Lakimiesliitto jakaa jäsenilleen kannustusapurahoja opiskeluun ja tutkimukseen kotimaassa ja ulkomailla. Vuosittain apurahoja on jaettavana yli 20 000 euroa. Apurahoja jaetaan erityisesti kolmeen päätarkoitukseen, vaihto-opintoihin, harjoitteluun ja matkoihin opiskelijoille, jatkotutkimukseen valmistuneille sekä oikeustapauskilpailuihin ja opintomatkoihin lähinnä opiskelijaryhmille. Vuosittain apurahoja myönnetään puolellesadalle opiskelijalle, yli kahdellekymmenelle valmistuneelle sekä ryhmille, joihin osallistuu yhteensä toista sataa opiskelijaa.
Suurimman yksittäisen ryhmän myönnetyistä apurahoista muodostavat vaihto-opiskeluun tarkoitetut apurahat, jotka muodostavat kolme neljännestä yksittäisille opiskelijoille myönnettävistä apurahoista. Vaihto-opiskeluun liittyvien hakemusten suurta määrää selittää se, että oikeustieteen opiskelijat osallistuvat opiskelijavaihtoon useammin kuin lähes minkään muun alan opiskelijat. Lähes 40 prosenttia opiskelijoista osallistuu opintojensa jossakin vaiheessa vaihto-opintoihin. Liiton apurahat vaihto-opiskeluun riittävät lähinnä matkakulujen osittaiseen kattamiseen ja niiden suuruus riippuu pitkälti vaihto-opiskelun kestosta. Liitto pyrkii tukemaan mahdollisimman monta ulkomailla opiskelevaa opiskelijaa sen sijaan, että tuki keskitettäisiin harvoille ja valituille.
– Me haluamme viestiä kaikille oikeustieteen opiskelijoille, jatkotutkimusta tekeville tai muutoin ammattitaitoaan kehittäville, että liitto arvostaa heidän pyrkimyksiään ja haluaa niitä tukea, liiton stipenditoimikunnan puheenjohtaja Anna-Mari Porkkala-Hietala kertoo.
– Monesti tekisi mieli jakaa suurempiakin apurahoja, mutta silloin joutuisimme tukemaan vain osaa niistä hyvistä hankkeista, joihin meiltä tukea pyydetään, täydentää hänen edeltäjänsä Riitta Rajala.
– Tärkeintä on kuitenkin se, että liitto voi mahdollisimman laajasti tukea kaikkien jäsentensä pyrkimyksiä oman ammattitaitonsa ja suomalaisen oikeuselämän kehittämisessä. Jakamamme stipendit muodostavat pienen osan tätä pyrkimystä, Porkkala-Hietala päättää.
Myös opintoihin liittyvää työharjoittelua tuetaan, mutta merkittävin opiskelijoiden tukemisen muoto vaihtoapurahojen rinnalla ovat apurahat oikeustapauskilpailujoukkueille ja opintomatkaryhmille. Oikeustapauskilpailuihin osallistuvien joukkueiden määrä on viime vuosina kasvanut, mikä on heijastunut myös apurahahakemuksiin. Samoin erityisesti ulkomaille suuntautuneet opintomatkat ovat lisääntyneet ja muuttuneet usein aiempaa suuremmiksi.
Jatko-opiskelijoille myönnetään apurahoja niin lisensiaattityön kuin väitöskirjankin valmistelemiseen. Liiton kannustusapurahojen tarkoitus on täydentää jatko-opiskelijan toimeentuloa, olivatpa sen pääasiallisena lähteenä muista lähteistä myönnetyt apurahat tai työskentely. Täysimääräisiä tutkimusapurahoja, jotka takaisivat täyden toimeentulon, ei liiton stipendirahastosta ole toistaiseksi myönnetty.
Stipendirahastosta tuetaan myös muuta juristien täydennyskoulutusta, olipa se suoraan oikeustieteellistä tai muulla tavalla juristin ammattitaitoa kehittävää tai täydentävää. Viime vuosina on lisääntynyt erityisesti LL:M:-tutkintojen suorittaminen ulkomaalaisissa yliopistoissa. Toinen juristeilla korostetun aseman saava täydennyskoulutuksen muoto on opintojen suorittaminen Brüggessä sijaitsevassa College of Europessa, joka on toiminut lukuisille nuorille juristeille ponnahduslautana Euroopan unionin virkatehtäviin tai muihin kansainvälistä oikeutta ja politiikkaa sivuaviin tehtäviin julkisessa hallinnossa tai liike-elämässä.
