Tasavallan presidentti Sauli Niinistö: Enemmistön valtaa tulee käyttää oikein

– Luottamuksen edellytys on, että kukin toimii kuten on yhdessä sovittu, sanoo Sauli Niinistö.

Ilmassa on selvää syksyn tuntua, kun sade rummuttaa Mäntyniemen pihaa. Tummia pilviä on nähty myös maailmanpolitiikan taivaalla. Keskustelu demokratiastakin on saanut uusia sävyjä. Myös tasavallan presidentti nostaa aiheen esille.

– Alun alkaen demokratialla ymmärrettiin, että kansa päättää ja kansan enemmistöllä on vähemmistöä enemmän päätösvaltaa. Nykyisin siihen katsotaan kuuluvan myös oikeusvaltion periaate.

Jos enemmistön valtaa käytetään yksioikoisesti, on vaarana, että oikeusvaltion keskeisiä periaatteita loukataan ja niistä jopa luovutaan.

Jos enemmistön valtaa käytetään yksioikoisesti, on vaarana, että oikeusvaltion keskeisiä periaatteita loukataan ja niistä jopa luovutaan, Niinistö huomauttaa.

Niinistö toteaa olevansa huolestunut siitä, jos demokratia valjastetaan ihmisoikeuksien, kuten sanavapauden, kaventamiseen.

Uskoa kansainväliseen yhteistyöhön

Kansainvälisestä näkökulmasta huolta aiheuttaa myös se, että ennakoitavuus maailmanpolitiikassa on vähentynyt ja jännitteiden määrä lisääntynyt.

Tämä luo Niinistön mukaan huolestuttavia näkymiä. Samaan aikaan esiintyy kuitenkin merkkejä myös sellaisesta valtapolitiikasta, jossa hyödynnetään ensisijaisesti muita kuin sotilaallisia voimakeinoja. Tällä Niinistö viittaa esimerkiksi kauppapoliittiseen vaikuttamiseen. Näin pyritään ratkomaan esimerkiksi Korean niemimaan jännitteitä, Iranin ydinsopimusta koskevaa kiistaa ja ilmastonmuutosta.

Ennakoitavuus maailmanpolitiikassa on vähentynyt ja jännitteiden määrä lisääntynyt.

Epävarmuus näkyy myös kansainvälisissä järjestöissä. Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous päätti viisi vuotta sitten perua Venäjän äänioikeuden Krimin valtauksen jälkeen ja Venäjä puolestaan oli jättämässä järjestön kokonaan. Neuvoston yleiskokous äänesti kuitenkin kesäkuussa Venäjän täysivaltaiseksi jäseneksi palaamisen puolesta.

Niinistö pitää Venäjän paluuta Euroopan neuvoston työhön merkittävänä.

– Se antaa venäläisille mahdollisuuden käyttää Euroopan neuvoston mahdollistamaa keinovalikoimaa ihmisoikeuksien puolustamisessa.

Myös Arktisen neuvoston piirissä on koettu haasteita. Niinistö kuitenkin luottaa arktisen yhteistyön tulevaisuuteen. Alue on tärkeä geopoliittisen sijaintinsa, luonnonvarojen ja pohjoisten kulkureittien vuoksi.

– Pahimmassa tapauksessa kiinnostus tuo mukanaan myös jännitteitä, mutta toistaiseksi niitä ei ole kuitenkaan nähty kovin pahasti, Niinistö toteaa.

Suomen kannalta olisi äärettömän tärkeää, että EU:n rooli palaisi ennalleen.

Suomen kansainvälisen aseman kannalta Niinistö korostaa ennen kaikkea Euroopan unionin merkitystä. Tältä osin olisi syytä toivoa, että unionin vaikutusmahdollisuudet kohenisivat nykyisestä.

– Unioni on menettänyt ääntään. Suomen kannalta olisi äärettömän tärkeää, että unionin rooli palaisi ennalleen. Ja nykyisestä kansainvälisen vallan kolmiosta muodostuisi neliö, Niinistö toteaa viitaten Yhdysvaltoihin, Venäjään ja Kiinaan kansainvälisen vallan jakajina.

Oikeusvaltio vakauden takaajana

Entäpä Suomen merkitys kansainvälisessä politiikassa. Tiivistyykö kansainvälinen roolimme maantieteelliseen sijaintimme vai voiko Suomi kiinnostaa muistakin syistä?

Yleisen vakauden perustekijä on oikeusvaltio.

Niinistö uskoo, että Suomea arvostetaan maailmalla yleisen vakautemme vuoksi.

– Yleisen vakauden perustekijä on oikeusvaltio. Ei ole vakautta ilman sitä. Suomalainen valtio, suomalainen yhteiskunta ja suomalainen yhteisö tunnistetaan laajasti vakaina, selkeinä ja luotettavina toimijoina.

