Koronapandemia on saanut aikaan paljon muutoksia tuomioistuinten toiminnassa. Oikeudenkäyntejä on peruutettu, eikä uusia käsittelypäiviä ole välttämättä voitu vielä määrätä. Kriisin vaiheiden ennakointi on vaikeaa.
– Tuomioistuimet ovat peruuttaneet reilut kymmenen prosenttia vireillä olevista siviili- ja rikosasioiden käsittelyistä koronakriisin takia. Alueellisia eroja on, kertoo erityisasiantuntija Inka Grönqvist Tuomioistuinvirastosta.
Tuomioistuimet ovat peruuttaneet reilut kymmenen prosenttia vireillä olevista siviili- ja rikosasioiden käsittelyistä.
Helsingin käräjäoikeuden käräjätuomari, määräaikaisena hallintojohtajana työskentelevä Petra Spring vahvistaa, että istuntoja on jouduttu peruuttamaan huomattavasti. Arviota niiden määrästä ei vielä ole, sillä ”massat ovat niin suuria ja tilastointi tulee jälkijunassa”.
Terveyden ja lain ehdoilla
Peruuttamiset on tehty vankoin perustein. Spring viittaa Suomessa voimassa oleviin poikkeusoloihin, jotka rajoittavat kansalaisten liikkumista.
– Siitä lähtien, kun poikkeusolot astuivat voimaan, meidän on pitänyt miettiä, miten voimme vähentää koronan tartuntariskiä henkilöstössämme ja meillä asioivien keskuudessa. Keskitymme hoitamaan kirjallisia prosesseja sekä sellaisia kiireellisiä asioita, jotka lain mukaan pitää tietyssä määräajassa hoitaa, vaikka olisi mikä. Lisäksi pidämme suullisia käsittelyjä silloin, kun niitä pystytään järjestämään etäyhteyksin ja lähikontakteja välttämällä, Spring sanoo.
Valtakunnallisesti ja Helsingin käräjäoikeudessa istuntoja hoidetaan enenevässä määrin etäyhteyksin.
Valtakunnallisesti ja Helsingin käräjäoikeudessa istuntoja hoidetaan enenevässä määrin etäyhteyksin. Helsingin käräjäoikeuden kasvokkaisissa istunnoissa pyritään olemaan mahdollisimman väljästi.
Hyvä esimerkki on Katiska-huumejuttu, jossa on käytetty striimausta ja istuttu kahdessa eri salissa. Näin paikalle on saatu myös yleisöä ja mediaa.
Toimet myötäilevät Tuomioistuinviraston suositusta, jonka mukaan ”kaikki tuomioistuimissa käsiteltävät asiat pyritään hoitamaan käytettävissä olevilla resursseilla, jos se vain on mahdollista altistamatta tuomioistuinten henkilökuntaa ja tuomioistuimissa asioivia koronavirustartunnalle.”
Tuomarit päättävät käsiteltävät asiat
Koronakriisin aikaan, kuten muutenkin, Helsingin käräjäoikeudessa kiireellisinä käsiteltävät asiat määräytyvät tuomioistuimen kiireellisyysluokituksen ja tuomarien harkinnan perusteella. Tähän joukkoon kuuluvat esimerkiksi tutkintavankeudessa olevien vastaajien rikosasiat, joihin liittyy vapaudenmenetys sekä rikoksiin liittyvät kiireelliset pakkokeinoasiat.
– Muita kiireellisiä asioita tuomioistuimissa voivat olla esimerkiksi turvaamistoimenpiteet ja lähestymiskiellot, sanoo erityisasiantuntija Kaisa Puro Tuomioistuinvirastosta.
Säilyykö tuomioistuinten ja tuomareiden riippumattomuus poikkeusoloissakin?
Koronakriisissä voi mietityttää, säilyykö tuomioistuinten ja tuomareiden riippumattomuus poikkeusoloissakin. Vastaus on kyllä, sillä valmiuslaista ei löydy tuomioistuimia velvoittavia pykäliä.
– On osa tuomioistuinten riippumattomuutta, että tuomari päättää, mitkä jutut käsitellään ja mitkä peruutetaan, Spring sanoo.
Grönqvist ja Puro ovat samoilla linjoilla.
– Tuomioistuinvirastolle riittää tuomioistuimia tukeva rooli, ja uskomme, että kentällä ajatellaan samalla tavalla, Puro sanoo.
Hallintovirastona Tuomioistuinvirasto on antanut suosituksia kriisin alettua. Suosituksissa näkyy tuomioistuinten kädenjälki, sillä niitä tehdään tuomioistuinten ilmaisemien tarpeiden ja toiveiden pohjalta.
Yhteys on jatkuva, sillä nyt koronakriisin aikana Tuomioistuinviraston edustajat ja eri tuomioistuinten päälliköt ja hallintojohtajat jakavat tilannekuvaa ja parhaita käytäntöjä viikoittaisissa Skype-keskusteluissa.
