Oikeusministeriöstä erillinen tuomioistuinhallinto on hanke, joka on ollut säännöllisesti esillä suomalaisessa oikeuspoliittisessa keskustelussa 2000-luvun alkuvuosista lähtien. Norja perusti viimeisenä muista Pohjoismaista vuonna 2002 Euroopan neuvoston mukaisen tuomioistuinhallinnon, ja vuonna 2003 oikeusministeriön asettama tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitea suositteli tuomioistuinten keskusviraston perustamista myös Suomeen. Tämän jälkeen oikeusministeriö on edennyt asiassa pikkuhiljaa. Se julkaisi vuonna 2009 Anni Tuomelan laatiman, pohjoismaiseen vertailuun keskittyvän selvityksen ja viime vuoden alkupuolella selvitysmiesten Pekka Nurmen ja Tatu Leppäsen erittäin positiivisen lausuntopalautteen saaneen arviomuistion, jossa hahmoteltiin jo mahdollisen tuomioistuinhallinnon tehtäviä ja organisaatiota.
Kantaakseen oman kortensa kekoon tuomioistuinhallintoa koskevan taustatiedon keräämisessä Lakimiesliitto ilmoitti lokakuussa 2015 pidetyssä Lakimiespäivässä selvityttävänsä tuomioistuinhallinnon tehokkuuspotentiaalin. Tavoitteena oli saada ammattitaitoinen taho tekemään aiheesta raportti, joka perustuu alan asiantuntijoiden arvioihin tuomioistuinhallinnon perustamisen vaikutuksista.
– Halusimme, että selvityksessä käsiteltäisiin mahdollisimman konkreettisesti sitä, mitä tehokkuus- ja muita hyötyjä tuomioistuinhallinto voisi tuomioistuinlaitoksen toiminnassa saavuttaa. Halusimme myös, että hankkeen mahdolliset riskit tulisi nostettua avoimesti esille, sanoo Lakimiesliiton varatoiminnanjohtaja Mikko Salo.
Selvityksen laati Aula Research Oy, joka haastatteli marraskuusta 2015 tammikuuhun 2016 yhteensä 13 alan asiantuntijaa, joukossa muiden muassa silloinen oikeusministeriön kansliapäällikkö Tiina Astola ja nykyinen korkeimman oikeuden presidentti Timo Esko. Haastatteluista saatujen asiantuntija-arvioiden pohjalta Aula Research laati tekstiosion lisäksi selvitykseen laskelmat siitä, mitä arvioidut tehokkuushyödyt voisivat tarkoittaa henkilötyövuosissa ja euroissa.
– Hanke sai erittäin positiivisen vastaanoton haastateltavien keskuudessa. Kaikki asiantuntijat, joita pyysimme mukaan, antoivat ilomielin haastattelun. Tälle projektille oli heidän mielestään selkeä tarve olemassa, sanoo Aula Researchin partneri Juha Vekkilä, joka yhdessä kollegansa Ellinoora Helinin kanssa vastasi haastatteluiden tekemisestä ja selvityksen kirjoittamisesta.
Hyötyjä laajalla rintamalla
Tähän asti merkittävin tuomioistuinhallinnon perustamista koskeva selvitys on vuoden 2015 alkupuolella julkistettu
Nurmen ja Leppäsen arviomuistio Tuomioistuinten keskushallinnon kehittäminen, joka sai lausunnonantajien keskuudessa erittäin positiivisen vastaanoton. Sama linja jatkui myös Vekkilän ja Helinin selvityksessä.
– Kaikki haastatellut kannattivat tuomioistuinhallinnon perustamista, vaikka luonnollisesti he esittivät myös joitain duubioita ja riskejä, joiden realisoitumista pitäisi perustamisvaiheessa pystyä välttämään, Vekkilä kertoo.
Vekkilä ja Helin jaottelevat asiantuntijoiden arvioimat hyödyt neljään eri kategoriaan: johtamisen ja ohjauksen tehostumiseen, hallinnon tehostumiseen, kehittämiseen ja koulutukseen sekä laadullisiin hyötyihin.
