Tuomioistuinhallinnolla laaja kannatus

Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin nimeämät selvityshenkilöt Pekka Nurmi ja Tatu Leppänen ­luovuttivat tammikuussa ministerille arviomuistionsa Tuomioistuinten keskushallinnon uudistaminen (OM selvityksiä ja ohjeita 2/2015), jossa he ehdottavat oikeusministeriöstä erillisen tuomioistuinhallinnon perustamista ja hahmottelevat sen organisaatiota, toimivaltuuksia ja kustannusrakennetta. Kevään mittaan arviomuistio kävi läpi laajan lausuntokierroksen, jonka määrä­aika oli maaliskuun loppupuolella. Lakimiesuutiset kahlasi läpi annetut lausunnot. 

– Kyllä palaute on hyvin selkeä, sanoo Lakimiesliiton varatoiminnanjohtaja Mikko Salo.

– Tuomioistuinhallinnolla on todella laaja kannatus sekä tuomio­istuinkentässä että muiden lausunnonantajien keskuudessa.

Valtionhallinnon toimijoista muiden muassa eduskunnan oikeusasiamies, valtiontalouden tarkastusvirasto, valtakunnansyyttäjänvirasto, poliisihallitus, oikeusrekisterikeskus ja valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelu­keskus Palkeet kannattavat­ hanketta. Myös kaikki lausunnon antaneet muut ministeriöt kannattavat tuomioistuinhallinnon ­valmistelun aloittamista. 

Valmistelu laaja­pohjaiseen työryhmään

Mikko Salo on erittäin tyytyväinen palautteen yksimielisyydestä. 

– Luonnollisesti osalla lausunnonantajista on omia mielipiteitä ja ehdotuksia perustamisen ja hallintomallin yksityiskohdista, tuomioistuinhallinnon toimivaltuuksista, kustannusrakenteesta ja muista vastaavista seikoista. Näistä asioista­ tuleekin käydä perinpohjaiset keskustelut ja tehdä päätökset erillisessä laajapohjaisessa valmistelutyöryhmässä, jossa me haluamme luonnollisesti olla mukana, Salo jatkaa. 

– Tahtotila on kuitenkin hyvin voimakas sen suhteen, että valtionhallinnon toimijat kautta linjan haluavat tuomioistuinhallinnon. Tämä on tietysti Lakimiesliitolle erittäin mieluista, tuomioistuinhallinnon perustaminen jo ensi vaalikaudella on meidän mielestämme tärkein lähitulevaisuuden oikeuspoliittinen kehityshanke.

Järjestöt kannattavat

Juristijärjestöt kannattavat tuomioistuinhallintoa laajalla rintamalla. Lakimiesliiton lisäksi Tuomariliitto ja Asianajajaliitto ilmaisevat lausunnoissaan selkeän tukensa. 

Lakimiesliiton oikeuspoliittinen asiamies Eero Blåfield on käynyt aiheesta paljon keskusteluja eri juristipiireissä. 

– Tätä asiaa on ollut mukava ajaa Lakimiesliiton puolesta, koska eri juristiryhmillä on kirkas yhteisymmärrys tuomioistuinhallinnon mahdollisuuksista kehittää ja tehostaa tuomioistuinlaitoksen toimintaa ja tehdä siitä samalla entistä riippumattomampi.

Myös työmarkkinajärjestöissä kannatusta löytyy yli keskusjärjestö­rajojen. Hanketta tukivat omilla lausunnoillaan Akava, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja ­Palkansaajajärjestö Pardia. 

Kentältä lähes yksimielinen tuki

Soraääniä ei perustamiskysymyksessä paljoa löytynyt.

– Lausunnonantajia oli 64 ja ­oikeastaan vain kaksi lausujaa ­selkeän kategorisesti vastusti tuomioistuinhallinnon perustamista. Nämä olivat korkein hallinto-oikeus ja ­Pohjois-Suomen hallinto-oikeus, Eero Blåfield kertoo.

Tuomioistuinkentässä kannatus on laajaa. 

– Korkein oikeus, hovioikeudet, käräjäoikeudet ja erityistuomio­istuimet kaikki kannattavat, ­Blåfield toteaa. 

– Hallinto-oikeudet esittävät ehkä enemmän dubioita arviomuistion ehdotuksiin, mutta selkeästi hanketta vastustavat vain edellä mainitut kaksi hallintotuomioistuinta. Huomionarvoista kuitenkin on, että sekä Lakimiesliitto että Tuomariliitto, joiden toiminnassa hallinto-oikeustuomaritkin ovat aktiivisesti mukana, kannattavat voimakkaasti hanketta, hän jatkaa. 

Varmasti yksi suurimmista kysymyksistä tuomioistuinhallinnon perustamista valmisteltaessa tulee olemaan perustamiskustannukset ja toisaalta tuomioistuin­hallinnon mahdollisuudet kehittää ja tehostaa­ tuomioistuinlaitoksen toimintaa omilla voimavaroillaan niin, että tuomioistuimet pystyvät keskittymään lainkäyttöön. 

