Kun käräjätuomari Minna Hällström kertoo huhtikuussa 2022 julkaistun Suomen tuomariliiton kyselytutkimuksen tuloksista, puheesta ei tahdo tulla loppua. Tuomarikunnan jaksamisessa ja työoloissa on niin monia kipupisteitä. Mikä niistä on kaikkein huolestuttavin?
Hällström nostaa esiin tuomioistuinten tuomarien, esittelijöiden, valmistelijoiden ja käräjänotaarien vakavan kuormittumisen. Lähes puolet vastaajista ilmoitti kokevansa stressioireita tai työuupumusta aina tai usein.
– Olen todella huolissani tästä tilanteesta, koska jollakin aikavälillä se vaikuttaa työn laatuun ja ihmisten oikeusturvaan. Ja kun tuomarit kuormittuvat, alkavatko he äänestää jaloillaan? Hällström pohtii.
Kun tuomarit kuormittuvat, alkavatko he äänestää jaloillaan?
Tuomariliiton varapuheenjohtajana hän on huolissaan myös tuomioistuinten työnantajakuvasta. Kyselyn valossa tämä on aiheellista, sillä noin 29 prosenttia vastaajista on kuukausittain tai useammin harkinnut tuomarinuran vaihtoa muihin töihin.
– Tämä on uusi ilmiö. Ennen tuomioistuinlaitosuran valinnut on ajatellut, että hän pysyy sillä loppuelämän ajan.
Laajan kyselyn aiheina olivat työssä jaksaminen, työmäärä ja ajankäyttö, tuomioistuinuran houkuttelevuus sekä epäasiallinen vaikuttaminen ja käytös.
Tuomioistuimissa on liian vähän työntekijöitä
Kyselyn mukaan tuomarien, esittelijöiden, valmistelijoiden ja käräjänotaarien kuormittumisen taustalla vaikuttaa monia asioita. Hällström kiteyttää, että tuomareilla on liikaa töitä, töitä on totuttu tekemään sairaana eikä aikaa kouluttautua ole.
Otetaan esimerkkejä. Vain noin 19 prosenttia vastaajista kokee täysin tai jossakin määrin, että työaika riittää työntekoon. Noin 61 prosenttia vastaajista työskentelee 40 tuntia tai enemmän viikossa, kun virkatyöaika on 36 tuntia 15 minuuttia, ja sama määrä vastaajia pystyy vain harvoin tai ei koskaan tasoittamaan työtuntejaan. Tasan 58 prosenttia vastaajista työskentelee aina tai usein sairaana.
58 prosenttia vastaajista työskentelee aina tai usein sairaana.
– Tämä kertoo suuresta harmaan ylityön määrästä, joten tilanne ei ole muuttunut verrattuna edelliseen kyselyyn. Ainoastaan sairaana työskentelevien määrä on vähän laskenut, Hällström sanoo.
Voi olla, että pandemialla on ollut tähän vaikutusta. Tuomariliitto teki edellisen kyselyn vuonna 2019.
Voisiko kuormitus vähentyä, jos työaikalaki koskisi tuomareita? Noin 60 prosenttia vastaajista ei tätä kannata.
Voisiko kuormitus vähentyä, jos työaikalaki koskisi tuomareita?
– Siihen liittyy se ajatus, että tuomari voi järjestää omaa ajankäyttöään jossakin määrin helpommin. Olennaista on, että työaikalaki ei ratkaisisi näitä ongelmia, sillä työtä on yksinkertaisesti liikaa.
Ongelmat alkavat jo harjoitteluvaiheessa
”Työtä on liikaa” on sekin varsinainen vyyhti. Tuomioistuimissa oli jutturuuhkaa jo ennen koronaa. Kokeneista käräjäsihteereistä on pulaa, mikä pakottaa jotkut tuomarit opettelemaan ja tekemään asioita itse. Uudet tietojärjestelmät eivät toimi kuten pitää, mikä sekin teettää lisätöitä.
Samaan aikaan tuomarin työn vaativuus on kasvanut. Tämä ei noussut erityisesti esiin kyselyssä, mutta Hällström painottaa sitä.
– Jutuista on tullut aiempaa monimutkaisempia ja laajempia esimerkiksi kansainvälisen sääntelyn vuoksi. Istunnoissa tarvitaan usein tulkkeja, ja tuomioistuinten ratkaisuilta edellytetään entistä seikkaperäisempiä perusteluita. Tällainen työ vaatii myös enemmän työtunteja, mikä ei nykyisessä resursoinnissa näy.
Jutuista on tullut aiempaa monimutkaisempia ja laajempia esimerkiksi kansainvälisen sääntelyn vuoksi.
