Keskeisin kysymys Lakimiesliiton Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselyssä vuodelta 2012 koski työyhteisössä havaittua tai koettua syrjintää. Tarkasteluajanjakso oli viimeiset kaksi vuotta. Vastanneista 74 prosenttia ei ollut havainnut syrjintää tai joutunut sen kohteeksi. Loput olivat, ja heistä hieman yli puolet oli havainnut syrjintää ja hieman alle puolet oli joutunut sen kohteeksi.
Ketkä sitten syrjivät? Ylivoimaisesti suurin ryhmä muodostuu työnantajan edustajista, kuten lähiesimiehestä tai esimiehestä. Työnantajan taholta koetaan syrjintää selvästi vähemmän. Vähiten syrjivät työkaverit. Työpaikan valta-asetelmilla on siis merkitystä.
Liitto selvitti avokysymyksellä, mitä havaitulle tai koetulle syrjinnälle oli työpaikalla tehty. Yleisin vastaus oli valitettavasti ”ei mitään”. Oli myös saatettu vähätellä ja kommentoida epäasiallisesti, kun syrjintä oli tullut ilmi – siis syrjintä oli jatkunut ja pahentunut. Sen seurauksena oli pahimmillaan ollut julkinen nöyryyttäminen ja tiedon pimittäminen. Tällöin syrjintä muuttuu työpaikkakiusaamiseksi, johon tulee puuttua välittömästi.
Joissain tapauksessa valitukset eivät taas johtaneet mihinkään, joten asia on jäänyt hoitamatta. Erityisesti näin on tapahtunut, jos syrjivää käytöstä on koettu esimiehen tai muun johtajan taholta.
Muutama hyvin edennyt tapauskin nousi esiin. Yhteydenotto Lakimiesliittoon oli auttanut työpaikan solmujen avaamisessa. Ulkopuolista apua siis kannattaa hyödyntää, mikäli asian nostaminen esille ei johda mihinkään.
Syrjinnän kohteina ikä, sukupuoli ja asema
Vastaajilta kysyttiin, mihin heidän havaitsemansa syrjintä on kohdistunut. Esille nousivat ikä, sukupuoli ja asema työyhteisössä. Myös henkilökohtaiset ominaisuudet voivat vastaajien mukaan olla syrjinnän syitä. Ilahduttavaa on se, että syntyperä tai seksuaalisuus ei nouse esiin syrjinnän perusteena.
Paljon julkisessa keskustelussa esillä ollut työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen nousi myös esille syrjinnän syynä avovastauksessa. On todella hankala tilanne, jos vastuun kantaminen perheestä johtaa syrjintään. Toisaalta myös lapsettomuus saattaa johtaa syrjinnän kokemuksiin. Useampaan kaupunkiin levittyvässä organisaatiossa voi työskentelypaikkakunta johtaa syrjintään.
Hälyttävää oli se, että ammattiyhdistystoiminta ja toimiminen luottamusmiehenä voi johtaa syrjinnän kokemuksiin. Tämä ei ole hyväksyttävää, sillä jo lainsäädäntö takaa yhdistymisvapauden ja luottamusmiehen vahvennetun työsuhdesuojan.
Syrjintää voidaan kokea myös silloin, kun projektin epäonnistuessa jonkun on kannettava siitä vastuu. Syntipukiksi perusteetta leimaaminen on vastuutonta toimintaa, johon yhdenkään esimiehen ei pidä ryhtyä.
Palkkaus kipupisteenä
Naisten ja miesten palkkaero nousi esille lukuisissa avovastauksissa. Koetaan, että miehet, ”hyvät jätkät”, saavat parempaa palkkaa vastaavan tasoisista työtehtävistä. Perhevapaita käyttävät erityisesti naiset, mikä johtaa ura- ja palkkakehityksen hidastumiseen.
Myös Lakimiesliiton palkkaukseen liittyvät tutkimukset tuovat esille miesten ja naisten välisen palkkaeron, eikä pelkästään keskiarvoissa vaan myös täysin vastaavissa tehtävissä. Naisilla on pienempi palkka.
Asiaan pitäisi puuttua. Yksi kyselyssä esille noussut idea on nostaa pätevän työntekijän palkkaa juuri ennen vanhempainvapaan alkua ja heti kun työntekijä on palannut vapaalta. Toinen vinkki on tehdä palkkatiedoista nykyistä julkisempia. Tämä mahdollistaa avoimen keskustelun. Varmasti muitakin malleja olisi syytä miettiä, sillä on kohtuutonta edellyttää ketään valitsemaan uran ja perheen välille. Ne tulisi voida yhdistää.
KIITOS
Täysin anonyymin kyselyn avulla kerättiin myös runsaasti avopalautetta. Vastauksissa esiin tuodut näkemykset ja kehittämisideat ovat arvokkaita Lakimiesliiton tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyössä ja niitä on jo ehditty hyödyntää liitossa. Kaikille vastanneille kuuluu suuri kiitos.
