Tuomari sovittelijana

Oulun käräjä­oikeuden laamanni Antti Savela on kokenut sovittelija ja tuomioistuin­so­vittelun vankku­maton puolestapuhuja. Hänellä on takanaan yli sata sovitteluasiaa sekä Kemi-Tornion että Oulun käräjä­oikeudessa. 

Kaikki Oulun käräjäoikeuden riita­osaston yhdeksän tuomaria ovat nykyisin myös sovittelijoita. Savelan tavoin jokainen heistä osaa asiansa ja on motivoitunut tähän tehtävään. Oulun käräjäoikeus onkin riita-asioiden sovittelussa edelläkävijä, sillä tuomioistuinsovittelun edistämiseksi on tehty aktiivista työtä jo 7–8 vuoden ajan. Tulokset näkyvät luvuissa, jotka ovat maan huipputasoa.

– Viime vuonna meillä oli lähes 300 sovitteluistuntoa. Sovittelussa oli 212 asiaa, joista laajoja riita-asioita oli 119 ja folloja eli lapsiasioita 93, Antti Savela kertoo.

Tuomioistuinsovittelun suosiota edistetään Oulussa myös erityisten esitteiden avulla. Kun ihmiset laittavat riita-asioita vireille, käräjäoikeus lähettää esitteen ja muistuttaa sovittelun mahdollisuudesta oikeuden­käynnin vaihtoehtona. 

– Pääsimme heti vauhtiin laajojen riitajuttujen sovittelumenettelyissä. Vuonna 2011 aloitimme pilottituomioistuimena lapsiasioiden sovittelu­kokeilun. Molempien juttutyyppien määrät ovat kasvaneet voimakkaasti. 

 

Lähes kaikkia riitoja ­voi sovitella 

Suuri osa Oulun käräjäoikeuteen tulevista riita-asioista ratkaistaan nykyisin vapaaehtoisessa sovittelumenettelyssä. Tilanne on sama myös valtaosassa lapsi­asioita.

Sovitteluun tulevat usein muun muassa työsuhteeseen, asunto­kauppoihin, perintöihin, velkomuksiin, vahingonkorvauksiin ja yritys­elämään liittyvät laajat riidat. Erityisen hyvin sovittelua voidaan hyödyntää lapsiin liittyvien riitojen ratkaisussa. Sovittelussa vanhemmat voivat sopia lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta sekä elatusta koskevista asioista. 

– Ainoastaan vakavia väkivalta- tai päihderikoksia sisältävät tapaukset eivät yleensä sovellu sovitteluun, Antti Savela tarkentaa.

Myöskään rikosjuttuja ei käsitellä tuomioistuinsovittelussa. Rikoksia voidaan toki sovitella, mutta tuomioistuimen ulkopuolella.

 

Luovuutta ja joustavuutta

Sovittelumenettelyn edistämistä varten Oulussa käynnistettiin oma erillinen projekti, jonka yhteydessä luotiin myös sovittelulle sopiva ympäristö. Nyt oikeustalossa on kolme viihtyisää sovittelusalia, jotka on sisustettu hillitysti. Seinillä on taidetta ja aiheeseen sopivaa symboliikkaa ja jokaisen huoneen nurkassa seisoo fläppitaulu. Keskellä huonetta on iso, pyöreä pöytä. 

– Mietimme, millaiset puitteet edistäisivät sovun aikaansaamista. Esimerkiksi pyöreän pöydän ääressä kaikki ovat tasa-arvoisia, Antti Savela selvittää.

Sovittelutilanteessa pöydän ympärillä istuvat riidan osapuolet avustajineen, tuomari ja lapsiasioissa myös sosiaalitoimen asiantuntija. Keskustelua johtava tuomari on perehtynyt erilaisiin sovittelutekniikoihin ja sovittelun vaiheisiin. Hän käyttää alkupuheenvuoron, motivoi riidan osapuolia ja käy pelisäännöt läpi. 