Tänä vuonna stipendirahasto tulee jakamaan apurahat kevään aikana. Hakuaika päättyy huhtikuun puolivälissä ja stipenditoimikunta käsittelee hakemukset ennen toukokuun loppua, minkä jälkeen kaikille apurahoja hakeneille ilmoitetaan hakemuksen tuloksesta.
– Toivottavasti tänäkin vuonna näemme paljon hyviä hakemuksia, toivoo Porkkala-Hietala.
– Tämän roolin suurimpia palkkioita on se, että pääsee niin konkreettisesti edistämään suomalaisten juristien ammatillista kehitystä, hän päättää.
Vaihdossa Wienissä
Turun yliopistossa viidettä vuotta oikeustiedettä opiskellut Taija-Maria Järvinen lähti opiskelijavaihtoon Wienin yliopistoon syyskuussa 2007. Erityisesti Järvinen lähti vaihto-opiskelulta hakemaan kielitaidon parantamista, toiseen kulttuurin tutustumista sekä kansainvälisen oikeuden opintoja ja ihmisoikeuskursseja.
Järvinen oli hyvin tyytyväinen Wienin yliopiston opetukseen ja kurssitarjontaan.
– Suoritin Wienin yliopistossa yhteensä noin 30 opintopistettä. Nuo opintopisteet koostuvat saksan kielikurssin lisäksi lähinnä kansainvälisen oikeuden kursseista sekä ihmisoikeuskursseista. Eräs mielenkiintoisimmista kursseista oli varmasti kurssi nimeltä ”United Nations and Criminal Justice”, jolla vieraili useita vierailijaluennoitsijoita, jotka antoivat kattavan kuvan YK:n toiminnasta, hän kertoo.
Opiskelu Itävallassa oli monin tavoin erilaista kuin suomalaisessa yliopistossa.
– Tietysti täytyy muistaa, että opiskelin vain valinnaisia kursseja, jotka olivat hyvin pieniä kokonaisuuksia eikä minulla ole kokemusta niin sanotuista peruskursseista, Järvinen myöntää.
– Wienissä suosittiin selkeästi interaktiivisempaa opetusmenetelmää ja kurssilaisten odotettiinkin osallistuvan keskusteluun luentojen aikana. Opiskelijoiden odotettiin myös tekevän esitelmiä ja presentaatioita, hän jatkaa.
Opetuksen vuorovaikutteisuutta ja aktivoivia työskentelytapoja Järvinen kiittelee.
– Sain mielestäni hyvää esiintymiskokemusta vieraalla kielellä tämän ansiosta. Toivoisin, että tämän tyylinen opetus lisääntyisi Suomessakin. Selkeä hierarkia, joka itävaltalaisessa yliopistossakin vallitsee, vaati tosin totuttelemista.
– Suomessa on tottunut siihen, että professoreita voi lähestyä suoraan. Wienissä asioita hoidettiin sihteerien ja assistenttien välityksellä, kertoo Järvinen eikä vaikuta kaipaavan käytäntöä Suomeen.
Puolen vuoden vaihdosta jäi käteen kokemusta monista hyvistä opettajista. Ihmisoikeuspuolella Järvisen mieleen jäi kurssi nimeltä ”Human Rights”, jonka vastaavana professorina toimi Manfred Nowak.
– Tämän niin sanotun YK:n kidutustarkkailijan uskomatonta tietämystä ja kokemusta ihmisoikeusalalla oli äärettömän mielenkiintoista seurata, Järvinen kertoo, vieläkin kokemuksesta vaikuttuneena.
Hän muistuttaa, ettei vaihto-opiskelu ole pelkkää opintopisteiden keräämistä ja kursseilla istumista.
– Minulla oli mahdollisuus tutustua myös itse kaupunkiin ja matkustella naapurimaissa. Wieniin ihastuin heti, Järvinen muistelee.
– Kaupunki on äärettömän kaunis ja vaikkakin kyseessä on suurkaupunki, se on helposti hallittavissa loistavan julkisen liikenneverkostonsa ansiosta. Tutustumisen arvoisia paikkoja tuntui olevan loputtomasti ja paljon jäi varmasti vielä näkemättä.
Vaikka kokemus oli välillä raskaskin, eivätkä kokemukset itävaltalaisesta byrokratiasta mieltä ylentäneet, ei Järvinen kadu vaihtoon lähtöään tippaakaan.
– Näkemykseni on, että vaihto-opiskelu on pelkästään positiivinen asia ja auttaa varmasti jatkossa työuralla, hän vakuuttaa.