– Minusta esimerkiksi valtiontalouden tarkastusvirasto ja eduskunnan oikeusasiamies kiteyttävät­ asian ytimen aika hyvin. Nehän ­katsovat tätä asiaa aika neutraalista kulmasta, Eero Blåfield sanoo. 

Valtiontalouden tarkastus­virasto toteaa omassa lausunnossaan­, että ”…tuomioistuinviraston perustamista ei pidä tarkastella säästö­toimena vaan investointina oikeudenhoidon laadulliseen ja sisällölliseen kehittämiseen sekä tuomioistuinlaitoksen osaamisen, tietojärjestelmien ja prosessien kehittämiseen.”

Eduskunnan oikeusasiamies toteaa lausunnossaan heti alkuun: ”Pidän selvityksessä kaavaillun oikeusministeriöstä toiminnallisesti riippumattoman tuomioistuinviraston perustamista erittäin tärkeänä… Kannatan tuomioistuinviraston perustamista mahdollisimman joutuisasti ja niin, että sille turvataan asianmukaiset voimavarat, jotka eivät ole pois muusta oikeushallinnosta.”  

Eduskuntapuolueet mukana

Maaliskuun alkupuolella antoi raporttinsa kansanedustaja Kari Tolvasen johtama parlamentaarinen työryhmä, jonka keskeisenä tavoitteena oli määritellä pitkän aikavälin tavoitetila ja perusteet turvallisuuden ja oikeudenhoidon resurssi­tasolle.

Raportissa listataan työryhmässä erityisesti esille nostetut selvitettävät­ ja jatkotyöstettävät asiat. Oikeudenhoidon osalta työryhmä listaa 11 oikeudenhoidon uudistamisohjelmaan (OM mietintöjä ja lausuntoja 16/2013) liittyvää työryhmän erityisesti kannattamaa jatkotyöstettävää toimenpidettä. Näiden joukossa on tuomioistuinviraston perustaminen edellyttäen, että siitä saatavat hyödyt ylittävät kustannukset. 

Lakimiesliitossa on oltu tyytyväisiä raportin kirjaukseen. 

– Työryhmässä oli mukana edustaja jokaisesta eduskunta­puolueesta, joten nyt tuomioistuin­hallinnon perustamiselle ovat kaikki puolueet ilmaisseet tukensa. Tämä on tärkeä asia, kun hanketta lähdetään viemään lausuntopalautteen perusteella syksyllä eteenpäin, Mikko Salo sanoo. 

Salo pitää myös täysin selvänä, että tuomioistuinhallinnon on ­olemassa olonsa oikeuttaakseen luotava toimintamalleja, jotka parantavat tuomioistuinlaitoksen työoloja ja tehokkuutta. 

– Tuomioistuimille on tärkeää, että ne pystyvät keskittymään lainkäyttötehtävänsä mahdollisimman laadukkaaseen ja kustannustehokkaaseen toteuttamiseen. Siihen ­tuomioistuinhallinto pystyy­ tuomaan oikein johdettuna ja organisoituna sekä työkaluja että tukea. Hallinnon perustaminen on, kuten valtion­talouden tarkastusvirasto lausunnossaan sanoi, nimenomaan investointi kansalaisten oikeus­turvaan.

Töitä riittää kesällä ja syksyllä

Lakimiesliiton toimistolla on edessä työntäyteinen kesä ja syksy, kun ministeriöt laativat hallinnonalojensa toimintasuunnitelmia. 

– Meidän mielestämme tuomio­istuinhallinnon perustaminen tulee jo parlamentaarisen työryhmän raportin ja arviomuistion saaman hyvin positiivisen lausuntopalautteen perusteella ehdottomasti kirjata oikeusministeriön hallinnonalan toimintasuunnitelmaan, Mikko Salo toteaa. 

– Uusi oikeusministeri toivottavasti tarttuu toimeen nopeasti ja jatkaa edeltäjänsä työtä tässä hankkeessa. Me aiomme luonnollisesti ottaa asian jatkotyöstämisen esille välittömästi, kun uusi valtioneuvosto on muodostettu. 

Minkä kohdan arviomuistion saamasta lausuntopalautteesta Salo ja Blåfield nostaisivat tämän jutun loppu­kaneetiksi? 

– Eduskunnan oikeusasiamiehen loppuyhteenveto on meistä aika hyvä, otetaan se.

Eduskunnan oikeusasiamies toteaa oman lausuntonsa lopuksi: ”Pidän selvitys­miesten arviomuistiota laadukkaana työnä. Arviomuistiossa on esitetty riittävän konkreettinen perusta asiaa koskevan päätöksenteon ja jatko­valmistelun pohjaksi. Totean edellä esitetyn valossa kokoavasti, että näen kaavaillun tyyppisen tuomioistuinviraston perustamisessa tärkeitä etuja. Hyvin järjestetty tuomioistuin­virasto parantaisi tuomiovallan riippu­mattomuutta ja tuomioistuinten toimintaedellytyksiä. Tehokkaasti­ toimiva tuomioistuinlaitos on yksi oikeusvaltion kulmakivi, joka on ratkaisevan tärkeä perustuslaissa ja kansainvälisissä ihmisoikeus­sopimuksissa turvattujen oikeuksien toteutumiselle.”