Tatu Leppänen toivoo pitkäjänteisyyttä lainvalmisteluun

Miehestä on moneksi: oikeusneuvos Tatu Leppänen on urallaan toiminut laamannina, käräjätuomarina, hovioikeudenneuvoksena, tutkijana, lainsäädäntöneuvoksena ja oikeusasiamiehen sihteerinä.

– Minulla on aina ollut hyviä kollegoita ja jo yliopistossa professorit Erkki Havansi ja Juha Lappalainen. Heiltä kaikilta olen oppinut paljon.

Tähänastisen urakehityksen kruunaa tasavallan presidentin nimitys korkeimman oikeuden presidentiksi. Ennen sitä Leppänen toimi kolme vuotta oikeusneuvoksena eli KKO:n jäsenenä. Hän astuu virkaansa syyskuun alussa, kun edeltäjä Timo Esko jää eläkkeelle.

Olen alusta alkaen ollut kiinnostunut erilaisista asioista, näkökulmista ja paikoista.

– Olen alusta alkaen ollut kiinnostunut erilaisista asioista, näkökulmista ja paikoista. Lisäksi johtotähtenä on ollut motivaatio, kiteyttää KKO:n tuleva presidentti monipuolisen uransa taustat.

Oikeudenmukaisuus veti Leppästä puoleensa

Hämeenlinnalaispoika haaveili toisenlaisesta urasta: hän halusi kitaristiksi. Monipuolisuus on värittänyt myös Leppäsen vaihtoehtoista elämänuraa.

– Sain kitaran 11-vuotiaana. Ensin opiskelin klassista kitaraa musiikkiopistossa, teininä soitin rokkia ja Hämäläisosakunnan big bandissa jatsia. Musiikki on aina ollut ja on edelleen lähellä sydäntä, mutta onneksi ymmärsin jättää musiikki- ja bänditouhut vain harrastukseksi.

Jo lukiossa juristin ammatti alkoi houkuttaa. Leppänen pääsi oikeustieteelliseen ensi yrittämällä heti lukion jälkeen.

– Minua kiinnostivat reaaliyhteiskunnassa toimiva juridinen systeemi ja oikeudenmukaisuuden edistäminen.

Minua kiinnostivat reaaliyhteiskunnassa toimiva juridinen systeemi ja oikeudenmukaisuuden edistäminen.

Painopiste prosessioikeudessa

Leppäsen nousujohteinen urapolku hakee vertaistaan. Varsinaisen työuransa lisäksi hän on ollut puheenjohtaja, asiantuntija ja jäsen eri työryhmissä oikeusministeriön hallinnonalalla. Hän on kirjoittanut julkaisuja ja toiminut luottamustehtävissä.

Aikaa on riittänyt yhdistystoimintaan. Leppänen on toiminut puheenjohtajana Korkeimpien oikeuksien tuomarien yhdistyksessä ja Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen hallituksessa.

Tutkimus-, opetus- ja lainvalmistelutyö on painottunut prosessioikeuteen ja etenkin siviiliprosessi-, todistelu- ja ulosotto-oikeuden aloille. Yli kolmasosa KKO:n julkaisemista ennakkopäätöksistä käsittelee nimenomaan prosessioikeutta, joten siinäkin suhteessa Leppänen on mies paikallaan.

Tälle tuolille Tatu Leppänen istahtaa mielellään, mutta vasta syyskuun alussa. Tällöin hänestä tulee korkeimman oikeuden presidentti.

 

Tatu Leppänen on lainvalmistelun osaaja

Leppäsen mukaan lainvalmistelu on Suomessa yleensä asiantuntevaa, perusteellista ja pitkäjänteistä. Tosin aikataulupaineet heijastuvat valmisteluprosessiin, joten lain soveltajat voivat joutua ratkomaan ongelmia myöhemmin.

