Brysselin aamu on syysraikas, päivällä on vielä lämmintä. Aurinko yltää työhuoneeseen, jossa töitä on tehty jo tuntikausia.
– Suomalaiset tulevat varhain töihin, menevät aikaisin syömään ja huomaavat, että viiden kuuden aikaan alkaa kunnolla tapahtua, toteaa pääjohtaja Tiina Astola Euroopan komission oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosastolta.
Astola on viihtynyt nykypestissään Brysselissä kolme vuotta. Kaupunki on tuttu yli 30 vuoden takaa, jolloin hän suoritti maisterinopintoja brysseliläisyliopistossa. Nyt pääjohtaja on korkeimmassa EU-virassa, johon suomalainen virkamies on koskaan yltänyt.
Tässä virassa näen oikeasti, miten 28 valtion kanssa pyritään saamaan aikaan yhteistä tulevaisuutta.
– Tämä virka on avartanut näkökulmaani valtavasti. Olen ollut tekemisissä EU-oikeuden kanssa 1970-luvulta saakka, mutta nyt näen oikeasti, miten 28 valtion kanssa pyritään saamaan aikaan yhteistä tulevaisuutta.
Ovet avoinna
Astolalle valkeni vasta viimeisenä lukiokeväänä, että oikeustiede olisi hyvä vaihtoehto.
– Käytin poissuljentamenettelyä. 60–70-luvulla ajateltiin suppeammin, mitä kaikkea elämässä voi tehdä. Nykyään ihmiset kokeilevat kaikenlaista. Juristienkin toimenkuva on laajentunut.
60–70-luvulla ajateltiin suppeammin, mitä kaikkea elämässä voi tehdä. Nykyään ihmiset kokeilevat kaikenlaista.
Astola on aina halunnut tehdä kansainvälistä työtä. Hän opiskeli oikeustiedettä Turun yliopistossa ja luki ranskaa ja saksaa Åbo Akademissa. Tietoinen valinta oli virkamiehen ura julkisella sektorilla.
– Aikoinaan äitiyslomalla mietin, mitä haluan tulevaisuudessa tehdä. Olin ollut kiinnostunut liike-elämän juridiikasta sekä tehnyt sopimusoikeutta Ulkomaankauppaliitossa. Tuli tunne, että päiväkohtaisten sopimusten sijaan mietin mieluummin yhteisiä asioita julkisella puolella.
Uraa ei pidä suunnitella: yllättäviä ovia voi aueta yllättäviin aikoihin.
Astolan mielestä uraa ei pidä suunnitella. Etenkin nuorten pitää tehdä työnsä mahdollisimman hyvin, mutta myös katsoa ympärille. Yllättäviä ovia voi aueta yllättäviin aikoihin.
– Vaikka päätös voi tuntua hankalalta, on myös tärkeää ottaa riskejä ja mennä eteenpäin.
Tehokkaat suomalaiset
Saapuessaan Brysseliin Astola koki, että hänet otettiin hyvin vastaan.
– Meillä on tiivis ja erinomainen työyhteisö, jossa ihmiset tulevat eri suunnista. Kulttuurit kohtaavat päivittäin.
Suomi on tällä hetkellä EU-puheenjohtajamaa. Se näkyy positiivisena ja pragmaattisena tehokkuutena – niin kuin suomalaisten suhteen ennenkin, Astola toteaa.
Ihmiset tulevat spontaanisti sanomaan, että onpa ihanaa työskennellä suomalaisten kanssa.
– Ihmiset tulevat spontaanisti sanomaan, että onpa ihanaa työskennellä suomalaisten kanssa. Suomalaiset ovat järjestelmällisiä, miettivät asioita etukäteen ja huolehtivat aikatauluista. Se on helpottanut kollegoiden työtä. Tiedetään, että asiat etenevät.
Tasa-arvosta tekoälyyn
Oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosastolla on samantyyppinen rakenne kuin oikeusministeriössä. Samat aiheetkin nousevat esiin.
– Olemme lähellä kansalaisia tehdessämme siviili- ja yksityisoikeutta. Mietimme, minkä lain mukaan rajojen yli liikkuvien ihmisten asiat ratkaistaan. Sama on liike-elämän puolella: viime kaudella saatiin läpi säännökset, jotka koskevat online-kauppaa ja kuluttajan oikeuksia. Tämäkin on kansalaisten turvan rakentamista.
Virastolle kuuluvat myös tasa-arvokysymykset: naisten ja miesten tasa-arvo sekä syrjimättömyys. Astolan mukaan esimerkiksi romanien aseman parantamiseen olisi panostettava.
Tekoäly on jatkossa osa kaikkien elämää. Sen on oltava eettisesti oikeanlaista.
– Uutena asiana on tekoäly, joka on jatkossa osa kaikkien elämää. Sen on oltava eettisesti oikeanlaista.
Yhtenä pääkohteena on Green Deal. Eri pääosastot miettivät, mitä ne voivat tehdä asiaa edistääkseen. Astolan osastolla tutkaillaan muun muassa yhtiöiden toiminnan pitkäaikaisia vaikutuksia.
– Kuluttajia pitäisi auttaa tekemään sellaisia valintoja, jotka ovat hyödyllisiä ympäristön ja kestävyyden kannalta.
Jokainen tuomioistuin on EU-tuomioistuin
Suomen esiin nostama oikeusvaltioperiaatteen turvaaminen on Astolan mielestä tärkeää ja tarpeen.
– Oikeusvaltio on osa suomalaista identiteettiä: laki ja toimivat instituutiot ovat turvamme.
Oikeusvaltio on osa suomalaista identiteettiä: laki ja toimivat instituutiot ovat turvamme.
