Suomen Lakimiesliiton toiminnassa tietyt tapahtumat toistuvat vuodesta toiseen. Toimiston väki vastaa jäsenkunnan etujen ajamisesta jokaisena työpäivänä. Valtuuskunta kokoontuu pari kertaa ja hallitus kymmenkunta kertaa vuodessa. Valtaosa hallitusasioista valmistellaan valiokunnissa, joilla kullakin on kymmenkunta kokousta vuosittain. Lisäksi on paikallisia infotilaisuuksia ja kesätapahtumia. Tärkein tiedotusväline eli Lakimiesuutiset ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa.
Tapahtumista lippulaivaksi voi kutsua joka toinen vuosi pidettävää Lakimiespäivää. Tänä vuonna tuo päivä on perjantai 30.9. ja paikkana Finlandia-talo Helsingissä. Osallistujia on perinteisesti ollut lähes 1 400, eli hieman useampi kuin joka kymmenes liiton jäsen.
Lakimiespäivässä on perinteisten ohjelmien lisäksi kolme teemaa. Ne koskevat lakimiestä johtajana, lakimiehen mahdollista terapian tarvetta niin sanottujen rankkojen juttujen yhteydessä ja lakimiesidentiteettiä.
Muutama vuosikymmen sitten yleisin ylimpien johtajien koulutus oli oikeustieteellinen tutkinto. Silloin ajateltiin, että organisaatioissa tulee joka tapauksessa pitää huolta laillisuuden toteutumisesta. Sittemmin diplomi-insinöörit ja ekonomit alkoivat vallata varsinkin suuryritysten johtopaikkoja. Näihin ammattitutkintoihin sisältyy johtamiskoulutusta ainakin jossain määrin. Lakimieskoulutuksessakin johtamiskoulutusta olisi perusteltua lisätä. Lakimiespäivässä kuulemme lakimies-johtajien näkemyksiä lakimiehestä johtajana; mitä johtajalta edellytetään erilaisissa organisaatioissa ja siitä, antaako lakimieskoulutus hyvän pohjan johtajana toimimiselle.
Vastikään ilmestynyt tutkimus osoitti jälleen kerran, että lähes puolet työntekijöistä on jossain vaiheessa kärsinyt jonkinasteisesta työuupumuksesta. Pääsääntöisesti tällöin on kysymys liiallisesta työmäärästä. Mutta liiallinen työmäärä ei ole lakimiehillekään ainoa työssä jaksamista vaikeuttava tekijä. Useat lakimiehet joutuvat ainakin joskus kohtaamaan tapauksia, jotka traagisuudessaan ovat poikkeuksellisia. Onko tällaisiin kokemuksiin joutuneen lakimiehen edes ajateltu tarvitsevan apua?
Lakimiesidentiteetti liittyy saumattomasti siihen, että Lakimiesliitto on päättänyt tänä ja ensi vuonna suunnata toimia valmistumisvaiheessa olevien ja vastavalmistuneiden lakimiesten jäseneksi saamiseen. Yksi osoitus tästä on opiskelijajäsenen valitseminen hallitukseen läsnäolo- ja puheoikeudella. Tuo jäsen, Ted Apter, on tullut valituksi myös Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVAn puheenjohtajaksi. Yhtenäisen lakimiesidentiteetin sijaan saattaa olla perusteltua puhua yhtenäisestä lakimieskunnasta, jolla tulisi olla samankaltainen, oikeudenmukaisuutta korostava ajattelutapa sekä lakimiesten palvelusuhteiden parantamisessa että yleisemminkin elinolosuhteiden turvaamisessa. Kaikilla lakimiehillä ei varmaankaan ole kaikissa tilanteissa samaa kuvaa siitä, mitä oikeudenmukaisuus tarkoittaa. Mutta juuri kysymyksenasettelun ”miten saavutamme oikeudenmukaisen lopputuloksen” tulisi olla kaikille itsestään selvä.
Yhteinen lakimieskoulutus ja käräjäharjoittelu ovat omiaan muodostamaan samanlaista ajattelutapaa. Kummassakin korostuu yhteiskunnan kehittäminen entistä oikeudenmukaisemmaksi. Lakimiehet toimivat kuitenkin hyvin erilaisissa tehtävissä. Jopa oikeuslaitoksen palveluksessa olevien tehtävät eroavat toisistaan. Yhtenäisen lakimiesidentiteetin muotoutuminen esimerkiksi liikejuristeille ja syyttäjille ei välttämättä ole itsestään selvää. Toiminnanjohtaja Jorma Tilander viittasi edellisen numeron pääkirjoituksessa suoritettuun kyselyyn siitä, kuinka Lakimiesliiton tulisi toimia lakimiesidentiteetin kehittämisessä. Kyselyn vastaukset viittasivat selvästi modernin toiminnan suuntaan. Toisaalta on aivan selvä, että juuri mistään asiasta lakimiehetkään eivät – onneksi – tule koskaan olemaan yhtä mieltä. Ihmiset kun ovat erilaisia.