Niinistö korostaa, että kansallisen traditiomme oikeusvaltion ja lain kunnioittamiseen ovat vahvat. Juuret johtavat jo Ruotsin vallan aikaan.

– Meillähän muodostui tavallaan paradoksaalinen tilanne, kun autonomian aluksi tsaari lupasi kunnioittaa lainsäädäntöämme. Lainsäädäntömme nojasi Ruotsin lakiin, jota siis noudatettiin meillä pidempään kuin Ruotsissa.

Lainsäädäntöön vetoamisesta tuli puolustautumiskeino venäläistämistä vastaan.

– Tästä nousi hyvin vahva henki siihen, että säädettyä järjestystä noudatetaan.

Kuluvana vuonna vietetään hallitusmuodon 100-vuotisjuhlaa. Niinistön mukaan hallitusmuodon vahvistaminen 1919 kertoo osaltaan siitä, miten yhteiskuntaamme kyettiin jälleenrakentamaan nopeasti heti sisällissodan jälkeen.

– Kunnallisvaalit pidettiin jo heti syksystä 1918, ja niihin osallistui myös tappion kärsinyt osapuoli. Samoin jo alle kymmenen vuoden kuluttua muodostui hallitus, jossa olivat myös sosiaalidemokraatit mukana. Järjestelmään uskottiin ja luotettiin.

Ei ole luottamusta ilman velvollisuuksia.

Vakauden ja lakiin tukeutumisen pitkän perinteen ohella Niinistö pitää vahvuutenamme keskinäistä luottamusta. Sillä on keskeinen merkitys suomalaisten suhtautumisessa toinen toisiinsa.

– Luottamuksen edellytys on, että kukin toimii kuten on yhdessä sovittu. Ei ole luottamusta ilman velvollisuuksia, Niinistö sanoo.

– Kukin toimii velvollisuuksiensa mukaan siihen mittaan kuin kykenee.

Maalittamista ei pidä sietää

Tasavallan presidentti nosti uudenvuodenpuheessaan esille eri ammattiryhmien työssään kohtaaman sopimattoman ja jopa aggressiivisen käytöksen.

– Jotain on mennyt pahasti vinoon, jos yhteiskunnan palveluksia tarjoava joutuu työssään pelkäämään avustettaviaan. Demokratian kunnioitusta mitataan arkisessa asioinnissa, pöydän molemmin puolin, Niinistö totesi tuolloin.

Hän nostaa ilmiön esille myös nyt.

– Meillä on ammattiryhmiä, kuten tuomarit, syyttäjät, poliisit ja terveydenhuollon sekä opetusalan ammattilaiset, jotka pyrkivät antamaan työssään toisille ihmisille turvaa. On suuri paradoksi, jos tämän seurauksena heitä itseään loukataan.

Meidän on tuotettava suojaa niille, joiden tehtävänä on ihmisten suojeleminen.

Niinistön mukaan yhteiskunnan sietokynnys tulee asettaa tällaisen käytöksen osalta matalalle. Hän pitää ilmiötä ongelmana sekä maalittamisen kohteeksi joutuville että koko järjestelmälle.

– Se on järjestelmän kannalta ongelma, mutta se on ongelma myös niille ihmisille, jotka yrittävät täyttää velvollisuutensa työtehtävissään ja joutuvat sen vuoksi kärsimään. Se on mahdoton tilanne.

– Meidän on tuotettava suojaa niille, joiden tehtävänä on ihmisten suojeleminen, Niinistö tiivistää.

Oikeuden toteuttaja

Sade on haastattelun aikana tauonnut presidentin virka-asunnon ulkopuolella ja aurinko puskee esiin pilvien takaa. Lakimiesliitto viettää 75-vuotisen taipaleensa juhlavuotta. Viimeiseksi on syytä kysyä, mikä on juristien rooli yhteiskunnassa?

Niinistö sanoo liittävänsä juridiikan käsitteenä oikeaan, väärän vastakohtana. Juristikin on tässä ajattelussa ennen kaikkea oikeuden toteuttaja, väärää vastaan.

– Tietenkään kukaan meistä ei hallitse absoluuttista totuutta, mutta kuitenkin oikeuden haltijan on pyrittävä siihen. Tässä ajattelussa on annos omaa tuomioistuinkokemustani, Niinistö päättää.

Juristi-identiteetti:

Pidin todella työstäni Turussa hovioikeuden viskaalina. On haasteellista lähteä ratkomaan oikeustapauksia juridiikan ja logiikan kautta. Asian pukeminen ratkaisuesityksen muotoon tuotti suurta mielihyvää. Kuvaavaa lienee säännöllisesti toistuva uneni, joka sijoittuu noihin vuosiin. Uni liittyy aina esittelyvelvollisuuksien, päiväpensumien, täyttämiseen. En minä muista tehtävistäni ole unia nähnyt. Unessa on aina sama tunnelma: ovatko jutut kunnossa, siis olenko täyttänyt velvollisuuteni?”