Tiedustelulaki torjuu terrorismia

Suomen naapurivaltioissa ei ole vältytty terroristi-iskuilta: Pietarissa räjähti metrossa ja Tukholmassa ajettiin väkijoukkoon kuorma-autolla. Kauhu­kuvat ovat muuttuneet todeksi monissa eurooppalaisissa kaupungeissa, kuten Pariisissa, Brysselissä, Nizzassa, Berliinissä, Lontoossa ja Manchesterissä.

− Uhka ei kohdistu EU:hun sinänsä vaan yksittäisiin jäsenvaltioihin, joilla on eritasoiset riskit joutua terrorismin kohteiksi, toteaa Euroopan komission turvallisuusjohtaja Ilkka Salmi.

Jutussa Salmen näkemykset ovat hänen omiaan, eivätkä välttämättä edusta komission kantaa.

Yksittäiset tekijät suurin huolenaihe

Terrorismi ei ole enää Suomestakaan katsottuna kaukana. Pitäisikö meidän olla varuillaan Isisin takia vai uhkaavatko meitä lähinnä yksittäiset terrori-iskujen tekijät?

− Suojelupoliisin mukaan yksittäisten radikaali-islamistien tekemän väkivallan uhka on kohonnut Euroopassa, myös Suomessa. Terrorismintorjunnan kohdehenkilöiden määrä on kasvanut, ja terroriuhka on kohonnut ja monimuotoistunut, sisäministeri Paula Risikko (kok.) toteaa.

Ministerin mukaan Suomi ei ole terrorijärjestöjen ensisijainen kohde, mutta toisaalta emme ole enää erillinen saareke Euroopan kehityksessä. Salmikin pitää koordinoidun iskun mahdollisuutta Suomessa melko pienenä.

− Mutta on myös yksittäisiä toimijoita, jotka hakevat oikeutusta terroristijärjestöiltä tai toimivat itsenäisesti. Internetistä ja sosiaalisesta mediasta saa helposti neuvoja iskuihin. Yksittäisen terroristin toiminta voi eskaloitua nopeasti. Siksi sen arviointi on haastavaa, Salmi sanoo.

Tietoturvan asiantuntija Petteri ­Järvinen muistuttaa, että vuoden 2015 maahantulovyöry toi mukanaan henkilöitä, jotka saattavat lisätä terrorismin riskiä.

Salmen mukaan yleinen trendi on se, että kehitys on menossa huonompaan suuntaan.

− Vielä ei tiedetä, miten tilanne esimerkiksi Syyriassa tai Irakissa kehittyy ja mikä on Isisin tulevaisuus. Sen tilalle voi nousta myös uusia toimijoita. Siksi tiedusteluviranomaistemme toimintakyvyn lisääminen on tärkeää.

Yksittäisen terroristin toiminta voi eskaloitua nopeasti. Siksi sen arviointi on haastavaa.

Tiedonvaihtoa kilpajuoksussa

Järjestäytynyttä toimintaa pystyttäneen lähitulevaisuudessa valvomaan sähköisesti, mutta Järvinen pitää ongelmana iMessage-, Whatsapp- ja Skype-tyyppisiä, amerikkalaisten nettijättien salattuja ja ilmaisia palveluita. Ne hankaloittavat valvontaa.

− Suomen tiedonsaanti on yhteistyön varassa. Mitä enemmän suomalaisilla on tarjota tietoa amerikkalaisille, sitä paremmin saamme tietoa itsekin. Venäjän naapurina Suomella on hyvä asema.

Järvinen toteaa viestien valvonnan olevan kissa–hiiri-leikkiä. Salaustekniikat kehittyvät, mutta paljastavia tunnistetietoja ei voi salata.

− Joka tapauksessa syntyy uudenlaisia viestintämuotoja. Viestejä voi jo nyt piilottaa kuvatiedostoihin tai käyttää koodisanoja, jotka avautuvat vain asian­omaisille. Etuna on se, että terroristit ovat huolimattomia eivätkä mitään ruudinkeksijöitä. Rikolliset eivät myöskään elä tyhjiössä, heidän toiminnastaan saadaan kyllä vinkkejä ja merkkejä.

Ei vielä omaa tiedustelulakia

Globalisoitumista ja digitalisaatiota pidetään valtaosin syynä Suomen turvallisuusympäristön heikkenemiseen.

− Poliitikkojen mukaan toimintaympäristö on muuttunut äkillisesti Krimin tapahtumien ja terrorismin vuoksi. Muutos on kuitenkin ollut käynnissä jo 1990-luvulta lähtien. Sähköisestä urkinnasta, verkkovakoilusta ja terrorismista on puhuttu koko 2000-luku, Järvinen huomauttaa.

Sisäministeri Paula Risikon mukaan olemme jälkijunassa tiedustelulainsäädännön toimeenpanossa.

− Suomi on ainoita länsimaisia demokratioita, jossa tiedustelua ei ole säädetty laissa. On kestämätöntä, jos Suomi on riippuvainen muista valtioista. Jokaisella maalla on velvoite huolehtia omasta ja kansalaistensa turvallisuudesta ja perustaa päätöksenteko itse hankittuun tietoon.

Järvinen toteaa Suomen luottaneen Ruotsin veljesapuun. Nyt datakaapeli Saksaan ohittaa Ruotsin FRA-valvonnan, eikä apua enää ole saatavilla.

– Tiedustelu on pakko ottaa omiin käsiin.

Salmi korostaa, että operatiivinen vastuu on aina jäsenvaltioilla. Kukin maa huolehtii omasta kansallisesta turvallisuudestaan.