Aiemmin on jo puhuttu tuomarinuralle tähtäävien käräjänotaarien suuresta työmäärästä ja vastuusta suhteessa alhaiseen korvaukseen. Käräjänotaarit ja myös esittelijät nostavat nämä sekä pitkät määräaikaisketjutukset esiin seikkoina, jotka voivat vähentää halukkuutta hakeutua tuomioistuinuralle.
Vain 28 prosenttia käräjänotaareista aikoo hakeutua tuomioistuinuralle tuomioistuinharjoittelun jälkeen, kun 26 prosenttia ei aio. 46 prosenttia puolestaan vielä miettii, mitä tekisi.
– Tuomariliitto ehdotti taannoin Tuomioistuinvirastolle, että käräjänotaarien istuntolisä korotettaisiin 175 eurosta 600 euroon, mutta se ei mennyt läpi.
Lisää rahaa heti, ei vuoden päästä
Hallitus on päättänyt käynnistää oikeudenhoidon selonteon valmistelun, jonka tavoitteena on tuottaa päätöksentekijöille kokonaisvaltainen ja ajantasainen tieto suomalaisen oikeudenhoidon tilasta ja ehdottaa jatkotoimenpiteitä.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson totesi huhtikuussa 2022, että ”tuomioistuinlaitoksen resurssitilanne ja työkuorma ovat mukana koko oikeuslaitosta koskevassa selonteossa, joka viedään eduskunnan käsiteltäväksi syksyllä. Sen pohjalta toivon, että on mahdollista tehdä tarvittavat resurssilisäykset”.
Hällström pitää selontekoa hyvänä asiana, mutta perää akuutteja toimia. Selonteko valmistuu lokakuun lopulla ja vasta seuraava hallitus ehtii ryhtyä sen pohjalta toimiin eduskuntavaalien takia.
Perusrahoituksen alhaisuudesta on jo laaja yksimielisyys.
– Perusrahoituksen tasoa pitää korjata jo nyt eikä odottaa selonteon tuloksia. Kyllä tästä perusrahoituksen alhaisuudesta on jo sen verran laaja yksimielisyys. Lakivaliokuntakin on kiinnittänyt siihen toistuvasti huomiota, Hällström toteaa. Rahoituksen korjaus on hänestä tärkein teko työkuorman ja jaksamisongelman korjaamiseksi – jo oikeusvaltion uskottavuuden takia.
Hän painottaa myös koulutuksen lisäämisen ja tietojärjestelmien toimivuuden kehittämisen merkitystä. Juhlapuheista on siirryttävä tekoihin.
– Meille tuomareille pitäisi aidosti järjestää mahdollisuus osallistua koulutuksiin. Ajat pitää varata todella ajoissa, sillä esimerkiksi Helsingin käräjäoikeudessa jutut päivätään jo vuoden päähän, Hällström kertoo.
Oikeusvaltion korttitalo huojuu
Lakimiesliiton toiminnanjohtaja Jore Tilander on Hällströmin kanssa samoilla linjoilla tuomarien, esittelijöiden, valmistelijoiden ja käräjätuomarien työmäärästä suhteessa resursseihin.
– Kun resursseja ei ole ollut tarpeeksi, tuomioistuinlaitosten toiminta on kaiken aikaa ollut äärimmäisen haavoittuvassa tilassa, ja korona on vain pahentanut tätä, Tilander sanoo.
Tilanderkin haluaa lisää rahaa ja tietojärjestelmät kuntoon. Hänestä valtion budjetin mittakaavassa puhutaan pienistä summista.
Tarvitaan saman tien 50 miljoonan euron lisärahoitus, jolla juttujen ruuhkautuminen saadaan pysähtymään. Mutta sillä ei vielä korjata mitään.
– Tarvitaan saman tien 50 miljoonan euron lisärahoitus, jolla juttujen ruuhkautuminen saadaan pysähtymään. Mutta sillä ei vielä korjata mitään. Tarvittavan perusrahoituksen määrään saadaan eväitä tuonnempana ministeri Henrikssonin selonteosta, Tilander painottaa.
Hän on tyytyväinen siihen, että nyt tehdään oikeuslaitosta koskeva kattava selonteko, ensimmäisen kerran Suomen historiassa.
– Selonteko on hyvä keino avata poliitikkojen silmät sille, että tässä on kyse oikeusvaltion pelastamisesta ja kansalaisten oikeusturvasta, kun jutut venyvät. Oikeusvaltion ylläpitämiseen pitää löytyä rahaa, ettei tämä korttitalo kaadu kokonaan.
