Tuomioistuinharjoitteluun eli auskultointiin hakeminen muuttui muutamia vuosia sitten suuresti niin hakukriteerien, valintojen kuin paikkojen määrän suhteen. Lakimiesliitto pitää nykyistä järjestelmää stressaavana opiskelijoille. Menettely on myös yliopistojen kannalta epäedullinen lisääntyneen arvosanojen korottamisen vuoksi.
Lakimiesliitto pitää nykyistä järjestelmää stressaavana opiskelijoille.
Lakimiesliiton mukaan tuomioistuinharjoittelupaikkojen määrää tulisi lisätä vaikka niin, että yhdistelmäharjoittelussa käräjäoikeuden jälkeisen puolivuotisjakson voisi suorittaa hovioikeuksien ja hallinto-oikeuksien lisäksi esimerkiksi erilaisissa muutoksenhakulautakunnissa tai syyttäjä- tai ulosottolaitoksessa – mahdollisesti myös asianajotoimistossa.
Lisäksi liitto toivoo, että valintakriteereissä tarkasteltaisiin opintomenestyksen suhdetta työkokemukseen ja muuhun oikeudelliseen osaamiseen.
Olennaista on, nähdäänkö auskultointi pelkästään tuomioistuinuralle johtavana koulutuksena, joka kuuluu harvoille ja valituille, vai laajalti juristien ammatilliseen yleissivistykseen kuuluvana asiana.
Lakimiesliitto on jälkimmäisen tulkinnan kannalla. Panostuksesta hyötyy koko yhteiskunta.
Lähtö: Kovaa kilpailua paikoista
Tuomioistuinharjoittelupaikkoja on vuosittain tarjolla noin 140 kappaletta, ja kilpailu niistä on kovaa.
Kilpailu tuomioistuinharjoittelupaikoista on kovaa.
Nyt vuonna 2020 hakijoita oli lähes kolminkertainen määrä. Vielä vuonna 2006 paikkoja oli noin 200, jonka jälkeen määrä on pudonnut lähes joka vuosi. Tuomioistuinharjoittelu kestää nykyisellään vuoden, ja harjoittelu on suosittu, sillä se tarjoaa merkittävän väylän tuomioistuinuralle.
Kynnys 1: Paikat jaetaan kerran vuodessa
Tuomioistuinharjoittelujärjestelmää uudistettiin viimeksi vuonna 2017, josta lähtien kaikkien uusien tuomioistuinharjoittelijoiden valinnasta on vastannut tuomarinkoulutuslautakunta.
Aiemman käytännön mukaan kukin tuomioistuin valitsi itse omat harjoittelijansa, mutta nyt rekrytointi hoidetaan keskitetysti kerran vuodessa.
Kynnys 2: Opintomenestyksellä eniten väliä
Tuomioistuinharjoittelupaikkojen vähentäminen on herättänyt huolta tuomioistuinlaitoksen tulevaisuuden näkökulmasta, sillä tuomioistuinharjoittelu on ollut sille tärkeä rekrytointikanava ja käräjänotaarit tuomioistuimille tärkeä lisäresurssi.
Lakimiesliiton ja liiton kuulemien yliopistojen mukaan myös opintomenestyksen painottaminen valintakriteereissä on herättänyt huolta. Nyt moni opiskelija jää korottamaan arvosanojaan vain tuomioistuinharjoittelupaikan toivossa, ja samalla valmistuminen viivästyy.
Moni opiskelija jää korottamaan arvosanojaan vain tuomioistuinharjoittelupaikan toivossa, ja samalla valmistuminen viivästyy.
Haussa eniten merkitystä on opintomenestyksellä (49 % kaikista pisteistä). Lisäksi pisteytyksessä huomioidaan työkokemus (15 %), muu oikeudellinen osaaminen (7 %) ja työhaastattelu (29 %).
Tavoitetta kohti: Määräaikaiset lisäykset paikkoihin
Kevään koronatilanne on pakottanut pohtimaan aiempaa tarkemmin, miten vastavalmistuneiden työllisyystilannetta voisi parantaa. Tuomioistuinharjoittelujärjestelmän kehittäminen voisi olla Lakimiesliiton mukaan yksi hyvä keino tukea erityisesti vastavalmistuneiden työllistymistä. Liitto nosti esiin auskultointipaikkojen määrän kasvattamisen 200:aan seuraavaksi kahdeksi vuodeksi.
Tavoitetta kohti: Vuoropuhelua tuomarinkoulutuslautakunnan kanssa
Lakimiesliitto käy parhaillaan tiivistä vuoropuhelua erityisesti tuomarinkoulutuslautakunnan kanssa.
Lakimiesliitto on pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että valintamenettelyä viilataan erityisesti pisteytyksen osalta siten, että tuomioistuinharjoitteluvalinnat ovat kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaiset. Sekä hakijoiden että tuomioistuinharjoittelujärjestelmän näkökulmasta on myös tärkeää, etteivät valintakriteereiden perusperiaatteet muutu vuodesta toiseen.
On tärkeää, etteivät valintakriteereiden perusperiaatteet muutu vuodesta toiseen.
Tavoitetta kohti: Työkokemuksen painoarvoa lisättävä
Lakimiesliitto on kuullut niin tuomarinkoulutuslautakuntaa, yliopistoja, oikeustieteellisiä ainejärjestöjä kuin Lakimiesliiton opiskelijavaliokuntaakin ja pyrkinyt selvittämään, mitkä ovat nykyisen järjestelmän suurimmat kompastuskivet ja miten järjestelmää voitaisiin parantaa.
Liitto tekee myös tiivistä yhteistyötä Nuoret Lakimiehet ry:n kanssa tuomioistuinharjoittelun kehittämiseksi.
Lakimiesliitto toivoo, että esimerkiksi työkokemuksen painoarvoa haussa lisättäisiin sekä pisteytyksessä että arvioimalla aiemman kokemuksen merkitystä haastatteluissa. Harjoittelupaikkoja voitaisiin myös lisätä lyhentämällä harjoittelun kestoa, jolloin nykyistä lyhyemmät harjoittelujaksot jakautuisivat useammalle.
Harjoittelupaikkoja voitaisiin myös lisätä lyhentämällä harjoittelun kestoa.
Liitto toivoo, että muuttuneet käytännöt auttaisivat myös aiempaa moninaisemmista taustoista ponnistavia opiskelijoita ja jo työelämässä olevia juristeja tuomioistuinharjoitteluun.
Maali? Aina voi parantaa
Maali – tai ainakin välimatkan krouvi – asiassa saavutetaan, jos tuomioistuinharjoittelu mahdollistuu nykyistä useammalle ja valintakriteereissä arvostetaan nykyistä enemmän työkokemusta ja muutoin osoitettua soveltuvuutta.
Auskultointi on osa suomalaista oikeusjärjestelmää ja sen kehittäminen jatkuvaa työtä.
Juttuun on haastateltu Lakimiesliiton oikeuspoliittista lakimiestä Janne Hälistä.
