Toimikunta esittää tuomioistuinvirastoa perustettavaksi

Oikeusministeriön toukokuussa 2016 asettaman tuomioistuinvirastotoimikunnan lähes vuoden mittainen työrupeama päättyi tänä aamuna, kun toimikunta luovutti mietintönsä Tuomioistuinviraston perustaminen oikeus- ja työministeri Jari Lindströmille. Toimikunnan puheenjohtaja, Helsingin hovioikeuden presidentti Mikko Könkkölä on tyytyväinen esityksen sisältöön.

– Oikeusministeriöstä tullut yksityiskohtainen toimeksianto aika pitkälle määritteli toimikuntatyön päälinjat. Isoista asioista oli olemassa selkeät suuntaviivat. Hyvänä pohjana toimi myös vuoden 2015 alussa julkaistu selvitysmiesten arviomuistio. Meidän tehtävämme oli saada aikaan hallituksen esitys, johon kaikki tarpeelliset asiat tulivat kootuksi yhteen.

Lakimiesliittolaista henkilöstöä toimikunnassa edusti Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO:n oikeushallinnon pääluottamusmies Sari Aho. Myös hän on tyytyväinen toimikunnan työskentelyyn.

– Toimikunnassa käytiin hyvin argumentoitua keskustelua, jossa kaikki kannanotot perusteltiin. Ei juututtu eipäs–juupas-väittelyihin. Kaikki perustellut kannanotot myös kuunneltiin, ei ollut sanelumeininkiä, Aho kehuu.

Edellytykset onnistumiselle ovat hyvät

Toimikunta ehdottaa, että tuomioistuinlaitoksen toimintaedellytyksistä huolehtimista, tuomioistuinten toiminnan kehittämistä, suunnittelua ja tukemista varten perustettaisiin oma virasto, tuomioistuinvirasto. Virasto toimisi oikeusministeriön hallinnonalalla, mutta se olisi toiminnallisesti itsenäinen. Se palvelisi koko tuomioistuinlaitosta. Virastosta säädettäisiin tuomioistuinlaissa.

Ehdotus tarkoittaa, että nykyisin oikeusministeriölle kuuluvat tuomioistuinlaitoksen keskushallintotehtävät siirrettäisiin tuomioistuinvirastolle. Virasto vastaisi samalla siitä, että tuomioistuimet kykenevät käyttämään tuomiovaltaa laadukkaasti ja että tuomioistuinten hallinto on tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti järjestetty.

Mikko Könkkölän mielestä tuomioistuinvirastolla on hyvät edellytykset onnistua tehtävissään. Samalla hän muistuttaa, että pelkällä perustamistoimella ei saada tuloksia aikaan.

– Ehdottamallamme lainsäädännöllä pyritään turvaamaan, että edellytykset menestymiselle ovat olemassa. Se, mitä tuomioistuinvirasto lopulta tuottaa ja miten se asettuu sille ajateltuun paikkaan tuomioistuinten ja oikeusministeriön sekä valtioneuvoston välimaastossa, riippuu paljon siitä, ketkä valitaan viraston johtokuntaan, toimivaan johtoon sekä asiantuntijatehtäviin ja millaisen tekemisen meiningin he saavat yhdessä aikaiseksi, Könkkölä arvioi.

Lainsäädännöllä pyritään turvaamaan, että menestymisen edellytykset ovat olemassa.

Ylintä päätösvaltaa virastossa käyttäisi tuomarienemmistöinen johtokunta. Eniten keskustelua toimikunnassa herättikin johtokunnan kokoonpano, jäsenten lukumäärä ja nimittämismenettely.

– Jo toimeksiannossa edellytettiin, että tällainen johtokunta muodostetaan. Se vahvistaisi yleistä luottamusta tuomioistuinten riippumattomuutta kohtaan. Päädyimme lopulta aika laajapohjaiseen kokoonpanoon, jossa on yhdeksän jäsentä ja edustajia muualtakin kuin tuomarikunnasta. Ainakin toiminnan alkuvaiheessa tämä on mielestäni perusteltu ratkaisu, Mikko Könkkölä kertoo.

Johtokunnan jäsenistä kuusi olisi tuomareita eri tuomioistuinlinjoista, yksi edustaisi tuomioistuinten muuta henkilökuntaa, yksi olisi asianajaja ja yhdellä tulisi olla julkishallinnon johtamisen asiantuntemusta.

Könkkölä pitää mielenkiintoisena kysymyksenä sitä, miten tämä hieman poikkeava johtamismalli suhtautuu muuhun valtionhallintoon.

