ja Valtion taidemuseon yhteistyönä Suomen uudistetun perustuslain merkeissä. Virpi Harju toimi hankkeen projektijohtajana. Hanke käsitti kaksi oikeuden esineelliseen ja kuvalliseen kulttuuriin liittyvää kirjaa ja näyttelyä. Toinen näyttely oli Eduskunnan kirjastossa ja toinen Valtion taidemuseossa Ateneumissa.
Oikeuden kuvahankkeen jälkeen Virpi Harju palasi Valtion taidemuseoon ja virkaansa erikoistutkijana. Hän veti useita tutkimuksia. Vuonna 2006 valmistui laaja julkaisu- ja näyttelyprojekti ”Maailmankuvan heijastumia. Euroopan grafiikan mestareita Rembrandista Goyaan”. Parhaillaan Virpi Harjulla on työn alla Valtion taidemuseon 20-vuotishistoriikki, jonka tutkimushankkeen projektipäällikkönä hän toimii. Historiikki valmistuu 2010 syksyllä.
– Kiinnostukseni poikkitieteellisiin hankkeisiin on viime vuosina laajentunut. Olen perehtynyt tutkimuksissani muun muassa lääketieteen alan symboliikkaan. Parhaillaan on meneillään tutkimus oikeuslääketieteen kuvasta yhteistyössä professori, johtava ylilääkäri Seppo Seitsalon kanssa. Sen kuvasymbolit ovat osittain samoja kuin oikeustieteessä, Virpi Harju kertoo viimeaikaisista projekteistaan.
Virpi Harjun kiinnostus oikeuden kuvakieleen jatkuu edelleen ja on tuottanut mielenkiintoisia projekteja.
– Oikeuden kuva -hankkeen jälkeen olin mukana Vaasan hovioikeuden kahdessa projektissa. Ensimmäinen hankkeista oli vuonna 2003 taiteilija Pia Lindmanin taideprojekti ”Tuoli Vaasan hovioikeudelle”, joka oli osa suurta kansainvälistä taidenäyttelyä nimeltä ”iD”. Kilpailulla etsittiin ehdotuksia Vaasan hovioikeuden presidentin uudeksi istuimeksi. Hovioikeuden presidentin niin sanottu kuninkaantuoli ja tsaarintuoli tarvitsivat vaasalaiselle ”legendalle” jatkokertomuksen. Toimin asiantuntijana kyseisessä juryssä, Virpi Harju kertoo.
– Sitten kohtasinkin mielenkiintoisen haasteen. Vaasan kaupunki täytti 400 vuotta ja Vaasan hovioikeus 230 vuotta vuonna 2006. Juhliin oli tulossa Ruotsin kuningaspari. Vieraita haluttiin muistaa jollakin aiheeseen liittyvällä taideteoksella. Järjestäjät kääntyivät puoleeni. Tutkimusteni pohjalta ehdotin aiheeksi oikeuden kuvasymboleita Vaasan hovioikeuden historiasta taideteokseen. Teoksen ”Oikeudentalo – 2006 – Rättens hus” toteutti taidegraafikko Kirsi Neuvonen. Grafiikasta kiinnostunut kuningas oli lahjasta erityisen mielissään, Virpi Harju muistelee.
Oikeus ja kauneus
Oma kansallinen kuvatraditiomme aukeaa ja tulee Virpi Harjun mukaan ymmärrettäväksi kansainvälisen yhteyden kautta. Muiden maiden ja kulttuurien oikeuskuvien tutkiminen tuottaa tietoa oikeustieteen kuvaperinteen kansainvälisistä yhteyksistä osana eurooppalaista aatehistoriallista ja oikeustieteellistä kehitystä.
Oikeuden kuvallisen kulttuurin tunteminen syventää Virpi Harjun mielestä myös ymmärrystä tuomioistuinten yhteiskunnallisesta roolista ja tehtävästä sekä tuomarin ammatti-identiteetistä. Niinpä oikeuden kuvallisten symbolien tutkimuksella on merkitystä oikeuskulttuurin ja kulttuurihistorian kannalta. Suomessa kaivataan Harjun mielestä myös kiinnostusta tuottaa uutta oikeuden kuvataidetta.
– Näistä syistä ja syventääkseni oikeuden kuvallista tuntemustani tein syyskuussa 2008 tutkimusmatkan Brysselin oikeuspalatsiin, jossa perehdyin ja dokumentoin palatsin arkkitehtuuria ja oikeutta koskevia taideteoksia. Oikeuspalatseihin kohdistuvaa tutkimusta on syytä jatkaa. Seuraavaksi on tarkoitus kartoittaa Wienin ja Pariisin oikeuspalatsit ja tutustua Lontoon oikeusistuinten arkkitehtuuriin, Virpi Harju kuvailee tulevaisuuden suunnitelmiaan.
– Tutkimustyö oikeuden symboleiden ja kuvien parissa on saanut minut kiinnostumaan myös oikeuden aatteista. Minulle oikeus ja oikeudenmukaisuus ovat kunnioitettavia käsitteitä, joita meidän tulisi jokaisen toteuttaa arki- ja työelämässä. Sen lisäksi ihminen tarvitsee ehdottomasti ympäristössään kauneutta muun muassa taideteosten muodossa. Professori Ilkka Taipale on kiteyttänyt nämä tarpeet lauseeseen: Oikeus ja kauneus ovat ihmisen hyvinvoinnin perusta, Virpi Harju kertoo.