– Tapasin paljon uusia mahtavia ihmisiä, kehitin kielitaitoani sekä englannin- että saksankielessä, sain varmuutta käyttää kieltä, sain paljon hyviä kokemuksia ja ennen kaikkea kartutin tervettä itsevarmuutta. Uskon, että pieni tauko totutusta kasvatti myös motivaatiota suorittaa opinnot nopeasti loppuun täällä Suomessa.
Tammikuussa Wienistä palannut Järvinen kiittelee liittoa matkakustannustensa kattamiseen saamastaan apurahasta.
– Mielestäni on hieno asia, että Lakimiesliitto tukee apurahojen kautta oikeustieteen opiskelijoiden mahdollisuutta lähteä kartuttamaan tietojaan ja taitojaan ulkomaille. Toivonkin, että mahdollisimman moni tarttuu tilaisuuteen lähteä, hän rohkaisee kanssaopiskelijoitaan.
– Olen äärimmäisen onnellinen, että minulla oli mahdollisuus kokea vaihto-opiskelua Wienissä.
Opintomatkalla Belgiassa
Eurooppalaisen oikeustieteen opiskelijoiden järjestö ELSAn Turun osasto ELSA Turku ry järjesti syys–lokakuun vaihteessa 2007 opintomatkan 35 opiskelijalle Brysseliin ja Haagiin. Brysselissä tutustumisen kohteena olivat kaikki Euroopan unionin keskeiset instituutiot, parlamentti, ministerineuvosto ja komissio. Haagissa näkökulma laajeni globaaliksi, kun matka suuntautui kansainväliseen tuomioistuimeen ja kansainväliseen rikostuomioistuimeen.
Matkalaiset suorittivat matkalle osallistumalla ja oppimispäiväkirjan kirjoittamalla Turku Law Schoolin kolmen opintopisteen valinnaisen kurssin joko ihmisoikeuksista tai EU-lainsäädännön perusteista.
– Valinta vaikutti lähinnä siihen, mikä näkökulma oppimispäiväkirjassa tuli olla, sillä kaikki matkan osallistujat kuulivat samat esitykset vierailukohteissamme, kertoo matkan järjestänyt Helmi Arola.
Ensimmäinen vierailukohde oli EU:n ministerineuvosto, missä Aidan Feeney neuvoston lainopillisesta sihteeristöstä esitteli neuvoston toimintaa. Parlamentissa tutustuttiin paitsi koko organisaation toimintaan ja perussopimusuudistuksen vaikutuksiin myös MEPin työhön, erityisesti parlamentin ihmisoikeusalivaliokunnan toimintaan, mitä esitteli Mari Neuvonen. Ihmisoikeusteemaa jatkettiin vierailulla komissioon, jossa Maria Lensu komission Ihmisoikeudet ja demokratisaatio -yksiköstä esitteli EU:n ihmisoikeuspolitiikkaa kolmansia maita kohtaan. Komissiossakin kuultiin esittely unionin toimielimistä komission näkökulmasta sekä EU:n tulevaisuuden suunnasta. Haagin kansainvälisessä tuomioistuimessa ja rikostuomioistuimessa matkalaiset pääsivät tutustumaan molempien syntyhistoriaan ja kehitykseen sekä tulevaisuudennäkymiin.
Suurimpana hyötynä matkastaan matkalaiset pitivät keskeisten EU-oikeuden ja kansainvälisen oikeuden elinten toiminnan konkretisoitumista.
– Pelkästään oppikirjoista opiskelemalla on vaikea hahmottaa EU-oikeuden ja myös ihmisoikeuksien todellista merkitystä ja vaikutusta kaikkeen oikeuteen, toinen matkanjärjestäjistä Maija Isotupa selittää. Matkan jälkeen elsalaiset ovat jakaneet kokemuksiaan muun muassa matkakertomuksella ja artikkelilla Euroopan parlamentin ihmisoikeusalivaliokunnan toiminnasta. Ne on julkaistu järjestön ELSA News lehdessä.
Monien muiden opiskelijamatkojen tavoin järjestelyissä merkittävää roolia näytteli kustannustehokkuus.
– Matkamme toteutettiin bussimatkana ja yövyimme edullisissa retkeilymajoissa, Isotupa ja Arola kertovat.
– Matka ei olisi kuitenkaan ollut mitenkään mahdollinen ilman ulkopuolista rahoitusta, ja siksi haluammekin kiitää suuresti Lakimiesliitolta saamastamme apurahasta. Matka onnistui erinomaisesti ja oli erittäin hyödyllinen opintojemme kannalta. Järjestelyt sujuivat suunnitelmien mukaan ja kaikki suunnitellut vierailut myös toteutuivat, jopa yli odotusten.
