Vielä vaalikauden viime metreillä eduskunnassa hyväksyttiin kaksi erityisesti nuoria lakimiehiä koskettavaa lakiehdotusta: hallituksen esitys tuomioistuinharjoittelua koskevaksi lainsäädännöksi (HE 278/2010) sekä hallituksen esitys luvan saaneiksi oikeudenkäyntiasiamiehiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 318/2010).
Tuomioistuinharjoittelun uudistamista on tämänkin lehden sivuilla käsitelty prosessin kestäessä useaan otteeseen. Lopputuloksesta voidaan näin nuorten juristien perspektiivistä todeta, että uuden sääntelyn mukanaan tuomat muutokset ovat tervetulleita ja tarpeellisia, mutta vielä seuraavillekin eduskunnille ja lainvalmistelijoille jäi työsarkaa.
Auskultointipaikkoja on vähennetty valtion tuottavuusohjelman johdosta vuosina 2005–2010 lähes 40 prosenttia yli kahdestasadasta paikasta nykyiseen 125 harjoittelupaikkaan. Samalla aikavälillä oikeustieteen opiskelijoiden sisäänottomäärissä ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia enkä usko, että auskultoinnista haaveilevien vastavalmistuneiden juristien määrä olisi laskenut. Auskultointipaikkojen vähentäminen lieneekin johtanut siihen valitettavaan tilanteeseen, että moni auskultointia harkitseva luopuu ajatuksesta jo ennen hakemista tai hakemisesta huolimatta jää rannalle.
Tuomioistuinharjoittelusta hyötyä suomalaiselle oikeuselämälle
Tuomioistuinharjoittelu on käytännössä edellytys tuomarinurasta haaveileville, vaikkei auskultointi tuomarinviran muodollisiin kelpoisuusvaatimuksiin kuulukaan. Tuomioistuinharjoittelua koskevan oikeusministeriön työryhmäraportin mukaan (OMTR 2009:5) vuonna 2008 virassa olleista tuomareista tulee vuosina 2009–2019 siirtymään eläkkeelle arviolta 59 prosenttia. Tuomioistuinharjoittelun saatavuudella, houkuttelevuudella ja mielekkyydellä on näin ollen huomattava merkitys jo Suomen tuomarikunnan tulevaisuuden kannalta; tuomioistuinlaitoksen on pystyttävä näyttäytymään auskultoiville nuorille juristeille mielekkäänä tulevaisuuden työnantajana, jotta eläköityvien tuomarien tilalle saadaan rekrytoitua uusia, motivoituneita ja lahjakkaita tuomareita.
Tuomioistuinuran lisäksi tuomioistuinharjoittelua pidetään erittäin hyvänä pohjakoulutuksena muissa lakimiesammateissa. Suoritetusta auskultoinnista saadut ammatilliset hyödyt ovat Lakimiesliiton ja Nuoret Lakimiehet ry:n kyselytutkimuksessa osoittautuneet merkittäväksi riippumatta siitä, millaisiin lakimiestehtäviin henkilö on varatuomarin arvon saatuaan päätynyt. Esimerkiksi asianajoalalla suoritetusta auskultoinnista on merkittävää hyötyä: auskultointi on prosessaavalle asiamiehelle paras tapa perehtyä prosessiin ja tuomioistuimen toimintaan yleisemmin. Toimivasta ja houkuttelevasta tuomioistuinharjoittelujärjestelmästä onkin laaja-alaista hyötyä koko suomalaiselle oikeuselämälle.
Toimiva järjestelmä edellyttää ensinnäkin, että notaarien tehtävät ovat mielekkäitä ja notaarit saavat riittävää perehdytystä ja ohjausta tehtävissään. Toimivaltuuksien aikaistaminen korostaa riittävän ohjauksen ja koulutuksen merkitystä osana onnistunutta tuomioistuinharjoittelua. On todella toivottavaa, että tuomioistuimissa kyetään järjestämään henkilökunnan aika siten, että tutortuomareilla ja muilla ohjaajilla on riittävästi aikaa muiden työtehtäviensä ohella neuvoa ja opastaa notaareita.
