Tietojenvaihto – strateginen kilpailuetu?

Menestyvän yrityksen takana on valtava määrä tietoa ja toimiva järjestelmä tärkeän tiedon luomiseksi, ymmärtämiseksi, jakamiseksi ja käyttämiseksi oikeaan aikaan. Uuden tekniikan myötä tiedonvälitys on nopeaa ja ajantasaista. Tietojenvaihtoon voi kuitenkin liittyä kilpailuoikeudellisia ongelmia. Kilpailijoiden tai potentiaalisten kilpailijoiden välinen yhteistyö on luonteeltaan horisontaalista yhteistyötä, ja juuri näissä yhteyksissä tietojenvaihto voi olla erityisen kriittistä.

Euroopan unionin komissio on vahvistanut joulukuussa 2010 hyväksytyissä uusissa horisontaalisissa suuntaviivoissa periaatteet, joita noudatetaan arvioitaessa horisontaalista yhteistyötä koskevia yritysten välisiä sopimuksia, yritysten yhteenliittymien päätöksiä ja yritysten yhdenmukaistettuja menettelytapoja. Uusiin horisontaalisiin suuntaviivoihin sisältyy erillinen osa tietojenvaihdon kilpailuoikeudellisesta arvioinnista. Tietojenvaihto osana kiellettyä yhteistyötä on tullut esille Euroopan unionin oikeuskäytännössä jo aiemmin, ja uudet suuntaviivat nostavat nyt esille tämän kilpailijoiden välisen yhteistyön kulmakiven antamalla täsmällisempää ohjeistusta tietojenvaihdon arviointiin. Tietojenvaihto on astunut kilpailu-oikeudellisesti uuteen aikaan uusien horisontaalisten suuntaviivojen myötä!

Yritykset voivat vaihtaa tietoja suoraan keskenään. Yritykset voivat myös vaihtaa tietoja kolmannen tahon, kuten tavarantoimittajien, jälleenmyyjien, toimialajärjestöjen tai markkinatutkimusjärjestöjen, kautta. Erityisesti toimialajärjestöillä on usein vahva asema kunkin liiketoiminnan alan toimintaedellytysten kehittämisessä ja parantamisessa, ja toimialajärjestöjen puitteissa kilpailijoiden edustajat tapaavat luontevasti toisiaan.

Tuotantoyhteistyö edellyttää tietojenvaihtoa. Yhteisostosopimukset voivat olla tehokkaita, koska ne saattavat vähentää transaktiokustannuksia, mutta ostoyhteistyön yhteydessä vaihdetaan usein kilpailuoikeudellisesti sensitiivistä tietoa. Yritykset voivat myös olla mukana yhteisissä markkinoille saattamista koskevissa sopimuksissa, joissa tietojenvaihdolla voi olla keskeinen merkitys järjestelyn kilpailuoikeudellista hyväksyttävyyttä arvioitaessa.

Tietojenvaihdon kilpailuoikeudellisia riskejä voidaan vähentää merkittävästi hyvän compliance-ohjelman avulla. Compliance-ohjelmassa voidaan arvioida muun muassa yrityksen yhteistyösopimuksiin liittyvää tietojenvaihtoa, omistuksellista yhteistyötä sekä toimintatapoja toimialajärjestöissä ja muissa kilpailijoiden välisissä yhteistyöfoorumeissa ja näin varautua tietojenvaihdon merkityksen kasvuun kilpailuoikeudellisessa arvioinnissa, tietojenvaihdon hallintaan yrityksessä ja kilpailuoikeudellisten riskien minimoimiseen.

Pahimmillaan kilpailijoiden välinen tietojenvaihto tulkitaan kartelliksi tai muutoin kielletyksi kilpailunrajoitukseksi. Kuten muustakin kielletystä toiminnasta, myös tietojenvaihdosta voi aiheutua seuraamusmaksu- ja vahingonkorvausriski, puhumattakaan mahdollisista tuomioistuinprosesseista seuraavasta negatiivisesta julkisuudesta ja näihin prosesseihin väistämättä liittyvästä imagohaitasta.

Kirjoittajat:
Anne Petäjäniemi-Björklund, AA, VT, LL.M.
Leea Salminen, AA, VT, LL.M.
Lotta Uusitalo, AA, VT, LL.M.

Kirja Tietojenvaihto – kilpailuoikeudellinen käsikirja yrityksille ilmestyy kesäkuussa 2011. Uusi kilpailuoikeudellinen teos pureutuu tähän tärkeään kilpailijoiden väliseen yhteistyömuotoon. Kirja on saatavilla kirjakaupoista ja osoitteesta www.lakimiesliitonkustannus.fi.