Mies tai nainen, nuori tai vanha, määräaikainen tai vakituinen, maahanmuuttaja tai originaali, näkevä tai näkövammainen… Tässä esimerkkejä käsitepareista, joiden oikeuksia ja mahdollisuuksia sivistyneessä yhteiskunnassa halutaan puolustaa ja ylläpitää tasapuolisesti.
Käytännössä se ei kuitenkaan kaikilta osin toteudu – edelleenkään.
Työelämässä ei ole mitenkään harvinaista, että määräaikaisessa palvelussuhteessa olevaa nuorta ei kohdella palvelusuhteen ehtojen soveltamisessa samoin kuin vakituisessa palvelussuhteessa olevaa kokeneempaa kollegaa. Nyt ei kyse tietenkään ole palkkauksen tasapäisyydestä, koska kokemusvuodet tuottavat eri palkkausjärjestelmissä erilaisia lopputuloksia kokemuslisien ynnä muiden tekijöiden vuoksi. Nyt on kyse näidenkin tekijöiden tasapuolisesta soveltamisesta samanlaisessa tilanteessa.
Suomi on maailmalla kärkijoukkoa naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistämisessä. Samoin yhdenvertaisuuden arvostaminen muun muassa lain tasoisilla säännöksillä on osoitus yleisestä tasapuolisuuden ja tasa-arvoisen kohtelun periaatteiden arvovalinnasta suomalaisessa yhteiskunnassa.
Tasa-arvojaostolla oma osansa edunvalvontatyössä
Todellisuus ei kuitenkaan ole ihan näin ruusuinen. Ei myöskään lakimiesten piirissä. Tämän vuoksi Suomen Lakimiesliiton työmarkkinavaliokunnan alaisuudessa on jo vuosien ajan toiminut tasa-arvojaosto. Sen pääasiallinen tehtävä on ollut liiton tasa-arvosuunnitelman laatiminen, päivittäminen ja siihen tarvittavien tutkimusten tilaaminen sekä erilaisten yhteiskunnallisten ilmiöitten tarkastelu tasavertaisuusnäkökulmasta. Lisäksi yhtenä keskeisenä instrumenttina jaosto on tarkoin seurannut lakimiesten ansiokehitystä liiton palkkaustutkimusten perusteella.
Mitä enemmän ympäröivä suomalainen yhteiskunta on alkanut kiinnittää huomiota sukupuolten välisen tasa-arvon lisäksi myös yhdenvertaisen kohtelun periaatteisiin, on myös tasa-arvojaosto siirtynyt pohtimaan liiton jäsenten kannalta merkityksellisiä ilmiöitä myös laajemmin yhdenvertaisen ja tasapuolisen kohtelun näkökulmasta. Sen seurauksena liiton vuoden 2011 lopulla valmistunut tasa-arvosuunnitelma onkin nimetty ”Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaksi” (www.lakimiesliitto.fi/edunvalvonta/tasaarvo) ja jaosto ehdotti liiton hallitukselle jaoston nimen muuttamista Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusjaostoksi.
Jaoston toiminta ei siis ole varsinaista edunvalvontatoimintaa perinteisessä mielessä. Se kuitenkin välillisesti vaikuttaa mitä suurimmassa määrin niihin Suomen Lakimiesliiton painopistevalintoihin, joiden pohjalta myös edunvalvontatyötä tehdään. Esimerkkinä mainittakoon vähimmäispalkkasuositukset, joihin palkkatutkimusten analysointi voi suoraan vaikuttaa.
Lakimieskunnassa monet työelämän ehdot ovat jo hyvin, mutta paljon on vielä ammottavia aukkoja – esimerkiksi yksityissektorin nuorten lakimiesten palkattomassa ylityössä, työmäärissä, maksettavissa korvauksissa ja muissa palvelussuhteen ehdoissa tai määräaikaisten lakimiesten asemassa. Myös naisten ja miesten palkkaerojen kehitystä tulee seurata edelleen ja merkittävistä poikkeamahavainnoista on tarpeen raportoida edunvalvontaelimille.
Keskustelu yhteisistä asioista vahvistaa ammatti-identiteettiä
Lakimiesliiton tasa-arvojaosto järjestää vuosittain muun toimintansa lisäksi myös jäsenille avoimia, maksuttomia Justitian Salonki -keskustelutilaisuuksia. Tilaisuuksien juhlavalta kuulostava nimi juontaa juurensa tasa-arvojaoston alkutaipaleille, jolloin painopiste oli todellakin lakimieskunnan miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistämisessä: Justitia oli roomalaisen taruston oikeuden jumalatar.
Näihin keskustelutilaisuuksiin jaosto on viimeisten vuosien aikana saanut alustajiksi monia alansa huippuja, ja tematiikka on laajentunut yleisempään tasapuolisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseen. Keskustelunaiheina ovat olleet muun muassa seksin ostamisen kriminalisointi, määräaikaiset palvelussuhteet, lapsen asema huoltajuusriidoissa, palkkauksen tasa-arvokysymykset ja vähemmistövaltuutetun näkökulma tasapuoliseen kohteluun. Jaosto on pyrkinyt löytämään aiheita ajankohtaisista, lakimiesten arkielämään joko työn tai läheisten tilanteen kannalta merkityksellisistä asioista.
Lakimiesten ammatti-identiteetin vahvistaminen on yksi liiton toiminnan keskeisiä teemoja lähivuosina. Lakimiesten tasapuolinen kohtelu työmarkkinoilla toisaalta edellyttää ja toisaalta myös tukee lakimiesidentiteettiä – meidän tulee näkyä työelämässä yhtenäisenä, tasaväkisenä joukkona oman eritysosaamisemme arvostettuina edustajina.
Yhteinen keskustelu kaikista lakimieskunnan työelämän ilmiöistä vahvistaa siten myös ammatti-identiteettiä. Tälle keskustelulle liiton tasa-arvojaosto haluaa tarjota parhaan mahdollisen tutkimustiedon, edellytykset ja puitteet.
Teksti: Eeva Roos-Kumpulainen
Kirjoittaja on Suomen Lakimiesliiton tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusjaoston puheenjohtaja.