− Terroristit operoivat globaalisti, joten valtioilla on oltava sekä toimivat kansainväliset suhteet että riittävästi suorituskykyä kansallisella tasolla. Tiedustelulainsäädäntö pitää saattaa nykypäivän oloja vastaavaksi. Omasta tontista on huolehdittava.

Tiedustelu on pakko ottaa omiin käsiin.

Tiedustelulaki lausuntokierroksella

Tarkoitus on, että samanaikaisesti siviilitiedustelulain kanssa toteutuvat sotilastiedustelua ja perustuslain mahdollista muuttamista koskevat lakihankkeet. Tiedustelulaki parantaisi Supon toimintaedellytyksiä myös terrorismin uhka-arvion tekemisessä. Kahdella hallituskaudella valmistellun lakiehdotuksen mietinnöt ovat parhaillaan lausuntokierroksella.

Risikon mukaan tiedustelulainsäädäntö on ainoa keino hankkia valtionjohdon päätöksenteon tueksi luotettavaa ja ajantasaista tietoa toiminnoista, jotka vaarantavat kansallista turvallisuutta.

− Yhteiskunnan perusrakenteita uhkaavia ilmiöitä on voitava havaita ja paljastaa riittävän varhaisessa vaiheessa, jotta niiden toteutuminen voidaan estää.

Järvinen pitää lakiehdotusta oikeansuuntaisena ja jopa yllättävän kesynä.

− Tiukempi laki tuskin menisi läpi: ehdotus on poliittisesti järkevä. Lisävaltuuksia voi lisätä myöhemminkin.

Muutoksia perustuslakiin jo tällä vaalikaudella?

Tiedustelulain on tarkoitus tulla eduskunnan käsiteltäväksi syksyllä. Hallitus haluaisi tehdä lain edellyttämät muutokset perustuslakiin nopeutetusti jo tällä vaalikaudella.

− Mikäli perustuslakimuutos julistetaan kiireelliseksi, se edellyttää eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistöä. Muutosehdotus voidaan tämän jälkeen hyväksyä 2/3:n enemmistöllä. Näin perustuslain muutos ja tiedustelulainsäädäntö voisivat tulla voimaan jo tällä vaalikaudella, Risikko kertaa.

Ministeri muistuttaa, että voimassa oleva perustuslaki mahdollistaa viestin salaisuuteen puuttumisen rikostorjunnassa vain rajoitetusti. Vastaavaa tiukkaa rajoitusta ei ole esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimuksessa eikä missään vertailussa olleessa valtiossa.

Perustuslakimuutosta edellyttävät tiedustelumenetelmät, kuten televalvonta, -kuuntelu ja tietoliikennetiedustelu.

Asianajajat, lääkärit, papit ja toimittajat saisivat vahvan suojan tiedustelulta. Suoja ei koske vain evankelisluterilaisia pappeja, vaan kaikkia uskonnollista sielunhoitoa rekisteröityneenä tekeviä.

− Tiedustelukielloilla suojataan toimintaa, joka liittyy esimerkiksi asian­ajajan oikeudelliseen neuvontaan päämiehelleen. Suoja pätee, vaikka päämiestä epäiltäisiin terrorismi­rikoksesta.

Risikko korostaa, ettei tiedustelusuoja ei ole absoluuttinen.

− Silloin, kun kyseinen henkilö eli pappi tai asianajaja itse osallistuisi kansallista turvallisuutta uhkaavaan toimintaan, ei hän ei myöskään nauttisi suojaa. Suojan piirissäkään ei siten voisi suunnitella tai tehdä aivan mitä tahansa.

Pelkkää tiedustelulakia koskee tavanomainen lainsäätämisjärjestys. Ne tiedustelulain pykälät, jotka eivät edellytä perustuslakimuutosta, eivätkä puutu luottamuksellisen viestin salaisuuteen, voisivat tulla voimaan kuluvalla vaalikaudella.

Asianajajat, lääkärit, papit ja toimittajat saisivat vahvan suojan tiedustelulta.

Perusoikeudet säilyvät

Tiedustelulaista ja perustuslakimuutoksista on kuulunut myös soraääniä: kiirehtimisen on katsottu uhkavan yksilön perusoikeuksia. Ministeri toppuuttelee: valvontayhteiskunnan pelko on turhaa:

− Lainsäädäntöehdotuksessa on huomioitu keskeiset Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja Euroopan unionin tuomioistuinratkaisut. Kansalaisten oikeusturvaan on kiinnitetty huomiota ja yksityisyyden suojaa rajoitetaan mahdollisimman vähän ja vain sen verran kuin on välttämätöntä.

Tiedusteluvaltuuksien käyttäminen edellyttäisi tuomioistuimen lupaa ja tarkkojen ehtojen täyttymistä. Risikko muistuttaa, että Suomessa tuomioistuinten toiminta perustuu aina lakiin.

− Tarkoitus on suojella suomalaista yhteiskuntaa ja demokratiaa, ei uhata sitä. Tiedusteluviranomaisten toiminnan lainmukaisuuden valvomista varten asetetaan riippumaton valvontaelin, tiedusteluvaltuutettu.

Eduskunnassa valmistellaan myös uutta tiedusteluvaliokuntaa, joka valvoisi perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista.

− Tiedustelutoiminta tulee olemaan tehokkaan oikeudellisen ja parlamentaarisen valvonnan piirissä, vakuuttaa sisäministeri.

Myös Salmi luottaa siihen, että tiedustelulain ympärille luodaan kattava ja toimiva valvontajärjestelmä: laillisuusvalvonta ja poliittinen kontrolli on rakennettu vahvoiksi. Se takaa oikeusturvan. Salmen tavoin tietoturva-asiantuntija Petteri Järvinen pitää valvontaelementtiä vankkana.

− Jokainen voi nukkua yönsä rauhassa.