Toisen leipä, toisen häpeä

Suomalaisia kannustetaan yrittäjyyteen, mutta harmittavan usein yrittäjä ei hallitse tärkeintä tehtäväänsä: numeroita.

Viime aikoina yrityssaneeraushakemusten määrä on kasvanut selvästi, konkurssien maltillisemmin. Saneerauk­seen hakeutuneista yrityksistä suuri osa päätyy silti konkurssiin – yleensä siksi, että maksukyvyttö­myyteen on herätty liian myöhään.

− Kun taantumassa kaikilla menee huonosti, vaikeuksiin ajautuu hyviäkin yrityksiä. Mutta tyypillisesti kyse on siitä, että yrittäjä ei osaa laskea riittävästi eikä siten ennakoida tulevaa, kiteyttää asianajotoimisto Ylikrakan osakas Jussi Laakkonen.

Laakkosen toiminta-aluetta ovat Tampereen ja Jyväskylän seudut. Kalenteri on alkanut täyttyä yhä enemmän yrityssaneerauksista, joissa hän toimii selvittäjänä. Myös konkurssit ja pesänhoitajan rooli ovat tuttuja.

Yrityssaneerauksesta konkurssin korvike

Suomen nykyinen konkurssilaki on peräisin vuodelta 2004. Merkittävät siihen johtaneet uudistukset aloitettiin 1990-luvulla, ja valmiiseen lakiinkin on jo tehty muutoksia.

Yrityssaneerauslaki laadittiin vuonna 1993 ja uudistettiin kattavasti vuonna 2007. Myös sitä on parannettu monessa yhteydessä.

Laakkosen mukaan konkurssilaki vastaa hyvin ajan henkeä ja antaa joustoa erilaisiin tilanteisiin. Sen sijaan yrityssaneerauslaissa on tiettyjä pulmia, joiden ratkaiseminen lainsäädäntöteitse on osoittautunut hankalaksi.

– Yrityssaneerauksesta on tullut jonkinlainen konkurssin korvike. Sen piiriin pääsee Suomessa liian helposti, koska laki ei määrää alarajaa liikevaihdolle. Usein varat eivät riitä edes menettelyn kustannusten maksamiseen, eikä tällaisessa yrityksessä ole perusteita saneeraukselle, Laakkonen kuvaa.

Lain muuttaminen ei kuitenkaan ole helppoa, koska yhtä oikeaa tapaa menettelyyn pääsevien yritysten määrittelyyn ei ole.

Toinen pulma syntyy siitä, että raskaaksi koettu saneerausprosessi on sama kaikenkokoisille yrityksille. Viime vuonna lakiin lisätty nopeutettu saneerausmenettely voisi osaltaan auttaa, mutta se ei ole toistaiseksi ottanut tulta alleen.

– Nopeutetussa menettelyssä velkojen järjestelystä sovitaan vapaaehtoisesti. Liian moni yrittäjä lähtee kuitenkin saneeraukseen vasta pakon sanelemana. Silloin luottamus vastapuoleen on usein jo mennyt, Laakkonen pohtii.

Talousrikokset esiin julkisselvityksissä

Viranomaisena pesänhoitajien ja yrityssaneerausten selvittäjien työtä valvova konkurssiasiamies Helena Laine on pitkälti Laakkosen linjoilla. Suomen konkurssi- ja yrityssaneerauslainsäädännön hän kokee kehittyneen perusteellisten uudistusten myötä varsin hyväksi.

– Pohjoismaissa konkurssilait vastaavat pitkälti toisiaan. EU:ssa on lisäksi voimassa maksukyvyttömyysasetus, jolla säännellään rajat ylittäviä tilanteita, kuten monikansallisesti toimivien yritysten konkurssimenettelyjä. Asetusta ollaan parhaillaan laajentamassa tervehdyttämistoimiin ja velkajärjestelyihin, Laine kertoo.

Eri maiden konkurssilakien erot liittyvät yleensä tuomioistuimen, pesänhoitajan ja velkojien rooliin, etuoikeusjärjestykseen tai toimijoiden valvontaan.

Suomalainen erityispiirre on konkurssimenettelyn kytkeminen julkiseen intressiin. Selvin tähän liittyvä uudistus oli vuoden 2004 lakiin tullut julkisselvityksen mahdollisuus. Se merkitsee konkurssin viemistä loppuun valtion voimin; esimerkiksi, jos menettely muuten raukeaisi pesän varojen puutteeseen.