– Johtamisen ja ohjauksen tehostumisessa esille nousivat erityisesti budjettiohjauksen parantuminen ja nykyistä joustavampi resurssien jako tuomioistuinten kesken. Hallinnon tehostumisessa asiantuntijat kiinnittivät huomiota tietojärjestelmiin ja digitalisaatioon, tilahallintoon sekä talous- ja henkilöstöhallintoon. Kehittämisessä ja koulutuksessa nähtiin potentiaalia erityisesti päällekkäisten toimintojen karsimisessa, parhaiden käytäntöjen omaksumisessa ja tuomarien ammatillisen täydennyskoulutuksen kehittämisessä, Vekkilä kertoo.
Omaksi kategoriakseen tekijät luokittelevat niin sanotut laadulliset hyödyt.
– Laadullisiksi hyödyiksi kutsumme sellaisia asiantuntijoiden tärkeiksi nimeämiä tuomioistuinhallinnon vaikutuksia, jotka eivät suoraan vaikuta tehokkuuteen tai niiden vaikutusta tehokkuuteen on hyvin vaikea arvioida. Tällaisia ovat oikeuslaitoksen riippumattomuuden turvaaminen, koko oikeudenhoitoketjun yhtenäistyminen ja asiantuntijuuden keskittyminen.
Erityisesti riippumattomuuden turvaaminen nousi esille useissa haastatteluissa.
– Asiantuntijat eivät näe, että meillä olisi suurta käytännön ongelmaa oikeuslaitoksen riippumattomuuden suhteen, mutta periaatteellisena kysymyksenä se on iso. Kysymys on myös siitä, miltä asiat näyttävät. Tässä suhteessa olemme asiantuntijoiden mielestä perässä muita Pohjoismaita, joissa tuomioistuinhallinnot ovat toimineet jo pitkän aikaa.
Resursointi, sijainti ja osaamisen varmistaminen mietityttävät
Tuomioistuinhallinnon perustamiseen liittyy myös riskitekijöitä. Asiantuntijat toivovat, että päättäjiltä löytyy riittävästi laajakatseisuutta ja pitkälle tulevaisuuteen katsovaa ajattelua, kun projektia suunnitellaan. Vekkilä avaa asiantuntijoiden epäilyjä.
– Kyseessä on tuomioistuinlaitoksen tehokkuuteen ja riippumattomuuteen tehtävä investointi, jonka perustamiskustannukset eivät luultavasti nousisi kovin korkeiksi. Suurimpana riskitekijänä asiantuntijat nostivat esille sen, että tuomioistuinhallinto perustetaan liian heiveröisesti resursoituna. Tällöin siitä tulisi ”rampa ankka”, joka ei pystyisi kehittymään tai kehittämään. Asiantuntijat korostivat, että vain säästämällä ei voi kehittää mitään toimintaa ja tämä tulisi pitää mielessä myös tuomioistuinhallintoa perustettaessa, Juha Vekkilä kertoo.
Toinen haastateltavia mietityttänyt asia oli tuomioistuinhallinnon sijoituspaikka.
– Asiantuntijat eivät kategorisesti vastustaneet tuomioistuinhallinnon sijoittamista pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, mutta kantoivat huolta siitä, että päätös sijoittamisesta tehdään ilman syvällistä analyysiä viraston sijainnin merkityksestä, Vekkilä sanoo.
Haastateltavien mielestä olisi tärkeää, että tuomioistuinhallinto sijaitsisi paikassa, jossa on muutakin oikeudellista toimintaa.
– Riskinä nähtiin, että jos tuomioistuinhallinto silmät ummessa alueellistetaan, saadaanko sinne parhaita osaajia töihin.
Jopa tuhansien asioiden tehokkuusparannukset mahdollisia
Selvityksen laatijat pyysivät asiantuntijoita arvioimaan mahdollisimman konkreettisesti, millaisia mitattavissa olevia tehokkuushyötyjä tuomioistuinhallinnolla voisi saavuttaa.
