Oikeusministeriön tuomioistuinvirastotoimikunta antoi huhtikuussa mietintönsä Tuomioistuinviraston perustaminen (kts. juristiuutiset.fi – Toimikunta esittää tuomioistuinvirastoa perustettavaksi). Ministeriö aloitti lausuntokierroksen ripeästi, ja lausuntojen määräaika oli kesäkuussa. Lakimiesuutiset kahlasi läpi mietinnön saaman lausuntopalautteen.
Tuomioistuinvirastohankkeen kannatus osoittautui edelleen laajaksi. Lausuntopalvelu.fi-sivustolle annettuja lausuntoja kertyi 64 taholta, joista 56 kannatti viraston perustamista, kukaan ei vastustanut sitä ja 8 ei ottanut kantaa perustamiseen.
– Onhan tämä harvinaisen laaja ja yksimielinen tuki yksittäiselle kehityshankkeelle, sanoo Lakimiesliiton varatoiminnanjohtaja Mikko Salo.
– Minusta oikeusministeriö sai lausuntokierrokselta eväät viedä hanketta eteenpäin pitkälti toimikunnan esittämässä muodossa. Joiltain osin varmaan tarvitaan vielä keskustelua.
Riippumattomuus ja tehokkuus etusijalla
Lausunnonantajat kiinnittivät perustamisen hyötyjä arvioidessaan huomiota erityisesti kahteen seikkaan: tuomioistuinlaitoksen riippumattomuuden ja tehokkuuden kehittämiseen.
– Tuomioistuinlaitoksen riippumattomuuden kehittäminen ja varmistaminen näyttäytyy viime aikojen kansainvälisten tapahtumien valossa entistäkin tärkeämmältä, sanoo Lakimiesliiton puheenjohtaja Asko Nurmi viitaten muun muassa Puolan huolestuttavaan oikeusvaltiokehitykseen.
Tuomioistuinlaitoksen riippumattomuuden kehittäminen ja varmistaminen näyttäytyy viime aikojen kansainvälisten tapahtumien valossa entistäkin tärkeämmältä.
– Vaikka meillä Suomessa ei käytännön ongelmia ole ollutkaan, ovat viimeaikaiset tapahtumat entistä suurempi syy saattaa järjestelmämme pohjoismaiselle tasolle tuomioistuinlaitoksen riippumattomuuden suhteen. Emme oikeastaan voi jättää tätä muiden pohjoismaisten demokratioiden tarpeelliseksi katsomaa instituutiota perustamatta.
Toinen esille nouseva teema viraston perustamisessa on tuomioistuinlaitoksen toiminnan sujuvuuden parantaminen. Lakimiesliiton oikeuspoliittisen valiokunnan puheenjohtaja Petra Spring uskoo, että merkittäviäkin tehokkuushyötyjä on mahdollista saavuttaa, kunhan viraston toiminta on järjestetty hyvin, sen resurssit ovat riittävät ja yhteistyö tuomioistuinten kanssa toimii.
– Mitään pikavoittojahan viraston perustamisella ei saada aikaan. Tämä on pitkän ajan investointi oikeusturvan kehittämiseen, Spring muistuttaa.
Resurssit ja rahoitus mietityttävät
Eniten lausunnonantajia mietityttää viraston resurssi- ja rahoituskysymykset. Useat lausujatahot painottivat, että tuomioistuinviraston rahoitusta ei saa ottaa lainkäytöstä eli tuomioistuinten määrärahoista.
– Tässä pitäisi päättäjien nähdä nyt iso kuva, Lakimiesliiton hallituksen puheenjohtaja Antero Rytkölä sanoo.
– Oikeusturvaan tulee tehdä pitkän aikavälin investointi, ja on väärä tapa tehdä se ottamalla tuomioistuimilta rahoitusta pois viraston perustamiseksi. Tuomioistuinlaitoksen riippumattomuuden ja tehokkuuden kehittämisen pitäisi olla riittävä syy siihen, että rahoitus löydetään muulla tavalla kuin leikkaamalla taas tuomioistuimissa.
Lausunnonantajat pitivät toimikunnan tuomioistuinvirastolle ehdottamaa tehtäväkenttää ja roolia oikeanlaisena, mutta useat tahot ilmaisivat huolensa siitä, riittävätkö tuomioistuinvirastolle kaavaillut 45 henkilötyövuoden resurssit virastolle suunnitellun roolin toteuttamiseen. Toimikunta itsekin ilmaisee mietinnössään epäilynsä resurssien riittävyydestä.
Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia tekee lausunnossaan rahoitus- ja resurssivertailun muihin Pohjoismaihin ja Hollantiin. Vertailun perusteella Suomi panostaa oikeuslaitokseen kolmasosan vähemmän henkeä kohden kuin muut Pohjoismaat. Tuomioistuinvirastojen budjetoinnissa ero on vielä räikeämpi, sillä Suomen viraston määrärahoiksi kaavaillaan rahoitustasoa, joka on suhteellisesti ottaen vain 23 prosenttia Ruotsin, 38 prosenttia Norjan, 61 prosenttia Tanskan ja 4 prosenttia Hollannin tuomioistuinvirastojen rahoitustasosta.
– On selvää, että rahoitus tulee olemaan iso kysymys virastoa perustettaessa. Tässä tarvitaan poliittista tahtoa yhteiskunnan yhden tärkeimmistä ydintoiminnoista kehittämiseen, painottaa Lakimiesliiton toiminnanjohtaja Jore Tilander.
Juristi johtoon
Tuomioistuinviraston johtamisen isot linjapäätökset tekisi luottamushenkilöpohjalta työskentelevä johtokunta. Johtokunnan kokoonpano ja nimittämismenettely herätti jonkin verran keskustelua lausunnonantajien keskuudessa. Yhtä mieltä ollaan selkeästi siitä, että johtokunnassa tulee olla ehdotetun mukaisesti tuomarienemmistö.
Tuomioistuinviraston päivittäistä toimintaa johtaa ylijohtaja, jonka johtokunta nimittää. Ehdotuksen mukaan ylijohtajan koulutuksellisena kelpoisuusvaatimuksena tulisi olla soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.
– Tässä kohtaa me yhdyimme lausunnossamme toimikunnan jäsenenä toimineen oikeushallinnon pääluottamusmies Sari Ahon esittämään eriävään mielipiteeseen, kertoo Jore Tilander.
– Lakimiesliiton mielestä ylijohtajalla tulisi olla ylempi oikeustieteellinen korkeakoulututkinto, jotta hän pystyy johtamaan aidosti tuomioistuinlaitoksen toimintaa kehittävää virastoa.
Tutustu lausuntoihin osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi.
