Tasaisen harmaata – vai kontrasteja

Blogit ja kolumnit
22.09.2021 • Janne Laukkanen

Sinä tiistai-iltana syksyn uusi harrastukseni ei kiinnostanut lainkaan. Syy oli selvä. Olin töissä jutellut kahden tärkeäksi ja läheiseksi tulleen tiimikaverini siirtymisestä uusiin tehtäviin toisaalle. Upeita uusia mahdollisuuksia heille, vähemmän mukavia uutisia meille muille. Piirtämiseen keskittyvät illan oppitunnit eivät olisi voineet kiinnostaa minua vähempää.

Ja miksi olisin edes suunnannut piirustustunnille? Onko piirtäminen minulle tyypillinenkin tapa rentoutua?

Ei todellakaan.

Peruskoulussa kuvaamataidon numeroni oli aina seitsemän. Lukiossa numero nousi kahdeksaan (kuvaamataidon opettajan mukaan kenenkään taiteellinen yritys ei ollut vähemmän arvoinen). Sen jälkeen en ole piirtänyt. Toisaalta arkkitehtuuri ja sitä kautta piirtäminen ovat aina kiinnostaneet. Olen ihaillut taidokasta viivaa.

Kuluvana vuonna olen havainnut monen juristituttuni alkaneen harrastaa itselleen vähemmän tyypillisiä lajeja, laulamisesta improvisaatioteatteriin.

Kuluvana vuonna olen havainnut monen juristituttuni alkaneen harrastaa itselleen vähemmän tyypillisiä lajeja, laulamisesta improvisaatioteatteriin. Heillä on ollut halu löytää vastapainoa työelämään. Ehkä liityin tähän joukkoon omalla kokeilullani.

Kolme ensimmäistä opetuskertaa lyijykynä kädessä olivat lievästi sanoen haparoivia, mutta tuo tiistai-ilta oli käänteentekevä.

Innostuin ja onnistuin jossain sellaisessa, missä en olisi voinut muutamia viikkoja sitten kuvitellakaan. Paperille piirtynyt ihmishahmo oli kaukana täydellisestä, mutta minulle se oli yhtäkkiä merkityksellinen. Ei niinkään piirroksena, vaan jonkin täydellisesti uuden oppimisena.

Kolmen tunnin keskittyneen piirtämisen jälkeen hahmotin aiempaa paremmin muutakin kuin ihmisen mittasuhteet ja varjostuksen mahdollisuudet.

Uupumus vaivaa liian monia alallamme.

Lakimiesliitto on kiinnittänyt kuluvan vuoden aikana monin uusin tavoin huomiota juristien työssäjaksamiseen ja uramahdollisuuksissa tukemiseen.

Uupumus vaivaa liian monia alallamme. Palautuaksemme tarvitsemme vastapainoa työlle. Ja työuran on mahdollistettava säännöllisin välein reipas näkökulmanvaihto ja uudet haasteet.

Tämän ajatuksen jälkeen on helppo iloita esimerkiksi kollegoiden tekemistä rohkeista ratkaisuista, kannustaakin heitä niihin.

Korostaahan piirustuksen opettajakin aina kontrastien merkitystä, muuten hahmo hukkuu tasaiseen harmaaseen.

Kirjoittaja on Lakimiesuutisten päätoimittaja, janne.laukkanen@lakimiesliitto.fi, @LaukkanenJanne