– Noudatimme numeerisessa arvioinnissamme varovaisuusperiaatetta eli vedimme rohkeimmista arvioista vähän takaisin ja jos arviointi vaikutti jonkin osa-alueen kohdalla erityisen haastavalta, emme lähteneet tekemään numeerista laskelmaa, Juha Vekkilä kertoo.
Asiantuntijoiden arvioihin perustuen Aula Research laski, että tuomioistuinhallinto maksaisi yhteen miljoonaan euroon arvioidun vuotuisen lisärahoitustarpeensa takaisin kolmessa vuodessa ja alkaisi sen jälkeen hyvin johdettuna ja suunniteltuna tuottaa tehokkuusparannuksia tuomioistuinlaitoksen toimintaan.
– Laskelmiemme mukaan yhdeksäntenä vuonna perustamisesta olisi mahdollista saavuttaa tilanne, jossa tehostumispotentiaali nykytilanteeseen verrattuna olisi 3,5 miljoonaa euroa eli nettohyödyksi tulisi siinä ajassa vuositasolla 2,5 miljoonaa euroa.
Lakimiesliitto laati selvityksessä esitettyjen lukujen pohjalta oman laskelmansa siitä, mitä edellä mainitut tehokkuusparannukset voisivat tarkoittaa käsiteltyjen asioiden
määrässä.
– Ajatellaan tilanne, jossa tehokkuushyödyt vietäisiin kokonaisuudessaan käräjäoikeuksissa käsiteltyjen rikosasioiden määriin. Tällöin yhdeksäntenä vuonna perustamisesta voitaisiin käräjäoikeuksissa vuosittain käsitellä yli 5 500 rikosasiaa enemmän kuin nyt. Eiväthän tällaiset kehitysaskeleet synny itsestään, ja tuomioistuinhallinnolta vaaditaan onnistumisia ja tehokasta toimintaa, mutta asiantuntijat arvioivat tämän mahdolliseksi, Lakimiesliiton oikeuspoliittinen asiamies Eero Blåfield sanoo.
Jari Lindström perustamassa valmistelevaa työryhmää
Lakimiesliitto julkisti selvityksensä maaliskuun lopussa ja on käynyt siitä lukuisia keskusteluja oikeuspoliittisessa kentässä.
– Tämä on sellainen hanke, joka kiinnostaa laajalti ei vain tuomareita vaan myös muita oikeuslaitoksen kentällä työskenteleviä juristeja. Myös poliittiset päättäjät ovat erittäin kiinnostuneita, olisihan tässä mahdollisuus investoida kehittämiseen ja saada aitoja oikeusturvaa parantavia tuloksia aikaan. Käsittelyajathan ovat viime vuosina vain pidentyneet, joten kehittäviä toimenpiteitä vaaditaan, sanoo Mikko Salo.
Näyttäisi siltä, että myös oikeusministeriö olisi siirtymässä selvittelystä konkreettiseen toimintaan. Samana päivänä Lakimiesliiton selvityksen julkistamisen kanssa oikeus- ja työministeri Jari Lindström ilmoitti, että hän aikoo tänä keväänä perustaa tuomioistuinhallintoa valmistelevan työryhmän ja tavoitteena on saada keskushallinto pystyyn jo kuluvalla vaalikaudella. Lakimiesliitossa Lindströmin ilmoitusta tervehdittiin ilolla.
– Kyllä tätä kentällä on jo pitkään odotettu. Hienoa, jos oikeusturvan sekä tuomioistuinlaitoksen tehokkuuden ja riippumattomuuden kannalta tärkeä hanke lähtee vihdoin liikkeelle. Toivottavasti valmistelevan työryhmän kokoonpano on monipuolinen. Me olemme mielellämme työryhmässä mukana tuomassa käytännön näkökulmaa tuomioistuinhallinnon perustamiseen, Mikko Salo sanoo.