– Johtokunnan rooli on merkittävä johtuen nimenomaan riippumattomuuskysymyksen aiheuttamista erityistarpeista. Tästä huolimatta kyseessä on valtion virasto, joka ei ole osa tuomioistuinlaitosta suppeassa mielessä.

Viraston käytännön toimintaa johtaisi ylijohtaja, joka valittaisiin viiden vuoden määräajaksi. Toimikunta oli työssään yksimielinen lähes kaikista asioista, mutta Sari Aho joutui jättämään eriävän mielipiteen ylijohtajan kelpoisuusvaatimuksista.

– Siinä kohtaa oli pakko hieman älähtää. Ehdotuksessa ylijohtajalta vaaditaan vain soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Olen kyllä sitä mieltä, että tuomioistuinviraston ylijohtajan tulee olla juristi.

Tuomioistuinviraston #tuomioistuinvirasto ylijohtajan tulee olla juristi.

Pääkaupunkiseutu on paras sijaintipaikka

Poliittisesti yksi kiinnostavimpia kysymyksiä on varmasti viraston sijaintipaikka. Useat kaupungit ovat jo ilmoittautuneet halukkaiksi ottamaan tuomioistuinviraston suojiinsa. Toimikunnalla oli sijaintipaikkaan yksimielinen kanta.

– Toimeksiannon mukaan meidän tuli esittää näkemys siitä, mihin virasto pitäisi sijoittaa. Mielestämme vahvat syyt puoltavat viraston sijoittamista pääkaupunkiseudulle, Könkkölä kertoo.

– Kävimme toimikunnan puheenjohtajiston ja sihteeristön voimin tutustumassa muiden maiden tuomioistuinvirastojen toimintaan Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Hollannissa. Tästä asiasta tuli virastojen johdolta selkeät kommentit, jotka otimme huomioon.

Könkkölä kertoo, että Ruotsista ja Norjasta (virastot sijoitettu Jönköpingiin ja Trondheimiin) saatu selkeä palaute oli, että viraston tulisi sijaita pääkaupungissa.  Tanskassa ja Hollannissa (virastot Kööpenhaminassa ja hallinnollisessa pääkaupungissa Haagissa) sijaintipaikkaan oltiin tyytyväisiä.

– Toimikunta oli muun muassa tämän palautteen perusteella sitä mieltä, että ei tulisi toistaa Ruotsin ja Norjan virheitä tässä asiassa. Virasto kannattaisi perustaa pääkaupunkiseudulle.

Toiminnan aloittaminen mahdollista 2019

Tutustumismatkat Pohjoismaihin ja Hollantiin auttoivat muutenkin ymmärtämään, miten muualla on tuomioistuinvirastojen toiminta järjestetty.

– Meidän ehdotuksemme muistuttaa eniten Tanskan ja Norjan järjestelmiä, Mikko Könkkölä kertoo.

Resursseiksi toimikunta esittää, että virastossa olisi aluksi noin 45 työntekijää, joista osa siirtyisi oikeusministeriön oikeushallinto-osastolta ja osa rekrytoitaisiin muualta.

– Aika tiukalla budjetilla tässä vedetään, muissa verrokkimaissa virastot ovat paljon suurempia. Tunnustamme kuitenkin niukan resurssitilanteen ja jostain on lähdettävä liikkeelle. Sitten kun viraston toiminta ja rooli on saatu vakiinnutettua, voidaan pohtia uudestaan rekrytointitarpeita.

Vaikka viraston perustaminen aiheuttaa alussa kustannuksia, sen tarkoitus on pidemmällä aikavälillä tehostaa tuomioistuinlaitoksen toimintaa.

– Viraston vastuulla oleva tuomioistuinten hallinnon kehittäminen voi aikanaan mahdollistaa toimintojen järkeistämistä säästöjä tuovalla tavalla, Könkkölä sanoo.

Seuraava askel projektissa on lausuntokierros, joka alkaa välittömästi mietinnön julkistamisen jälkeen. Lausuntopalautteen perusteella mahdollisesti tehtävien viilausten jälkeen tulee lopullisesti tehtäväksi poliittinen päätös asian viemisestä eduskuntaan. Mikko Könkkölä uskoo, että poliittisen tahtotilan salliessa on valmius edetä nopeasti.

– Esitys voitaisiin parhaassa tapauksessa antaa jo syksyllä eduskunnalle. Tällöin olisi mahdollista, että tuomioistuinvirasto aloittaisi toimintansa vuonna 2019. 

On mahdollista, että tuomioistuinvirasto aloittaisi toimintansa vuonna 2019.