Tietovuodot kuuluvat demokratiaan

Salassa pidettävän asiakirjan luovuttaminen on virkarikos. Työpaikan ongelmia ei tule revitellä julkisesti, vaan asiat tulee selvittää tiedotusvälineiden sijaan lain kirjainta ja työnantajan protokollaa noudattaen.

Näinhän se yleensä on, mutta tarkastellaanpa lähemmin, mistä tietovuodoissa on kysymys, ja voivatko ne joissakin tapauksissa osoittautua hyödyllisiksikin.

Julkisuusperiaatteella tavoitellaan avointa ja hyvää hallintoa,

Julkisuuslain pääsäännön mukaan viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ovat julkisia, jollei muuta ole säädetty. Julkisuusperiaatteella tavoitellaan avointa ja hyvää hallintoa, väärinkäytösten ehkäisemistä sekä kansalaisten mahdollisuutta vaikuttaa yhteiskunnalliseen toimintaan. Avoimuus myös vahvistaa viranomaisten toiminnan legitimiteettiä.

Julkisuudesta on säädetty poikkeuksia, joilla suojellaan muun muassa viranomaisen kanssa asioivien tahojen yksityiselämää ja liikesalaisuuksia sekä yhteiskunnan turvallisuuden ja toiminnan kannalta tärkeitä intressejä. Esitutkinnassa keskeneräisen asian salassapito turvaa rikostutkinnan onnistumista ja syyttömyysolettamaa.

Näiden näkökohtien valossa on tärkeää, että virkamies ei paljasta salassa pidettäviä tietoja. Työntekijän ja virkamiehen ilmaisunvapautta rajoittavat myös työntekijän lojaliteettivelvollisuus ja virkamiehen käyttäytymisvelvollisuus.

Tietovuoto on paljastanut esimerkiksi rakenteellista korruptiota.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on ratkaissut tapauksia, joissa tietovuoto on paljastanut esimerkiksi rakenteellista korruptiota, rikostutkintaan kohdistunutta ulkopuolista vaikuttamista sekä vanhainkodin vanhusten huonoa hoitamista.

Se on linjannut, milloin sinällään lainvastaisia tai työntekijän lojaliteettivelvollisuuden kannalta kyseenalaisia tietovuotoja voidaan pitää oikeutettuina.

Ensimmäinen kriteeri on julkaistun tiedon yleinen merkitys. Yhteiskunnallisesti tärkeä aihe nauttii suurempaa suojaa kuin vain ihmisten uteliaisuuden tyydyttämiseksi tehty paljastus. Tällaisia aiheita ovat esimerkiksi poliittinen toiminta, kuluttajansuoja, ympäristönsuojelu ja elinkeinoelämä.

Ongelmat on ensisijaisesti pyrittävä ratkaisemaan työpaikan sisäisesti.

Lisäksi ongelmat on ensisijaisesti pyrittävä ratkaisemaan työpaikan sisäisesti. Julkisuutta voidaan käyttää vain, jos sisäiset keinot eivät auta. Merkitystä on myös asiakirjan tai tiedon totuudenmukaisuudella sekä kielenkäytön sävyllä ja työntekijän motiiveilla. Näitä seikkoja ja varsinkin tiedon yhteiskunnallista merkitystä tulee punnita suhteessa tiedon kohteen kärsimään haittaan.

Virkamies tai työntekijä, joka paljastaa esimiehensä väärinkäytöksen tai vaikkapa pitkään jatkuneen työsyrjintätapauksen, ottaa ison henkilökohtaisen riskin. Siksi vuotoihin ei yleensä ryhdytä kevyin perustein.

Vuotoihin ei yleensä ryhdytä kevyin perustein.

Kun asiaa tulkitaan Suomea sitovan Euroopan ihmisoikeussopimuksen valossa, lainvastaiselta vaikuttava tietovuoto saattaa joskus merkitä oikeutettua sananvapauden käyttämistä ja edistää epäkohtien paljastamista.

Niissäkin tapauksissa, joissa vuotoa ei pidetä oikeutettuna, on varottava liian ankaria seuraamuksia. Ihmisoikeustuomioistuin on ratkaisukäytännössään pannut painoa myös sille, onko seuraamuksen ankaruudella pelotevaikutusta myöhempään epäkohtien paljastamiseen.