Kaivataan tietoa oikeutta kuvaavista taideteoksista
Valtion taidemuseo ja Suomen Lakimiesliitto valmistelevat yhteistyössä oikeuden kuvataiteeseen liittyvää kartoitusta, jota on myöhemmin tarkoitus hyödyntää eri tavoin, esimerkiksi julkaisun muodossa. Projektin aluksi käynnistetään Lakimiesuutisissa artikkelisarja vuoden 2009 alkupuolella. Asiantuntijakirjoittajina toimivat FT, taidehistorian dosentti Virpi Harju ja OTK, informaatikko Ritva Juntunen.
Hankkeen tarkoituksena on kartoittaa ja esitellä mahdollisimman kattavasti Suomen oikeuslaitoksessa (oikeusministeriö, tuomioistuinlaitokset, valtakunnan syyttäjän virasto ja asianajotoimistot) olevia taideteoksia, jotka esittävät oikeutta tai symboloivat sitä. Hankkeen tarkoituksena on myös samalla kartoittaa oikeuslaitoksen merkittävin historiallinen esineistö, joka on ollut oikeusistuimissa rekvisiittana tai tyypillisinä käyttöesineinä.
Hanke käynnistetään esittelemällä uusimmat oikeusaiheiset taideteokset Lakimiesuutiset-lehdessä ja Suomen Lakimiesliiton verkkosivulla. Ensimmäisenä esitellään Lakimies-uutisten numerossa 2/2009 Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oleva moderni taideteos Miekka ja vaaka (Juhana Blomstedt, 1985). Seuraavissa numeroissa esittelyä jatketaan tuomioistuin kerrallaan. Tuomioistuimissa oleva historiallinen esineistö esitellään myöhemmin verkkosivuille muodostuvassa oikeudellisen esineistön ”virtuaalimuseossa”.
Suomessa on viime aikoina selvästi virinnyt kiinnostusta ja uutta arvostusta oikeuden ja oikeudenmukaisuuden kuvalliseen esittämiseen. Uusimmissa maamme oikeustaloissa on taideteoksia, jotka kuvaavat oikeutta. Ainakin Rovaniemen hovioikeudessa sekä Joensuun, Helsingin, Raahen ja Tampereen uusissa käräjäoikeuksissa on oikeusaiheista taidetta. Todennäköistä kuitenkin on, että kuvataidetta ja mahdollisesti myös historiallista esineistöä löytyy paikoista, jotka eivät vielä ole yleisessä tiedossa.
Tällainen kartoitus on nyt ajankohtainen ja tärkeä myös sen vuoksi, että Suomen oikeuslaitoksessa tapahtuu suuria muutoksia vuoden 2010 alusta. Käräjäoikeuksia yhdistetään ja tällöin on vaarana, että muuttopuuhissa saattaa vahingossakin hävitä lakkautettavissa käräjäoikeuksissa olevia vanhoiksi ja tarpeettomiksi miellettyjä tavaroita, jotka mahdollisesti ovatkin osa arvokasta esineellistä kulttuuriperintöämme. Siksi on tärkeää, että nämä esineet tunnistetaan mahdollisimman pian.
Tämän vuoksi pyydämme lukijoitamme ottamaan yhteyttä ja kertomaan onko teidän tiedossanne oikeusaiheisia taideteoksia tai sellaista historiallista esineistöä, joka on ollut oikeudessa rekvisiittana tai tyypillisenä käyttöesineenä.
Kaikki tiedot oikeudellisista kuvista ja historiallista esineistä ovat tervetulleita. Tiedot pyydetään ystävällisesti toimittamaan viimeistään 28.2.2009 osoitteeseen Virpi Harju Valtion taidemuseo, Kaivokatu 2, 00100 Helsinki tai sähköpostitse virpi.harju@fng.fi, 09–1733 6309.
HARJU, Virpi Helena
filosofian tohtori,
taidehistorian dosentti
Koulutus:
Ylioppilas 1976
Filosofian kandidaatti, taidehistoria Jyväskylän yliopisto 1984
Ylempi arkistotutkinto,
Valtionarkisto 1992
Filosofian lisensiaatti,
taidehistoria 1995
Filosofian tohtori, taidehistoria 1998
Johtamisen erikoisammattitutkinto 2008
Työura:
Taidehistorian tutkija Pohjanmaan museo, Vaasa 1979–84
Amanuenssi, Suomen taideakatemian säätiön näyttely- ja tiedotusosasto 1985–90
Projektijohtaja, Eduskunnan kirjaston ja Valtion taidemuseon Oikeuden kuva -hanke 1998–2001
Erikoistutkija Valtion taidemuseo, 1990 lukien; toimenkuvat mm. tutkimus- ja näyttelyprojektien vetäjä sekä 2007 alkaen projektipäällikkönä ylijohtajan esikunnassa Valtion taidemuseon historiahankkeessa ja muissa tutkimushankkeissa
Sivutoimia:
Vaasan hovioikeuden taideteosten ja esineistön tutkija 1983–88
Oulun yliopiston arkkitehtuurin historian osaston taidehistorian dosentti 1999 alkaen
Kirjoja:
Pohjanmaan museon ja Karl Hedmanin kokoelmien kirjallisuus 1546–1799, (1984)
Muistoja Themiksen näyttämöltä, Kustaa III:n hovioikeuden kulttuurihistoriallisia perintöjä kulturhistoriska arvedelar i Gustav III:s hovrätt (1996)
Themiksen temppeli. Vanhan Vaasan hovioikeudentalo
Kustaa III:n valistuspyrkimysten monumentti, (Väitöskirjatutkimus 1997)
Oikeuden kuva / Bilden av rätten och rättvisan (2000)
Oikeuden symbolimaailmasta Suomessa / Rättvisans symbolvärld i Finland (2001)
Maailmankuvan heijastumia Euroopan grafiikan mestareita Rembrandtista Goyaan, 2006
Lisäksi taidehistorian alalta lukuisia artikkeleita eri aikakauslehdissä ja julkaisuissa.