Suosituksia etänä toteutettaviin istuntoihin
Tuomioistuinvirasto julkaisee oppaan etäoikeudenkäynneistä heti pääsiäisen jälkeen. Tarkoituksena on jakaa tietoa siitä, miten istuntoja voidaan toteuttaa etänä – laki sallii niiden käytön nykyään hyvinkin laajasti.
Tuomioistuinvirasto julkaisee oppaan etäoikeudenkäynneistä heti pääsiäisen jälkeen.
– Kerromme käytettävissä olevasta etäyhteysvälineistöstä ja huomioitavista asioista, kun istuntoja järjestetään etänä. Emme anna suosituksia siitä, millaisiin asioihin etäoikeudenkäynti sopii, koska se kaventaisi liikaa tuomarin harkintavaltaa. Harkinnassa on nyt otettava huomioon myös terveys, ja se voidaan tietää vain kunkin asian kohdalla erikseen. Annamme tietoa tuomioistuinten ja tuomarien omien ratkaisujen pohjaksi paineisessa tilanteessa, Puro painottaa.
Tuomioistuinvirastossa työskentelevät Puro ja Grönqvist ovat virkavapaalla olevia käräjäoikeustuomareita, jotka ovat työstäneet suosituksia. Asianajajien ja syyttäjien edustajat ovat osallistuneet työhön, ja Suomen tuomariliittoa on kuultu.
Tuomioistuinvirasto toimii myös koordinaattorina, joka välittää Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin suuntaan viestiä tuomioistuinten etäyhteystarpeista ja laajakaistan riittävyydestä.
Helsingin käräjäoikeus haluaisi ostaa lisää videoneuvottelulaitteistoja.
Springin mukaan Helsingin käräjäoikeus haluaisi ostaa lisää videoneuvottelulaitteistoja, mutta niitä ei ole ollut tarjolla, sillä tuotanto on sakannut koronan takia. Käräjäoikeudella on tällainen välineistö noin kymmeneen istuntosaliin 35 salista.
Jopa sovitteluja on hoidettu etäyhteyksin
Kaikki haastateltavat uskovat, että koronakriisi tuo mukanaan digiloikan. Työtavat kehittyvät ja muuttuvat, ja digitaalisia välineitä opitaan käyttämään entistä paremmin. Spring tietää, että etäyhteydet ovat löytäneet tiensä korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeudenkin työskentelyyn.
– Aiemmin olemme käyttäneet etäyhteyksiä esimerkiksi vankien ja eri puolilla Suomea toimivien asiantuntijalääkärien kuulemisessa Helsingin käräjäoikeudessa.
Uskon, että erityisesti yritysten välisiä riitoja tullaan jatkossa ratkomaan enemmän etänä.
– Se on uutta, että meillä jopa sovitteluja on hoidettu etäyhteyksin koronan takia. Uskon, että erityisesti yritysten välisiä riitoja tullaan jatkossa ratkomaan enemmän etänä, sillä niihin ei liity niin paljon tunteita – toisin kuin ihmisten välisissä tapaamisoikeus-, työsuhde- ja asuntokauppariidoissa, Spring toteaa.
Etäyhteydet voivat myös auttaa purkamaan ruuhkaa syksyllä, kun eri tuomioistuimissa aletaan käsitellä peruuntuneita juttuja.
Oikeudenkäyntiavustajien välilaskutusta helpotettava
Istuntojen lykkääntyminen tuonnemmaksi näkyy jo monien lakialan yrittäjien toimeentulossa.
Vallitseva käytäntö on ollut, että oikeusapuasioissa palkkio maksetaan avustajalle tuomioistuinasteittain päätöksen jälkeen. Myös oikeusturvavakuutusten kohdalla yleinen käytäntö on ollut, että avustajan laskut maksetaan vasta kunkin oikeusasteen käsittelyn päätteeksi.
Tällainen menettely siirtäisi oikeudenkäyntiavustajien mahdollisuutta laskuttaa tekemästään työstä mahdollisesti vasta kuukausien päähän.
Asianajajaliitto vetosi huhtikuun alussa tuomioistuimiin, että ne suhtautuisivat myönteisesti avustajilta tuleviin oikeusapupalkkioita koskeviin niin sanottuihin välilaskuihin. Välilaskulla tarkoitetaan tehdystä työstä laskuttamista jo ennen tuomioistuimen ratkaisua.
Asianajajaliitto ehdotti myös vakuutusyhtiöille, että oikeusturvavakuutuksesta maksettavia asianajajien laskuja maksettaisiin poikkeuksellisesti yleistä tapaa nopeammin ja että asianajaja voisi välilaskuttaa tekemästään työstä ja aiheutuneista kuluista oikeusturvavakuutuksesta silloin, kun jutun käsittely on jo kestänyt yli puoli vuotta tai saatava ylittää oikeusturvavakuutuksen enimmäiskorvauksen määrän.
Lakimiesliitto yhtyi tähän kannanottoon ymmärtäen avustajien huolen.
Sekä tuomioistuimet että useat vakuutusyhtiöt ovatkin luvanneet huomioida toiveet toiminnassaan.
