Pauliine Koskelon mukaan tuomareiden ja asianajajien heikko eurooppaoikeuden tuntemus voi vaikuttaa kansalaisten oikeusturvaan: – Kansallisten tuomioistuinten tehtävä on turvata, että yksilöiden eurooppaoikeudesta johtuvat oikeudet toteutuvat. Myös asianajajien pitäisi osata huomioida EU-ulottuvuus toiminnassaan. Olisi hyvin tärkeää, että euroooppaoikeuden osaaminen kasvaisi tuomari- ja asianajajakunnassa. Koskelo uskoo, että lakikirjojen uusi rakenne, jossa eurooppaoikeus ja kansallinen lainsäädäntö löytyvät samoista kansista, tuo EU-oikeuden aiempaa näkyvämmäksi ja käytettävämmäksi suomalaisille juristeille. Näin juristin perustyökalulla pyritään osaltaan varmistamaan oikeusturvan toteutuminen.
Eurooppaoikeus – jää helposti huomiotta
Koska yleisten tuomioistuinten alalla EU-oikeuden vaikutus on tähän saakka ollut melko satunnaista, sen vaikutus on jäänyt helposti huomiotta. Hankaluuksia voi tulla esimerkiksi suoraan sovellettavista EU-asetuksista, jotka eivät aina näy kansallisessa lainsäädännössä. Jos asianajaja tai tuomari ei ole tietoinen työhönsä vaikuttavasta asetuksesta, EU-oikeuden merkitys voi jäädä kokonaan huomaamatta.
Koskelo muistuttaa, ettei eurooppaoikeus koske pelkästään lainsäätäjää. Tuomioistuinten pitää tuntea laki ja ottaa se viran puolesta huomioon. Koskelo toivoisikin tilanteen parantamiseksi eurooppaoikeuden lisäkoulutusta tuomareille ja asianajajille.
EU-oikeus teettää työtä
Eurooppaoikeus vaatii Koskelon mukaan paljon perehtymistä. Yleisluontoinen tai pinnallinen EU-oikeuden osaaminen ei riitä, vaan perusasioiden lisäksi pitäisi hallita kulloinkin työn alla olevan erityisalan lainsäädäntö ja sitä koskeva oikeuskäytäntö. EU-lainsäädäntö vaatii myös seurantaa, sillä sen ala laajenee ja sisältö muuttuu jatkuvasti. Oikeuskäytännön olennainen rooli eurooppaoikeudessa lisää tietojen päivittämisen tärkeyttä. Jatkuvien muutosten vuoksi juristi ei voi luottaa siihen, että vanhat tiedot ovat edelleen riittäviä.
Oikeuskäytännöllä — suuri merkitys
– Eurooppaoikeus on paljolti oikeuskäytännön varassa, Koskelo muistuttaa. Juuri EY-tuomioistuin on kehittänyt ja luonut monet eurooppaoikeuden keskeisistä periaatteista. Tulkintavalta kuuluu yksin EY-tuomioistuimelle, ja toisinaan tulkinnat muuttavat oikeustilaa niin, ettei alkuperäinen kansallinen lainsäädäntö enää olekaan ajan tasalla. Esimerkkinä Koskelo nostaa esiin tavaramerkkilain – EY-tuomioistuin on antanut tavaramerkkidirektiivin osalta monia tulkintaratkaisuja, joiden vaikutus ei näy asianmukaisella tavalla kansallisessa lainsäädännössämme. Lainsäätäjän pitäisi huolehtia siitä, että kansallista lainsäädäntöä päivitetään.
Koskelo kaipaisi erityisesti oikeuskäytäntöä systematisoivaa suomenkielistä tietolähdettä, jonka avulla löytyisi helposti kussakin tilanteessa tarpeellisia ratkaisuja ja oikeuskäytännön periaatteita. Nyt hakemisto kaikista Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ja virkamiestuomioistuimen ratkaisuista on saatavilla vain ranskan kielellä.
Eurooppaoikeus tutuksi lakikirjaa selaamalla
EU-oikeuden säädöstason tietolähteet ovat Koskelon mukaan kunnossa. Hän viittaa aikaisemmin julkaistuun Euroopan unionin laki -teokseen, jonka sisältö on nyt tullut osaksi kansallista lakikirjaa. Koskelo pitää lakikirjauudistusta onnistuneena erityisesti sen vuoksi, että se tekee eurooppaoikeuden entistä konkreettisemmaksi ja näkyvämmäksi juristeille. Eurooppaoikeus tulee silmien eteen päivittäisessä työssä, kun kansallinen ja ylikansallinen aineisto löytyvät samasta yhteydestä.