Lakimiespäivään on valmistumassa myös Suomen Lakimiehet – Finlands Jurister 2011 -teos. Lakimiespäivään osallistumiselle on siis monta syytä.
Välkommen till juristdagen 30.9.2011
I Finlands Juristförbunds verksamhet upprepar sig vissa händelser år efter år.
De anställda på kontoret driver medlemskårens intressen varje arbetsdag. Delegationen samlas ett par gånger per år och styrelsen ett tiotal gånger. Största delen av styrelseärendena bereds i utskott som alla sammanträder ett tiotal gånger per år. Dessutom ordnas lokala infomöten och sommarevenemang. Det viktigaste mediet, Lakimiesuutiset, utkommer åtta gånger per år.
Det främsta evenemanget är Juristdagen som ordnas vartannat år. I år ordnas Juristdagen fredagen den 30 september på Finlandiahuset i Helsingfors. Deltagarantalet har traditionellt rört sig kring 1 400, dvs. något fler än var tionde förbundsmedlem.
Vid sidan om de traditionella programmen har Juristdagen tre teman. De rör juristen som ledare, juristens eventuella behov av terapi i samband med så kallade tunga fall och juristidentiteten.
För några årtionden sedan hade de högsta direktörerna vanligen avlagt en juridisk examen. Då ansåg man att det hur som helst är viktigt att se till att allt går lagligt till i en organisation. Senare började diplomingenjörer och ekonomer ta över toppbefattningarna i synnerhet i storföretag. I dessa yrkesexamina ingår ledarskapsutbildning i åtminstone någon mån. Det skulle vara befogat att öka andelen ledarskapsutbildning även i juristutbildningen. På Juristdagen får vi höra juristdirektörers åsikter om juristen som ledare: vad förutsätts av en direktör i olika organisationer och ger juristutbildningen goda förutsättningar att vara direktör.
En färsk undersökning visade åter en gång att nästan hälften av arbetstagarna i något skede har lidit av någon grad av utbrändhet. I regel är det då fråga om en alltför stor arbetsmängd. Men en alltför stor arbetsmängd är inte heller för jurister den enda faktorn som gör det svårare att orka i arbetet. Många jurister får åtminstone ibland fall som är exceptionellt tragiska. Har man ens ägnat en tanke åt att en jurist som upplevt något sådant kunde behöva hjälp?
Juristidentiteten går hand i hand med Juristförbundets beslut att i år och nästa år vidta åtgärder för att jurister som snart är klara med sin utbildning och nyutexaminerade jurister ska ansluta sig som medlemmar. Ett bevis för detta är att en studerandemedlem valdes in i styrelsen med närvaro- och yttranderätt. Denne medlem, Ted Apter, har också valts till ordförande för Akavas studerandedelegation AOVA. I stället för en enhetlig juristidentitet kan det vara befogat att tala om en enhetlig juristkår som borde ha ett likadant tänkesätt som framhäver rättvisa både i fråga om att förbättra juristernas anställningsförhållanden och även mera generellt trygga levnadsförhållandena. Alla jurister har knappast i alla situationer en likadan uppfattning om vad rättvisa betyder. Men frågeställningen "hur når vi ett rättvist resultat" borde vara självklar för alla.
Den gemensamma juristutbildningen och praktiken i tingsrätten hjälper juristerna att börja tänka på samma sätt. Både utbildningen och praktiken betonar vikten av att utveckla ett allt rättvisare samhälle. Juristerna arbetar i mycket olika uppgifter. Till och med uppgifterna som jurister i rättsväsendet utför skiljer sig från varandra. Att till exempel affärsjurister och åklagare bildar sig en enhetlig juristidentitet är inte nödvändigtvis självklart. Verksamhetschef Jorma Tilander hänvisade i ledaren i föregående nummer till en enkät där det frågades vad Juristförbundet borde göra för att utveckla en juristidentitet. Svaren hänvisade klart till en modern verksamhet. Å andra sidan är det helt klart att juristerna – till all lycka – aldrig kommer att vara av samma åsikt om särskilt mycket. Vi människor är ju alla olika.
Till Juristdagen blir också verket Suomen Lakimiehet – Finlands Jurister 2011 färdigt. Det finns alltså många skäl att delta i Juristdagen.
Risto Nuolimaa
risto.nuolimaa@uta.fi