– Sovittelussa selvitetään jutun olosuhteita ja osapuolten tarpeita. Osa­puolet saavat puhua ja pohtia ratkaisuvaihto­ehtoja. Avointen ja suljettujen kysymysten avulla voin viedä keskustelua eteenpäin ja antaa osapuolille vastuuta. Tarvittaessa pidämme taukoja, jaloittelemme, siirrymme istumaan toiseen paikkaan tai nautimme virvokkeita, Savela kuvailee.

– Tilanteen mukaan pitää toimia luovasti ja joustavasti. Tärkeintä on synnyttää luottamuksellinen ilmapiiri. Yksi päivä oikeussalissa rakennusriidan parissa on tuomarille usein kevyempi kuin päivä sovitteluhuoneessa. Koskaan ei tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Sovittelun metodit pitääkin osata hyvin, jotta prosessi etenee. 

 

Sovittelu ei ole
koskaan turhaa

Kun riidan osapuolet pääsevät sovintoon, päätös kirjataan, tulostetaan, tarkistetaan ja allekirjoitetaan. 

– Sopimus on tuomion veroinen loppu­tulos. Yleensä osapuolet sopivat vielä, ettei­vät voi hakea siihen muutosta. Päätös on lainvoimainen heti, Savela toteaa.

Lapsiasioissa on tavallista tehdä ensin esimerkiksi tapaamisoikeuksista 3–4 kuukauden kokeilusopimus. Sitten istutaan uudelleen ja katsotaan, onko sopimusta aiheellista muuttaa.

Joskus sovinto syntyy vain osaksi, jolloin oikeus ratkaisee loput. Toisinaan sovintoa ei synny lainkaan, jolloin koko asia palaa oikeuteen.

Sovittelu ei ole Antti Savelan mielestä koskaan turhaa, etenkään lapsiasioissa. Asia voi jäädä itämään, ja osapuolet saattavat sopia ennen oikeudenkäynnin alkamista keskenään.  

 

Laiha sopu on parempi kuin jatkuva riita 

Oulussa kaikki sovittelua tekevät tuomarit ovat osallistuneet erityiseen sovittelija­koulutukseen.

– Tämä on perusteltua, sillä sovittelu on aivan toisenlaista työtä kuin oikeudenkäynti, Antti Savela sanoo.

Oikeudessa tuomari on tottunut ratkaisemaan asian faktojen perusteella ja antamaan  lainmukaisen päätöksen. Sovittelussa tuomari ei ratkaise asiaa, vaan synnyttää keskusteluyhteyden osapuolten välille. Parhaassa tapauksessa osapuolet ratkaisevat riidan itse ja tekevät sovinnon, jonka ei tarvitse olla edes lainmukainen.

– Tämä roolin muutos on meille tuomareille iso haaste. Tällöin pitää irtautua perinteisestä tuomarin roolista, tulla alas jalustalta ihmisten joukkoon ja alkaa keskustella heidän kanssaan, Savela myöntää.

Haastavuudestaan huolimatta työ on palkitsevaa. Sovittelija iloitsee aina, kun hän on saanut riidan osapuolet puhumaan toisilleen ja näkee sovinnon mahdollisuuden syntyvän.

– On hienoa nähdä, kuinka helpottuneita ihmiset ovat sopiessaan asioita. Riita kuluttaa ja vie energiaa. Kun sopu löytyy, paine helpottaa, asian saa pois mielestä ja energian voi suunnata uusiin asioihin.

– Joskus lapsiasioissa on tilanteita, joissa kaikki sovitteluun osallistuneet ovat kyynel silmäkulmassa. Kyyneleet voivat olla myös onnen kyyneleitä, jos asia päättyy pitkien istuntojen jälkeen onnellisesti.

 

Vain hyviä puolia

Sovittelun tärkeimmät edut ovat aina inhimillisiä. Niiden lisäksi se säästää paljon aikaa ja rahaa sekä keventää tuomioistuimen työtaakkaa.

– Riita-asioiden oikeudenkäynti on kallista ja hidasta. Hävinnyt osapuoli ei välttämättä sitoudu tuomioon ja jättää maksamatta. Lapsiasioissa kumpikin osapuoli voi kokea, ettei ratkaisu ollut mieleinen, jolloin he temppuilevat tuomiosta huolimatta, eivät maksa tai noudata määräyksiä. Konflikti jää elämään, Antti Savela tietää.