– Julkisselvityksistä huolehtii konkurssiasiamies. Selvityksissä tulee esiin laiminlyöntejä ja väärinkäytöksiä, kuten kirjanpitorikoksia ja velallisen epärehellisyyttä, Laine toteaa.

Julkisselvityksiä aloitetaan vuosittain vajaat sata. Vuosina 2005–2012 vietiin päätökseen kaikkiaan 157 julkisselvitystä, joista 79:ää seurasi tutkintapyyntö poliisille ja 62:ta ­tuomio.

– On silti muistettava, että suurin osa konkursseista on rehellisiä. Toiminnallamme on ennaltaehkäisevä vaikutus, Laine painottaa.

Pesänhoitajan tehtävänkuva laajentunut jatkuvasti

Kymmenhenkisellä konkurssiasiamiehen toimistolla on monta tärkeää roolia. Perustehtävä on pesänhoitajien toiminnan eli hyvän pesänhoitotavan valvominen. Konkurssiasiamies neuvoo pesänhoitajia pulmatilanteissa, ja laajapohjainen asiantuntijoista koostuva konkurssiasiain neuvottelukunta antaa alalle suosituksia.

Konkurssiasiamies tukee pesänhoitajia velallisen toiminnan selvittämisessä.

– Toisinaan huomautettavaa löytyy myös pesänhoitajien tontilta. Meitä pyydetään arvioimaan, kuinka asiallisesti pesänhoitaja suoriutuu tehtävästään, esimerkiksi omaisuuden muuttamisesta rahaksi tai vastaamisesta yhteydenottoihin, Laine mainitsee.

– Moni asia kuuluu kuitenkin pesänhoitajan tarkoituksenmukaisuus­harkintaan, hän muistuttaa.

Pesänhoitajan tehtävänkuva on laajentunut koko ajan. Viime maaliskuussa lakimuutoksella vahvistettiin pesänhoitajan julkista roolia.

– Nykyisin pesänhoitajalla on velvollisuus tehdä rikosilmoitus poliisille, jos velallinen näyttää syyllistyneen konkurssin kannalta merkitykselliseen rikokseen. Yhdessä julkisselvitysten kanssa tämä tehostaa selvitystyötä entisestään, Laine toteaa.

Kädenvääntöä numeroista

Juristille työ maksukyvyttömyys­asioiden parissa on kovaa puurtamista ja jatkuvaa oppimista. Virassaan viime kesästä lähtien toiminut Laine sanoo, että haastavinta on kohdistaa pienen toimiston resurssit ja painopisteet oikein.

Laakkonen taas tarvitsee päivittäin käytännön asiakastyössä paineensietokykyä ja neuvottelutaitoja. Konkurssi tai saneeraus on yrittäjälle valtavan suuri asia, mutta juristille työtehtävä muiden joukossa.

− Oman ajankäytön hallinta ei aina ole helppoa. Yrittäjien kanssa joutuu vääntämään lujastikin kättä talousfaktoista, sillä moni luulee, että yrityssaneeraukseen pääsy ratkaisee ongelmat. Todellisuudessa yrittäjällä on työ ja raskaat muutokset vasta edessään, kun toimintaa lähdetään saneeraamaan, Laakkonen kuvaa.

Myös luottamuksen löytäminen vie aikaa. Yrittäjälle voi olla tuskallista hyväksyä, että konkurssissa määräysvalta siirtyy kokonaan pesänhoitajalle ja velkojille. Saneerauksessakin selvittäjä esittää säännöllisesti piinaavia kysymyksiä, vaikka yritystoiminta jatkuu pääosin ennallaan.

– Yhteistyö velkojien kanssa sujuu yleensä rakentavasti. Joskus yrityksen tervehdyttäminen uhkaa kuitenkin hukkua juridiikasta vääntämiseen, vaikka kyseessä muuten olisi tervehdyttämiskelpoinen yritys, Laakkonen kokee.

– Yrityssaneerauslaki on tehty niin joustavaksi, että se tarjoaa paljon eri mahdollisuuksia. Edellytyksenä on kuitenkin osapuolten välinen avoin vuorovaikutus, hän korostaa.