Tekoäly auttaa säveltämään Beethovenin kymmenennen ja Schubertin kahdeksannen sinfonian. Se maalaa tauluja kuin Van Gogh tai Rembrandt. Runot ja haikut syntyvät hujauksessa ja onpa nähty jo ensimmäinen tekoälyn kirjoittama romaanikin. Shakissa ja go-pelissä ihminen jäi aikoja sitten toiseksi.
Koneelle ei nykytietämyksellä osata opettaa täysin ihmisen kyvykkyyttä vastaavia empatiataitoja.
Mikä osa jää ihmiselle?
– Koneelle ei nykytietämyksellä osata opettaa täysin ihmisen kyvykkyyttä vastaavia empatiataitoja, vaikka yrityksiä on kyllä ollut, sanoo Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikön tutkija Katri Saarikivi.
Ihminen tuntee, kone ei
Empatia on ihmiselle ominainen, useista eri taidoista koostuva kokonaisuus. Se vaatii lukuisten eri aivomekanismien aktivoitumista samanaikaisesti.
– Empatiaa on kyky ymmärtää toista ihmistä, asettua toisen asemaan, nähdä maailma tämän silmin. Tätä tukee mentalisointiverkosto eli mielikuvitus, jota ihminen hyödyntää silloin, kun hän miettii, mitä esimerkiksi puoliso uudesta kalliista ostoksesta tuumii tai liikenteessä oleva toinen osapuoli aikoo seuraavaksi tehdä, Saarikivi sanoo.
– Tällaisen kyvyn kehittäminen tekoälylle vaatisi, että kehittäisimme sille mielikuvituksen. Tällöin tekoäly olisi tietoinen, mikä olisi valtava hyppäys tekoälyn kehityksessä.
Jos koneelle haluttaisiin kyky tarttua toisen tunteeseen, sillä pitäisi olla subjektiivinen tunne-elämä.
Toinen iso tekoälyn ja ihmisen ero on tunteiden tarttuminen. Ilo, suru ja jopa kivun tunne siirtyvät ihmiseltä toiselle.
– Jos koneelle haluttaisiin samanlainen kyky tarttua toisen tunteeseen, sillä pitäisi olla subjektiivinen tunne-elämä. Me emme tiedä vielä edes ihmisestä, mitä tällainen tietoisuus toisen tunteista tarkalleen ottaen on, joten emme voi luoda sellaista koneelle.
Äly ei ole vain laskentaa
Vaikka kone ei pärjää ihmisen aivotoiminnalle kokonaisuutena, sen ylivoima on monissa tehtävissä kiistaton.
Koneen muisti on tarkempi ja luotettavampi kuin ihmisen.
Tekoälyn kyky käsitellä valtavia digitaalisia tietomassoja nopeasti, monipuolisesti ja virheettömästi on aivan toista luokkaa kuin mihin tehokkainkaan ihmisaivo pystyy.
– Koneen muisti on tarkempi ja luotettavampi kuin ihmisen. Ihmisen muisti on sikahuono, se on lähinnä luovaa tarinankerrontaa enemmän kuin asioiden tarkkaa mieleen palauttamista, Saarikivi sanoo.
Älykkyyden erot ihmisen hyväksi tulevat esiin, kun älyä aletaan mitata elävän elämän tilanteissa, joissa on niin sanottuja kontekstisidonnaisia tekijöitä.
Kun tilanteissa on ihmisiä, ne muuttuvat monimutkaisiksi. Niissä ei riitä koneen äly, vaan tarvitaan sosiaalisia taitoja.
– Kun tilanteissa on ihmisiä, ne muuttuvat monimutkaisiksi. Niissä ei riitä koneen äly, vaan tarvitaan sosiaalisia taitoja. Näitä ovat vuorovaikutus ja kyky ymmärtää, mitä tietoa kukin tilanne vaatii ja mikä kussakin tilanteessa on oikein tai merkityksellistä.
Koneen ja ihmisen liitto
Tyhmistymmekö me, jos ja kun annamme koneiden tehdä älykkyyttä vaativia tehtäviä?
– Yleisin älykkyyden määritelmämme mittaa niitä ajattelutaitoja, joita juuri nyt automatisoidaan. Itse ajattelen niin, että ihmisen älykkyys on ollut jo pitkään teknologisesti täydennettyä. Näin kävi jo silloin, kun kirjapaino keksittiin eikä asioita tarvinnut enää muistaa ulkoa. Ihminen tuli fiksummaksi, ei tyhmemmäksi.
Ihmisen älykkyys on ollut jo pitkään teknologisesti täydennettyä. Näin kävi jo silloin, kun kirjapaino keksittiin eikä asioita tarvinnut enää muistaa ulkoa.
Uusien teknologioiden älykäs käyttöönotto merkitsee sitä, että aivojen kapasiteettia vapautuu tehtäviin, jotka ovat ihmiselle ominaisia ja joita koneet eivät voi korvata. Työpaikkoja häviää siellä, missä automaatio valtaa alaa ja uusia syntyy luovilla sekä korkeaa koulutusta vaativilla aloilla.
– Ihmisen kognitiivinen, epärutiininomainen työ lisääntyy ja toistava työ vähenee. Luovan ajattelun merkitys korostuu, kun koneet ratkovat helppoja ongelmia ja ihmiselle jää vaativat.
Artikkelia on korjattu 25.3.2020. Jutun alussa virheellisesti mainitun Bachin tilalle vaihdettiin Beethoven, jonka kymmenes sinfonia on tarkoitus säveltää loppuun tekoälyn avulla.