Sovittelumenettely on oikeuden­käyntiin verrattuna nopeaa ja halpaa. Koko prosessi on ohi muutamassa viikossa, eli asia on vireillä, soviteltu ja päätetty. Molemmat osapuolet vastaavat itse sovittelukuluistaan, elleivät sovi toisin. 

– Sovittelussa myös sen koko ideologia on iso juttu. Riidan osapuolet pääsevät osallistumaan oman juttunsa käsittelyyn ja kontrolloimaan sitä. He ottavat vastuuta ja sitoutuvat ratkaisuun, Savela korostaa.

– Lisäksi sovittelu keventää tuomareiden työsarkaa, jolloin he pystyvät keskittymään oikeudenkäyntiä aidosti edellyttäviin asioihin. Muutkin oikeudessa olijat hyötyvät, kun käsittelyajat ovat lyhentyneet.

 

Sovittelu on tullut jäädäkseen

Antti Savelan arvion mukaan Suomen käräjäoikeuksissa on nykyisin noin 150 tuomaria, jotka ovat kouluttautuneet sovittelijoiksi. Määrä kasvaa koko ajan, ja uusi sovittelukulttuuri leviää.

Tämä merkitsee haasteita ja kulttuurimuutosta laajemminkin.  

Keskeisessä asemassa ovat asianajajat, jotka ainakin Oulussa ovat tiedostaneet sovittelun edut ja osallistuvat osaltaan muutokseen. He markkinoivat sovittelua aktiivisesti päämiehilleen. 

– Olemme tehneet yhteistyötä muun muassa Lapin yliopiston kanssa, ja meidän tuomarimme käyvät opettamassa sovittelua tuleville asianajajille, Savela kertoo.

Myös Oulun käräjäoikeuden tuomio­istuinharjoittelijat saavat aloittaessaan peruspaketin sovittelusta. Lisäksi monet oululaistuomarit käyvät myös muissa tuomioistuimissa jakamassa tietoa.

– Sovittelu on tullut tuomioistuimeen jäädäkseen. Tuomarin ammattitaito soveltuu sovitteluun erinomaisesti. Meillä on valtavasti kokemusta työskentelystä ihmisten kanssa sekä eri ratkaisuvaihtoehdoista, Antti Savela summaa.

**

Uusi ulottuvuus ammattitaitoon

  • Jokainen käräjäoikeuden tuomari voi toimia sovittelijana.
  • Tuomarilta edellytetään yleensä osallistumista sovittelukoulutukseen. 
  • Oikeusministeriö järjestää kurssimuotoista sovittelijakoulutusta.
  • Myös käräjäoikeudet voivat järjestää sovittelijoilleen koulutusta ja työnohjausta.
  • Koko Suomessa on tällä hetkellä noin 150 tuomaria, jotka ovat kouluttautuneet sovittelijoiksi.
  • Hyväksi sovittelijaksi tullaan vain käytännön sovittelukokemuksen avulla.

**

Antti Savela

  • Oulun käräjäoikeuden laamanni 1.3.2016 lähtien
  • Kemi-Tornion käräjäoikeuden laamanni 2013–2016
  • Oulun käräjäoikeuden käräjätuomari ja riitaosaston johtaja 2006–2013 
  • Käräjätuomari Kuusamon käräjäoikeudessa 2004–2006
  • Tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitean päätoiminen sihteeri ja erityisasiantuntija oikeusministeriössä 2001–2003
  • Hallintopäällikkö Oulun käräjäoikeudessa 1998–2004
  • Rovaniemen hovioikeuden esittelijä, korkeimman oikeuden esittelijä ja Oulun käräjäoikeuden määräaikainen käräjätuomari 1995–1998
  • FM Jyväskylän yliopistosta 2001 (Suomen historia, valtio-oppi ja yhteiskuntatieteet)
  • Auskultoi Rovaniemen käräjäoikeudessa 1994–1995
  • Oikeustieteen opintoja Lapin yliopistossa 1990–1993
  • Asuu Iissä
  • Vaimo, lapsia ja lasten perheitä

**

Teksti: Riitta Niskanen

Kuva: Aki Roukala