Apurahoja oikeustieteilijöille
Lakimiesliiton jäsenilleen jakamien apurahojen lisäksi oikeustieteelliseen tutkimukseen ja opintoihin jakavat apurahoja lukemattomat säätiöt ja rahastot.
Opintoapurahoja oikeustieteilijöille myöntävät erityisesti Makarna M. och Hj. Granfelts stipendiefond sekä Niilo ja Karli Salovaaran rahasto.
Tutkimusapurahoja ensisijaisesti oikeustieteelliseen tutkimukseen sekä muuhun yhteiskunta- tai käyttäytymistieteelliseen tutkimukseen myöntävät
• Suomen Kulttuurirahaston keskusrahasto
• Jenny ja Antti Wihurin rahasto
• Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto
• Figura-Tuote Oy:n stipendirahasto
• Yksityisyrittäjäin säätiö
• Aili ja Brynolf Honkasalon rahasto
• Olga ja Kaarle Oskari Laitisen Säätiö
• Pörssisäätiö
• Yrjö Sipin rahasto
• Turun Suomalaisen Säästöpankin lainopillinen stipendirahasto
• Oskar Öflunds Stiftelse.
Lisäksi apurahoja myös oikeustieteelliseen tutkimukseen ja opintoihin myöntävät kymmenet säätiöt ja rahastot, joista merkittävimpiä ovat Kulttuurirahaston sateenvarjon alle kokoontuvat rahastot. Näiden lisäksi voidaan erikseen nostaa esille Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMOn kautta jaettava College of Europe -apuraha, joka on nimensä mukaisesti tarkoitettu College of Europessa opiskeleville.
Lakimiesliiton apurahoja haettava 15.4.2008 mennessä
Stipendirahaston tarkoituksena on stipendejä ja apurahoja jakamalla tukea Suomen Lakimiesliittoon kuuluvien jäsenten toimintaa, ammatillista kehitystä, oikeustieteellistä tutkimusta sekä vaalia ja kohottaa suomalaisen lakimieskunnan arvostusta.
Tutkimuksiin, palkintoihin, seminaareihin
Stipendirahaston varoja voidaan myöntää oikeustieteelliseen sekä ammatilliseen jatko- ja täydennyskoulutukseen. Stipendirahaston varoja saatetaan antaa palkintoina ja tunnustuksina oikeustieteellisen tutkinnon suorittamisessa, oikeustieteellisessä julkaisutoiminnassa tai lakimiehen ammatissa ansioituneille.
Stipendirahaston varoja voidaan myöntää sekä oikeustieteen opiskelijoiden että oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneiden ulkomaille suuntautuviin opinto- ja koulutusmatkoihin sekä kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Stipendirahaston varoja voidaan myöntää myös Lakimiesliiton tai sen jäsenyhdistysten Suomessa järjestämien seminaarien ja tapahtumien tukemiseen. Stipendirahaston varoja voidaan jakaa oikeustieteen opiskelijoiden järjestöjen toiminnan tukemiseen sekä oikeustieteen opiskelijoiden muodostamien ryhmien kilpailu-, opinto- tai muiden vastaavien matkojen tukemiseen.
Vain jäsenille
Stipendirahastosta jaetaan vuosittain sen tuottoarvoa vastaava summa Lakimiesliiton valtuuskunnan päätöksellä. Lakimiesliiton jäsenyys on apurahan saannin ehdoton edellytys. Lähtökohtaisesti apurahaa voidaan myöntää henkilölle, joka on ollut Lakimiesliiton jäsenenä 24 kuukautta ja maksanut jäsenmaksun.
Opiskeluaikainen jäsenyys luetaan mukaan, mikäli valmistumisen ja Lakimiesliittoon liittymisen välillä ei ole pitkähköä aikaa. Liitteenä tulee olla todistus siitä, että on hyväksytty ulkomaiseen korkeakouluun. Asia harkitaan tapauskohtaisesti. Hakemukset on tehtävä valmiille lomakkeille, joita on saatavissa Lakimiesliiton vaihteesta, puhelimitse (09) 8561 0300 tai sähköpostitse palvelut@lakimiesliitto.fi. Lomakkeen voi tulostaa myös liiton internetsivuilta osoitteesta www.lakimiesliitto.fi.
Hakemukset on toimitettava Suomen Lakimiesliittoon, Uudenmaankatu 4-6 B, 00120 Helsinki 15.4.2008 mennessä. Päätökset tehdään kesäkuun puoliväliin mennessä. Jokaiselle hakijalle ilmoitetaan haun tuloksesta henkilökohtaisesti.
Lisätietoja:
Viestintäpäällikkö Aleksi Henttonen
aleksi.henttonen@lakimiesliitto.fi, puh. 041 458 0033