Harjoittelusta maksettavaa palkkaa tulisi tarkistaa
Tuomioistuinharjoittelun houkuttelevuudesta keskusteltaessa ei ole mahdollista sivuuttaa harjoittelusta maksettavaa korvausta. Notaarien palkka on nykyään noin 2 000 euroa. Lakimiesliiton palkkasuosituksen mukaan tällaista palkkaa tulisi maksaa oikeustieteen opiskelijalle, joka on kerännyt noin 120 opintopistettä. Lienee sanomattakin selvää, että työn vaativuus ja notaarin vastuu on kaukana noin kolmannen vuoden opiskelijan keskimääräisestä kesätyöstä. Toki kyse on harjoittelusta eikä työstä: tuomioistuimessa ollaan oppimassa eikä asiaa voida arvioida vain palkkasuositusten valossa. Tosiasia kuitenkin on, että myös auskultoidessa on pyöritettävä arkea kaikkine kuluineen, usein vielä vieraalla paikkakunnalla.
Heikon palkkauksen johdosta auskultointi on vaivattominta mahdollisimman pian opintojen jälkeen, kun ei ole vielä ehtinyt (liiaksi) tottua valmistuneen juristin tulotasoon. Samoihin aikoihin myös perheen perustaminen tai asunnon hankkiminen ajankohtaistuu monen nuoren lakimiehen elämässä ja kuten kuvitella saattaa, edellä mainittujen yhteensovittaminen notaarin palkan kanssa vaatii melkoisia ponnistuksia. Olenpa kuullut, että jotkut ovat rahoittaneet auskultointivuottaan lainalla.
Kyse on luonnollisesti jälleen kerran rahasta, jota valtion kassassa vaikuttaa olevan aina liian vähän. Lakimiesliiton Oikeusturvaohjelman mukaan tuomioistuinharjoittelun paikkamäärän vakiinnuttaminen 160 paikkaan ja harjoittelijoiden palkan tarkistaminen varsin maltilliseen 2 800 euroon edellyttäisi vuositasolla noin 2,7 miljoonan euron lisäpanosta nykyiseen eli 0,3 prosentin lisäystä oikeusministeriön hallinnonalan talousarvioon, jos vertailukohtana käytetään vuoden 2011 valtion budjettia. Jostain soisi rahojen löytyvän, sillä nykytilanne vaikuttaa lähinnä oman oksan sahaamiselta niin tuomioistuinlaitoksen kuin yleisemminkin oikeuselämän näkökulmasta.
Edellä esitetystä huolimatta on kuitenkin aihetta korostaa uudistuksen olevan iso harppaus eteenpäin: esimerkiksi tutortuomarijärjestelmä on enemmän kuin tervetullut.
Lupalakimiesjärjestelmästä jouheva
Toinen artikkelin alussa mainitsemistani uusista säädöksistä, asianajotutkinnon uudistamisen kylkiäisenä annettu laki luvan saaneista oikeudenkäyntiasiamiehistä vaikuttaa erityisesti vastavalmistuneiden oikeustieteen maisterien uran alkuvaiheisiin. Lailla lanseeratun lupalakimiesjärjestelmän piiriin kuuluvat nimittäin myös asianajotoimistoissa työskentelevät avustavat lakimiehet.
Lain tavoitteena on varmistaa oikeudenkäyntien asianosaisten oikeusturva ja parantaa oikeudenkäyntiavustajien työn laatua yleisissä tuomioistuimissa. Lähtökohtaisesti lisääntyvä oikeudenkäyntiasiamiesten valvonta on prosessin laadun kannalta hyvä asia. On kuitenkin toivottavaa, että luvan hakemisprosessi ja luvan myöntäminen käytännössä muodostuvat siinä määrin jouheviksi, ettei lupajärjestelmä hankaloita nuorten juristien pääsyä asianajoalalle. Laki tulee voimaan vuoden 2013 alussa vuoden siirtymäajalla ja tulevat vuodet tulevat näyttämään, millaiseksi lupajärjestelmä käytännössä muodostuu ja mitkä sen laadulliset vaikutukset prosessiin ovat.
Kirjoittaja on Lakimiesliiton yksityissektorin valiokunnan jäsen