Komissio antoi kesällä tiedonannon oikeusvaltiokehityksestä ja siihen liittyvästä mekanismista. Puheenjohtajamaa Suomen on luontevaa viedä asiaa eteenpäin.
– Kansliapäällikkönä kävin Brysselissä puhumassa yhdelle edeltäjistäni, että oikeusvaltiodialogi olisi neuvostossa tärkeää. Nyt sitä ollaan tekemässä. Dialogia pitää käydä jatkuvasti, ei vain silloin, kun on kriisi ja konflikti.
Valtiollisten järjestelmien ei kuitenkaan tarvitse olla täysin samanlaisia. Olennaisinta on tasapaino: millään instituutiolla ei saa olla täydellistä ylivaltaa. Myös perusoikeudet on turvattava.
Jäsenvaltiot toteuttavat EU-oikeutta sisällyttämällä sen lainsäädäntöönsä tai noudattamalla suoraan sovellettavia asetuksia.
Kansalliset tuomioistuimet ratkaisevat asiat, jotka voivat tulla riidanalaisiksi EU-oikeuden kysymyksissä. Eli jokainen tuomioistuin on EU-tuomioistuin. Näin yhteisesti tehtyjä päätöksiä voidaan myös valvoa.
Oikeusvaltion ylläpitäminen on jokaisen EU-jäsenvaltion asia.
Astola korostaa, että oikeusvaltion ylläpitäminen on jokaisen jäsenvaltion asia.
– Kun oikeusvaltiomekanismin kanssa aletaan toimia, kaikki jäsenvaltiot analysoidaan. Ei etsitä vain virheitä vaan myös hyviä käytänteitä. Mekanismilla pyritään asian arkipäiväistämiseen.
EU laajenee, jos…
Perustamissopimuksessa on määritelty EU:n yhteiset arvot: ihmisarvo, vapaus, tasa-arvo, demokratia ja oikeusvaltio.
– Arvot eivät ole vilkkuvia neonvaloja vaan päivittäisiä, ylläpidettäviä asioita. Arvopohjalle on hyvä rakentaa, mutta se vaatii jatkuvaa työtä.
Eurooppalaisiin arvoihin haluaa sitoutua EU:n ulkopuolellakin olevia maita. Neuvotteluja on käyty Länsi-Balkanin valtioiden sekä Turkin kanssa.
Astolan mukaan EU ei ole monoliittinen rakennelma, joten se voi myös laajentua. Luupin alla on kuitenkin oikeusvaltiokehitys.
EU:n laajentumisen edellytyksenä on oikeusvaltion eteen tehtävä työ.
– Alustava laajentumiskeskustelu eri maiden kanssa aloitetaan usein oikeusvaltioasioista. Niiden kuntoon saattaminen saattaa kestää kauan. Laajentumisen edellytyksenä on oikeusvaltion eteen tehtävä työ. Lainsäädännön muuttaminen ei riitä, vaan täytyy olla näyttöä, että asiat toimivat.
Maansa edustajana EU:ssa
Astolan mielestä on rikkautta, että ihmiset tulevat eri kulttuureista ja myös eri oikeuskulttuureista.
– Ensin ihmetellään, miten joku voi ajatella jollain tietyllä tavalla. Kun tiedetään, mistä ihminen tulee ja millainen oikeuskulttuuri on taustalla, tajutaan paremmin.
Pääjohtaja sanoo arvostavansa sitä, että työntekijät tuntevat oman maansa hallinnon.
– Osa nuorista tulee suoraan EU-virkamiehiksi. He näkevät kokonaisuuden, mutta eivät tiedä, miten oman maan hallinto toimii. Sen takia on hyvä, että kansallisia asiantuntijoita on muutaman vuoden Brysselissä. He ovat arvokkaita lainsäädäntötyössä ja oikeudellisissa kysymyksissä.
Astola itse identifioituu suomalaiseksi EU-virkamieheksi. Hän on myös oppinut, ettei kaiken tarvitse olla kuin Suomessa. Mutta konteksti pitää olla kaikilla.
– Jostain me kaikki tähän tullaan.
Ståhlbergin mittapuulla
Pääjohtajan vapaa-aika alkaa lauantaina ja päättyy sunnuntain puolivälissä.
– Rakastan elokuvia, ja uinti on aina ollut oma lajini. Yritän käydä konserteissa ja teatterissa, kirjallisuutta luen aina ennen nukkumaan menoa.
Astola tarttuu mielellään sarjakuvaromaaneihin.
– Olen lukenut sarjakuvia koko aikuisikäni, ja ne ovat myös tie vieraaseen puhekieleen.
Olen lukenut sarjakuvia koko aikuisikäni, ja ne ovat myös tie vieraaseen puhekieleen.
Lakimiesliitto palkitsi Tiina Astolan K. J. Ståhlberg -mitalilla Lakimiespäivässä lokakuussa 2019. Tunnustus myönnetään henkilölle, jonka toiminnalla on ollut huomattava merkitys kansallisesti tai kansainvälisesti yhteiskunnalle, lakimieskunnalle, oikeuselämälle tai oikeustieteelle.
Mitali jaettiin nyt 17. kerran. Aiemmin mitalin ovat saaneet muun muassa Pauliine Koskelo ja Sauli Niinistö.
– Tunsin valtavaa iloa ja suurta hämmennystä. Ståhlberg on juristeille iso nimi.
Tiina Astolan vinkki juristin polulle: Juristit ovat etuoikeutettuja, ja heillä on myös velvollisuus toimia yhteiskunnan hyväksi. Juristin ymmärrystä voi käyttää monella tavalla yhteiseen hyvään.
