Ruotsin hovioikeuden presidentti tuli kertomaan siellä kaksi vuotta sitten toteutetusta uudistuksesta. Ruotsissa oli huomattu,
– että kun todistajat hovioikeudessa kuullaan uudestaan, heidän muistikuvansa ovat bleknade ja siksi he kertovat vähemmän uskottavasti kuin alioikeudessa. Lain mukaan päätös on perustettava tähän huonompaan kertomukseen.
– että todistajain uudelleen kuuleminen aiheuttaa (yllätys, yllätys) juttujen viipymistä.
Niinpä todistajankertomukset nyt Ruotsissa videoidaan alioikeudessa ja hovi katsoo videon. Hovioikeudesta on tullut levari.
Alustaja oli tuomari, kuulijat tuomareita, syyttäjiä, asianajajia ja muita juristeja. Niinpä keskusteltiin, mitä uudistus on vaikuttanut tuomareihin (pitkästyvät) ja asianajajiin (terävöittävät kysymyksiään).
Oikeat kysymykset olisivat olleet: Miten muutos vaikuttaa päätöksiin? Ovatko ne parempia vai huonompia? Ovatko ne oikeudenmukaisempia vai väärempiä?
Minun teesini. Kun olen paatunut konservatiivi, ne perustuvat vain vuosisatojen aikana karttuneeseen viisauteen ja kokemukseen.
1. Kun todistajaa alioikeudessa kuullaan, hänen kertomuksensa kirjattakoon.
2. Kun niin tehdään, todistajalta voidaan kysymällä varmistaa, onko hänen kertomuksensa oikein ymmärretty.
3. Kun hovioikeudella on kirjattu todistajankertomus, tuomari voi sitä lukea, alleviivata, lukea uudestaan ja niin perehtyä ja syventyä asiaan.
Videota katsellessa se ei ole mahdollista. Ruotsin presidentti kertoikin, että tuomarit tuppaavat nukahtelemaan. Niin käy, kun leffa ei ole mielenkiintoinen.
4. Nykyisen menettelyn pohjana ovat "välittömät vaikutelmat". Silloin tuomari luonnostaan kiinnittää huomion siihen, kenen kertomus on vakuuttava.
Vakuuttava kertomus on ainakin vähän valheellinen. "Vakuuttamaton" kertomus voi joskus olla totta. Se mahdollisuus ei liity vakuuttavaan kertomukseen. Ihmisen muisti toimii niin, ettei muistikuva voi koskaan olla johdonmukainen, eikä sen pohjalta siis voida antaa vakuuttavaa kertomusta. Kun todistaja kertoo vakuuttavasti, hän on joko muuttanut tai lisännyt havaintoihinsa jotakin.
5. Kun päätös perustuu välittömään vaikutelmaan, todistajan äänensävy ja ruumiinkieli vaikuttavat enemmän kuin hänen kertomuksensa sisältö. Siksi oikeudenmukaisuuden jumalattarella Iustitialla on silmät peitettyinä, jotta hän kiinnittäisi huomion asiaan, vaan ei henkilöön.
Juuri sitä tavoitetta palveli, kun hovioikeudet aikaisemmin ratkaisivat asian kirjattujen todistajan kertomusten nojalla.
Vaan mitä on tapahtuva? Niin kuin Ruotsin tasavallassa. Toistetaan heidän virheensä, niin kuin ennenkin.