– Kaipaisin pitkäjänteistä, komiteatyyppistä lainvalmistelua. Aina jää tulkintakysymyksiä, ja siksi meillä on korkein oikeus. Asemamme on kuitenkin hyvä, pääsemme soveltamaan oikeusministeriössä hyvin valmisteltua lainsäädäntöä.

Kaipaisin pitkäjänteistä, komiteatyyppistä lainvalmistelua.

Vaikka lainvalmistelussa aikajänne on lyhentynyt, tutkittua tietoa on tarjolla. Sitä hyödynnetään KKO:ssakin.

– Toivoisin, että jatkossakin myös arkiset, kotoiset kysymykset kiinnostaisivat tutkijoita. Kansainvälisellä ja teoreettisella lähestymisellä on paikkansa, mutta se jää usein etäiseksi verrattuna juristien arkityöhön.

Toivoisin, että jatkossakin myös arkiset, kotoiset kysymykset kiinnostaisivat tutkijoita.

Oikeusneuvos itse on toiminut pitkään lainvalmistelijana. Hän on muun muassa osallistunut ulosotto- ja todistelulainsäädännön valmisteluun.

Vuoropuhelua käräjäoikeuskentän kanssa

Vaikka Leppänen on KKO:n historian toiseksi nuorin presidentti, hänen työkokemuksensa lienee ollut valinnassa ratkaiseva tekijä. Yliopiston ja oikeusministeriön lisäksi hänellä on kokemusta kaikista yleisistä tuomioistuimista.

– Käräjäoikeustausta on vahvuus, se, että tuntee lainkäytön arkista kenttää ruohonjuuritasolla. Haluan jatkossakin ylläpitää ja kehittää vuoropuhelua kentän kanssa. Vastikään oli tapaaminen, jossa keskustelimme asianajajien ja syyttäjien kanssa, milloin on tarvetta ennakkoratkaisulle ja mitä muuta kaivattaisiin.

Haluan jatkossakin ylläpitää ja kehittää vuoropuhelua kentän kanssa.

KKO:n keskeisin tehtävä on antaa ennakkopäätöksiä sellaisista kysymyksistä, joihin laki ei tuo selvää vastausta ja joihin haetaan muutosta. Ennakkopäätöksillä annetaan oikeusohjeita tulevien vastaavanlaisten oikeusriitojen varalle ja pyritään varmistamaan, että tuomioistuimet eri puolilla maata tulkitsevat lakia samalla tavalla.

KKO:ssa käsitellään noin sata ennakkotapausta vuodessa, valituslupahakemuksia on noin 2 000. Asiamäärät ovat muutoksenhakuasteissa laskeneet, mikä johtunee osaltaan kohonneista oikeudenkäyntimaksuista.

– Lähdepohja ja asiat ovat entistä monimutkaisempia. Ennen riitti toiminta Suomen lain mukaan, nykyään EU-oikeuskin vaikuttaa. Myös Euroopan ihmisoikeussopimuksessa turvatut ihmisoikeudet ovat keskeisiä.

Juristien puolustettava oikeusvaltiota

EU-tasolla Leppäsen mukaan on huolestuttavaa, että joissain jäsenvaltioissa tuomioistuinten riippumattomuutta on uhattu. Tätä on myös EU-tuomioistuin vastustanut ja painottanut, että oikeuslaitoksen riippumattomuus ei saisi koskaan vaarantua.

– Jokaisen juristin tehtävä on puolustaa oikeusvaltiota kaikkialla. Elämme valitettavasti sellaisia aikoja, etteivät itsestäänselvyydetkään ole enää itsestään selviä.

Jokaisen juristin tehtävä on puolustaa oikeusvaltiota kaikkialla.

Suomen vahvuutena ovat taitavat, ahkerat, osaavat ja eettiset tuomarit sekä muu oikeudellinen henkilökunta. Oikeudenkäynnitkin ovat asianmukaisia ja saavutettavissa, vaikka kohonneet oikeudenkäyntikulut ovatkin ongelma.

