Teksti: Ari Rytsy
Helsingin Kumpulantiellä sijaitsevan Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) pääkonttorilla istuva Kari Wihlman pohtii viisivuotista pestiään, joka päättyy joulukuussa 2014. Takana on haastava ja mielenkiintoinen taival, jonka aikana Ajoneuvohallintokeskuksen, Ilmailuhallinnon ja Rautatieviraston tehtävät sekä Merenkulkulaitoksen meriturvallisuustoimintojen tehtävät on kasattu konkreettisesti yhden katon alle. Wilhlman on elänyt mukana uudistumisprosessin kaikki vaiheet aina Trafin perustamista valmistelleen ohjausryhmän vetovastuusta lähtien.
– Vaikka kyseessä on määräaikainen toimi, en halua vielä lopettaa. Tavoitteeni on hakea jatkoaikaa nykyiselle tehtävälleni, hän toteaa.
Eri organisaatiokulttuurien yhdistäminen on ollut vain yksi haaste monien joukossa. Trafi joutui jo ensimmäisenä toimintavuotenaan vastaamaan alueellistamisvelvoitteisiin, joiden seurauksena toimintaa on hajautettu aina Rovaniemelle asti.
– Muutosten takia olemme joutuneet tekemään vaikeita organisaatiouudistuksia. Tavoitteena on ollut luoda aidosti yhtenäinen ja palveleva Trafi. Henkilöstön ansiosta siinä on myös onnistuttu, Wihlman kiittelee.
Lama saneli uravaihtoehdot
Wihlman tunnustautuu juridisen koulutuksen saaneeksi virkamieheksi, joka pitää työstään. Trafin pääjohtajaksi hän siirtyi Ajoneuvohallintokeskuksen (AKE) ylijohtajan tehtävästä, jossa hän toimi vuodesta 2008 lähtien. Tätä ennen Wihlman ehti työskennellä AKEssa ajoneuvojen rekisteröinnistä ja verotuksesta vastaavana johtajana. Vuosina 2000–2007 hän oli kyseisen viraston toimialajohtaja ja 1996–2000 apulaisjohtaja. Taloon hän tuli jo vuonna 1991 vasta 25-vuotiaana auskultoinnin Imatralla suorittaneena varatuomarina.
– Lama rajoitti alan työtarjontaa. Vaihtoehtoina olivat syyttäjän tai AKEn edeltäjänä toimineen Autorekisterikeskuksen jaostopäällikön paikat. Päädyin lopulta jälkimmäiseen, missä pääsin heti johtamaan yli 20 asiantuntijan joukkoa, Wihlman muistelee.
Tinkimättömän työmoraalin ja yhtiöittämisten myötä Wihlmanista on sukeutunut muutoksiin tottunut virkamiesjohtaja, joka ei pelkää ottaa vetovastuuta suuristakaan projekteista. Monessa niistä on huomioitavana liikennekysymysten lisäksi oikeudellisia näkökulmia. Tällä hetkellä liikennesektoria puhuttavat esimerkiksi EU:n rikkidirektiivi sekä Suomen rautatieliikenteen kilpailutukseen liittyvät yksityiskohdat.
– Liikenteeseen vaikuttaa vahvasti kansainvälinen säätely, joka työllistää meitä vuosittain noin 500 kokouksen verran. Lainsäädännöllisiä keinoja hyödynnetään myös liikenteen turvallisuuden, ympäristöystävällisyyden sekä markkinoiden toimivuuden kehittämisessä, listaa Wihlman.
Lainsäädäntö jatkuvasti läsnä
Wihlmanin koulutustaustasta on ollut hyötyä muun muassa Jorma Ollilan johtamassa työryhmässä, joka ehdotti auto- ja ajoneuvoverojen muuttamista kilometriveroksi. Kun varsinaisten tienkäyttömaksujen pohdinta painottui teknologiaan ja liikenneinfran turvaamiseen pienillä resursseilla, käytiin hankkeen alatyöryhmässä keskustelua mahdollisen uudistuksen lainsäädännöllisistä muutostarpeista.
– Trafi on virasto, joka myöntää lupia ja valvoo liikennettä koskevan lainsäädännön toteutumista. Pyrimme olemaan proaktiivinen ja mahdollistava viranomainen, joka antaa vastuuta liikenteen eri toimijoille. Näissä tilanteissa on aina huomioitava, mitä laki asiasta sanoo ja voidaanko sitä muuttaa, Wihlman muistuttaa.
Koulutus valmistaa muutoksiin
Hän myöntää, että juristin koulutus ei tee liikenteen ja virastojohtamisen asiantuntijaa. Sen tuoman loogisen ajattelutavan ja priorisointikyvyn ansiosta on kuitenkin helpompi keskittyä oikeasti isoihin ja tärkeisiin asioihin.
– Juristina pystyn menemään omalle epämukavuusalueelleni päätöksiä tehtäessä. Sen seurauksena henkilökohtainen muutosvalmiuteni on hyvä, luettelee Wihlman.
Uudistumiskykyä koetellaan erityisesti silloin, kun rajalliset resurssit asettavat ehtoja käytännön tekemiselle. Wihlmanin johdolla Trafi on pyrkinyt toteuttamaan uudenlaista juridista ajattelua, mikä on tarkoittanut lupien ja valvontatoimien tervettä kyseenalaistamista. Sen seurauksena esimerkiksi ajoneuvojen rekisteröinti on ulkoistettu Trafilta yksityiselle sektorille.
Wihlman toivottaa tervetulleeksi poikkihallinnollisen ajokorttiuudistuksen, joka on siirtämässä ajokorttien myöntämisvastuun poliisilta Trafille. Toimenpiteen odotetaan tasoittavan ajokortin uudistuneiden koulutusvaatimusten aiheuttamaa hinnannousua. Wihlmanin mielestä on hienoa, että alkuperäisen lainsäädäntömuutoksen saama kansalaispalaute on tuottanut nopeita parannustoimia.
– Nykyaikana on yleistymässä käytäntö, jossa kaikkia hallinnollisia uudistuksia ei mietitä maailman tappiin asti. Niitä tehdään ja niitä myös uudistetaan nopeasti saadun palautteen perusteella. Tällainen toimintatapa edellyttää entistä enemmän lainsäädännöllistä ketteryyttä, hän summaa.
