Jo opiskeluaikana päätin, että haluan auskultoimaan. Olin vakuuttunut siitä, että auskultointi olisi tärkeää urani kannalta – vaikka en silloin vielä tarkalleen tiennyt, mille uralle päätyisin. Tavoite mielessäni suoritin valinnaisia rikos- ja prosessioikeuden opintoja sekä kolmen kuukauden pituisen korkeakouluharjoittelun työtuomioistuimessa. Työskennellessäni lakimiehenä Lakimiesliitossa oivalsin, että prosessikokemuksen lisäksi auskultointi tarjoaisi ainutlaatuisen näkökulman oikeuslaitoksessa työskentelevien jäsentemme työhön ja tarpeisiin, ja että kokemuksesta voisi olla hyötyä myös lakimiesten edunvalvonnassa. Hain auskultoimaan maaliskuussa 2014 ja aloitin tuomioistuinharjoittelun Helsingin käräjäoikeudessa huhtikuussa 2015.
Helsingin käräjäoikeudessa aloitti vuonna 2015 yhteensä 17 käräjänotaaria. Uusi notaarierä aloittaa harjoittelunsa kolmen kuukauden välein. Helsingissä käräjänotaarit harjoittelevat ensimmäiset seitsemän kuukautta riitaosastolla ja viimeiset viisi kuukautta rikososastolla. Ensimmäiset kaksi viikkoa on pyhitetty perehdytykselle, jonka jälkeen siirrytään käsittelemään hakemusasioita sekä toimimaan pöytäkirjanpitäjänä käräjätuomareille. Samalla käsiteltäviksi jaetaan sekä riidattomia että riitaantuneita velkomusasioita, joista osa päätyy istuntoon. Rikososastolla käräjänotaarilla on yksi oma istuntopäivä viikossa, jolloin hän toimii puheenjohtajana yhden tuomarin kokoonpanossa. Lisäksi notaari toimii puheenjohtajana lautamieskokoonpanoissa ja ratkaisee ison määrän rikosjuttuja kirjallisessa menettelyssä. Sekä riita- että rikososastolla käräjänotaarille on nimetty oma tutortuomari, joka opastaa ja neuvoo sekä toimii notaarin tukena. Käräjänotaareiden vastuulle kuuluvat lisäksi kaikki vihkimiset käräjäoikeudessa. Vihkipäiviä kertyy vuodessa kaikkiaan 16, minkä lisäksi on mahdollista vihkiä myös virka-ajan ulkopuolella. Yksi tärkeä muistoni vuodesta liittyykin rakkaan kollegani vihkimiseen kesällä 2015.
Toimivat työvälineet motivoivat
Työtä oli paljon, eikä se tuntunut vähentyvän tekemälläkään. Vuoden aikana minulle konkretisoitui, mitä työajattomuus voi pahimmillaan merkitä. Toisaalta työ oli suurimmaksi osaksi äärimmäisen opettavaista ja mielenkiintoista. Työ sisälsi kuitenkin paljon muutakin kuin puhdasta lainkäyttötyötä, jota ilman harjoittelu olisi ollut vielä mielekkäämpää. Eri it-järjestelmien heikko toimivuus tuli koettua käytännössä ja samalla saatoin huomata, miten suuri merkitys toimivilla työvälineillä on työhön ja työmotivaatioon.
Syksyllä 2015 käynnistyi oikeusministeriön käräjänotaareiden valtakunnallinen koulutusohjelma, mutta valitettavasti mukaan mahtui vain murto-osa käräjänotaareista. Itselläni jäi kokematta, minkälaista lisäarvoa koulutus mahdollisesti toi harjoitteluun.
Palkkaus kaipaa kohennusta
Joskus olen kuullut sanottavan, ettei auskultoinnista ole hyötyä, vaikka kokemusta sinänsä on pidetty ”ihan kivana”. Uskon vahvasti, että tuomioistuinharjoittelun hyöty on kiinni siitä, kuinka paljon vuodesta ymmärtää ottaa irti. Vaikka omassa työssään ei prosessaisi, tarjoaa auskultointi lakimiehelle yleissivistävän ja käytännönläheisen näkökulman oikeuslaitoksen toiminnasta. Vuoden aikana oppii valtavan paljon, ja juridinen ajattelu kehittyy väkisinkin. Hankaliltakin tuntuvat jutut on ratkaistava ja perusteltava, ja suuri työmäärä pakottaa opettelemaan uusia työtapoja ja työmäärän hallintaa. Lisäksi harjoittelu tarjoaa erinomaisen näköalapaikan oikeuslaitoksessa työskentelevien ja siellä asioivien lakimiesten työhön.
Työn mielenkiintoisuuden ja monipuolisuuden lisäksi vuoden aikana tutustuu ihmisiin, joihin en muutoin ehkä olisi tutustunut. Osasta tuttavuuksista on toivon mukaan muodostunut jopa elinikäisiä ystäviä.
Harjoittelusta maksettava palkka on kiistatta pieni ja vuoden aikana onkin ainakin asuntovelallisen hyvä varautua siihen, että vuosi syö säästöjä. Käräjänotaarin peruspalkka on 1.2.2016 lukien 2 218,70 euroa kuukaudessa. Kolmannen kuukauden alusta maksetaan istuntolisää, jonka suuruus on 175 euroa. Lisäksi maksetaan mahdollista kokemus- ja kielilisää. Palkka on siten huomattavasti alhaisempi kuin liiton suositus vastavalmistuneelle lakimiehelle, ja on selvää, ettei palkka ole oikeassa suhteessa työn vaativuuteen ja vastuuseen nähden. Vaikka harjoittelulla onkin koulutuksellinen funktio, on käräjänotaarin työpanoksella suuri merkitys käräjäoikeuksille. Palkkaus on ehdottomasti asia, joka kaipaa muutosta parempaan.
Kirjoittaja VT Moa Fanta työskentelee Lakimiesliitossa lakimiehenä ja vastaa yksityissektorin työsuhdeneuvonnasta.
