Vain riittävä rahoitus turvaa tuomioistuimien perustehtävät ja vain siten kansalaiset saavat kohtuullisessa ajassa ratkaisut oikeudellisiin ongelmiinsa, totesi Tuomariliiton puheenjohtaja Anna Pitkänen avatessaan Tuomaripäivän lokakuussa 2022.
Tapahtuma keräsi Helsinkiin noin 400 osallistujaa.
Tuomioistuinten resurssien lisäksi Pitkänen vaati puheessaan huomiota tuomareiden työhyvinvoinnin kehittämiseen ja alan muiden vetovoimatekijöiden turvaamiseen. Palkkauksen hän totesi olevan jälkeenjäänyt.
– Tuomarikunnan keskuudessa laajaa kannatusta on saanut kaikkien tuomioistuimien asemaa vahvistava, mutta myös riittävän palkkatason turvaava lakipalkka, Pitkänen sanoi.
Tuomarikunnan keskuudessa laajaa kannatusta on saanut lakipalkka.
Lakipalkalla tarkoitetaan järjestelmää, jossa tuomareiden palkasta säädettäisiin erikseen lailla. Nykyisin niin kutsuttu lakipalkka on korkeimpien oikeuksien presidenteillä ja jäsenillä, mutta ei muilla tuomareilla.
Ammatin vetovoimatekijöihin kiinnitti huomiota myös korkeimman oikeuden presidentti Tatu Leppänen. Hän totesi palkkauksen olevan yksi houkuttelevuuteen liittyvä tekijä.
– Samoin työn määrä, oikeastaan työn määrä suhteessa palkkaan, hän täsmensi.
– Kun ikäluokat pienenevät, kilpailu parhaista osaajista kiihtyy ja alueelliset erot korostuvat.
Tuomioistuinlaitos tarvitsee aktiivista työnantajatoimintaa ja viestimistä erityisesti nuorille juristeille.
Toisaalta Leppänen toi esiin, että vetovoimatekijöitä myös riittää.
Tuomioistuinlaitos tarvitsee aktiivista työnantajatoimintaa ja viestintää.
– Tuomarin työ itsessään on mitä upeinta lakimiestyötä, mielekästä ja palkitsevaa työtä, jonka merkittävyyttä ei tarvitse pohtia ja jossa arvot ovat kohdallaan.
Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi nosti puheenvuorossaan esille tuomareiden nimitysmenettelyn selkeyttämisen.
– Tuomareiden nimitysmenettely on meillä vahvasti tuomarienemmistöisen tuomarinvalintalautakunnan käsissä korkeimpia oikeuksia lukuun ottamatta, joissa se on kokonaan tuomareiden käsissä, Kuusiniemi totesi.
Kuusiniemen mukaan olisi vaikea ajatella, että tuomarit nimittävä viranomainen voisi olla muu kuin tasavallan presidentti, eikä hän pitänyt suomalaisessa kulttuurissa vakavana uhkana sitä, että nimitysvaltaa käytettäisiin väärin.
Tästä huolimatta Kuusiniemi pitäisi harkinnanarvoisena tuomareiden nimitysmenettelyn selkeyttämistä siten, että asia palautuisi uuteen valmisteluun, jollei tuomarivalintalautakunnan tai tuomioistuimen ehdottamaa kandidaattia nimitettäisikään tehtäväänsä.
