Tekoäly ja Raketti

Blogit ja kolumnit
18.09.2023 • Antti Innanen

William Huskisson oli arvostettu ja vaikutusvaltainen henkilö. Hän oli myös tunnettu jokseenkin kömpelönä; hän oli vähän aikaa sitten kaatunut ja murtanut kätensä. Lisäksi hän oli ollut leikkauksessa vain muutama viikko aiemmin ja oli paikalla lääkärinsä neuvosta välittämättä.

Tilaisuus oli kuitenkin aivan liian merkittävä kansanedustajalle hukattavaksi. Liverpoolin ja Manchesterin välille avattiin rautatie syksyllä 1830, ja hän pääsi muiden julkkisten joukossa ensimmäisenä matkustajajunan kyytiin.

Alkumatka sujui lupaavasti. Junat pysähtyivät vesipisteelle, ja matkustajilla oli mahdollisuus jaloitella hetki. Huskisson laskeutui vaunustaan raiteille, jutteli muiden kunniavieraiden kanssa ja kätteli heitä.

Vastakkaisella raiteella lähestyi juna, mutta se vaikutti olevan kovin kaukana. Lähestyvä juna oli nimeltään Rocket, uusin veturimalli. Nimestään huolimatta junan vauhti ei ollut huumaava – ehkä kolmekymppiä –, mutta Huskisson ei ollut tottunut niin nopeasti liikkuviin asioihin. Kukaan ei ollut.

Kukaan ei ollut tottunut niin nopeasti liikkuviin asioihin.

Kun juna lähenikin odotettua nopeammin, Huskissoniin iski paniikki. Hän juoksi ensin pois raiteilta, kääntyi takaisin, päättikin uudestaan juosta pois raiteilta – hitto – mutta muutti viime hetkellä mielensä ja yritti nousta odottavan vaunun kyytiin.

Kiivetessään vaunuun Huskisson otti kädellään tukea ovesta. Ovi aukesi ammolleen ja heilautti epäonnisen Huskissonin suoraan vastaantulevan junan alle. Raketin kuljettaja yritti pysäyttää kaikin keinoin. Veturissa ei kuitenkaan ollut jarruja, koska se oli vasta prototyyppi.

Valitettavasti The Right Honourable William Huskisson jäi historiaan paitsi kansanedustajana ja merkittävänä henkilönä, myös ensimmäisenä henkilöjunaliikenteen kuolonuhrina.

Raideliikenne mullisti ihmisten ja tavaroiden liikkumisen. Tällä hetkellä ylivoimaisesti suurin mullistava voima on tekoäly. Oikeastaan kaikessa teknologisessa kehityksessä (koski se sitten raideliikennettä tai tekoälyä) on sama dilemma: miten voisimme kehittää ja hyödyntää uutta teknologiaa mahdollisimman laajasti, mutta kuitenkin siten, että se olisi turvallista?

Miten voisimme kehittää ja hyödyntää uutta teknologiaa mahdollisimman laajasti, mutta kuitenkin siten, että se olisi turvallista?

Tekoäly muistuttaa erehdyttävästi 1830-luvun raideliikennettä. Vauhti on kova, uusia innovaatioita tehdään jatkuvasti, ihmiset eivät vielä osaa käyttää teknologiaa ja prototyypeissä ei ole laisinkaan jarruja. Samalla on selvää, että tekoäly tulee muuttamaan koko yhteiskuntaa, vähintäänkin vastaavalla painoarvolla kuin raideliikenne. Meillä ei ole mahdollisuutta mennä takaisin hevosvankkureiden aikaan.

Huskissonin onnettomuuden jälkeen junaliikenteen turvallisuuteen alettiin kiinnittää laajasti huomiota. Jotkin turvallisuutta parantavat seikat olivat teknologisia innovaatiota. Juniin tulivat muun muassa pillit, joilla varoitettiin lähestyvästä junasta. Toiset innovaatiot taas tehtiin inhimillisellä puolella: ihmisiä opastettiin, miten junaliikenteessä tulisi käyttäytyä turvallisesti.

Tarvitsemme näitä kahta puolta myös tekoälykehityksessä. Tarvitsemme sekä teknisesti turvallisempia sovelluksia että oppeja siitä, miten käytämme sovelluksia turvallisesti ja tehokkaasti.

Tarvitsemme sekä teknisesti turvallisempia sovelluksia että oppeja siitä, miten käytämme sovelluksia turvallisesti ja tehokkaasti.

Juristit ovat tässä aivan keskeisessä roolissa. Meidän tulee varmistaa se, että tekoälyä voidaan kehittää ja käyttää turvallisesti.

Oma vaarini jäi myös junan alle hieman huskissonmaisissa olosuhteissa. Traktori sammui avonaiseen tasoristeykseen, raiteille. Sitkeänä kaverina vaarini yritti käynnistää traktoria viimeiseen asti. Juna osui kuitenkin renkaan kulmaan ja pompautti traktorin useita kymmeniä metrejä pellolle.

Vaarini hengen pelasti päässä ollut tukeva karvalakki. Risteyksessä on nykyään puomi.

Kirjoittaja on CEO, Dot., antti@dot.legal