– Vaihtoehtoisia riidanratkaisuja ei tule kehittää siksi, että oikeuden käyminen olisi retuperällä. Ne eivät korvaa oikeudenkäyntiä tuomioistuimessa, Leppänen korostaa.

Oikeusneuvos pitää hyvänä merkittävää uudistusta, vuonna 2020 aloittavaa Tuomioistuinvirastoa. Suurin osa oikeusministeriössä hoidettavista hallintotehtävistä siirtyy uuden katon alle.

Hyvä niin, sillä Suomi tulee jälkijunassa: vastaava virasto on jo muissa pohjoismaissa.

– Käytännön odotukset ovat suuret, toivottavasti resursseja saadaan riittävästi. Virasto huolehtii muun muassa tuomioistuinlaitoksen toimintaedellytyksistä. Tuomioistuimia palvelevan hallinnon pitäisi jatkossa tehostua.

Keskusvirasto lujittaa myös tuomioistuinten riippumattomuutta.

Tiivistystä käsittelyaikoihin

Korkein oikeus on toiminut yli 80 vuotta samassa talossa Kauppatorin laidalla, Presidentinlinnan naapurissa. Perinteet ulottuvat kauas, senaatin oikeusosastoon: 200-vuotisjuhlia vietettiin jo kymmenen vuotta sitten.

– Talo toimintoineen ja henkilökuntineen on hyvässä kunnossa. On kiitollista jatkaa hyvää arkista työtä tutussa talossa tuttujen ihmisten kanssa.

On kiitollista jatkaa hyvää arkista työtä tutussa talossa tuttujen ihmisten kanssa.

Leppänen toteaa aloittavansa uudessa pestissään odottavin ja innostunein mielin. Hän on suorittanut tutkinnon myös johtamisessa, mitä taitoa on tarvittu käräjäoikeuden laamannina ja tarvitaan presidenttinäkin. Hänen mukaansa asiantuntijoiden johtamista oppii parahiten myös tekemällä.

Mitä tulee KKO:n toimintaan, Leppänen toivoisi, että käsittelyaikoja voisi tiivistää. Siihen auttanee työskentely entistä enemmän digitaalisesti.

– Asioiden sähköinen käsittely on jo pitkällä, vaikka Aipaa joutuu vielä odottamaan. Tietojärjestelmäuudistukset tuntuvat aina olevan vaikeita.

Poppia ja pyöräilyä

Uutta tulevalle presidentille on julkisuus: jatkossa pitää näkyä ulospäin enemmän kuin ennen, jopa suureen yleisöön päin. Presidentti on yhtä kuin KKO:n kasvot ja edustaa myös tuomioistuimia.

Jatkossa pitää näkyä ulospäin enemmän kuin ennen, jopa suureen yleisöön päin.

– Siinähän se menee. En ole mikään linssilude, mutta julkisuus ei ole epämieluisaa.

Leppäsen voi nähdä julkisuudessa myös epävirallisesti: esiintymässä pienimuotoisissa tilaisuuksissa cover-bändinsä kanssa. Yhtye soittaa rokkia ja poppia 70-luvulta tähän päivään.

– Olen rokkisukupolvea, mutta jatkossa taidan esiintyä rajatummalle yleisölle. Kiertueelle on turha houkutella, kitaristi hymähtää.

Jos Leppänen ei tapaile sointuja, hän kuntoilee eri tavoin. Talvella sulkapallo saa kyytiä, kesällä maantiepyöräily vie miehen mukanaan.

– Pyöräilen herrasmiesmäisen rauhallisesti. Liikkumalla jaksan paremmin tulevassakin tehtävässä.

Tatu Leppäsen vinkki juristin polulle: Katsele nuorena juristin työtä avoimin mielin ja monipuolisesti. Urautua ehtii myöhemminkin.