Toimikunnan tulee tuottaa hallituksen esityksen muotoon laadittu ehdotus tuomioistuinviraston perustamisesta helmikuun 2017 loppuun mennessä. Toimikunnan puheenjohtajana toimii Helsingin hovioikeuden presidentti Mikko Könkkölä, varapuheenjohtajana hallintoneuvos Niilo Jääskinen sekä sihteereinä ylitarkastajat Jennimari Huovinen ja Taru Alanaatu. Toimikunta on myös esittänyt sihteeristönsä vahvistamista käräjätuomari Wilhelm Norrmanilla ja oikeussihteeri Antti Jukaraisella.
Lakimiesliittolaista oikeuslaitoksen henkilöstöä toimikunnassa edustaa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn oikeushallinnon pääluottamusmies Sari Aho, joka on myös Lakimiesliiton julkisen sektorin valiokunnan jäsen.
– Tuomioistuinvirasto on Lakimiesliiton pitkään ajama hanke, joten on hienoa päästä vihdoin miettimään oikeasti, miten se kannattaa toteuttaa, Aho toteaa.
Mukana toimikunnassa ovat myös Tuomariliiton puheenjohtaja Kimmo Vanne ja Asianajajaliiton puheenjohtaja Risto Sipilä, joten oikeuslaitoksen eri juristiryhmät ovat kattavasti edustettuina tuomioistuinviraston suunnittelussa.
Toiminnassa ehkä jo vuonna 2018
Lakimiesliitto on tyytyväinen siihen, että oikeusministeriö on etenemässä asiassa nopeasti.
– Aikataulu on tiukka, mutta meistä on realistista, että tuomioistuinvirasto voisi olla toiminnassa jo vuoden 2018 aikana, kuten oikeus- ja työministeri on aikataulua linjannut, sanoo Lakimiesliiton varatoiminnanjohtaja Mikko Salo.
Lakimiesliitto julkisti maaliskuun lopussa selvityksen tuomioistuinhallinnon tehokkuuspotentiaalista. Aula Research Oy:n laatima asiantuntijahaastatteluihin ja niiden pohjalta tehtyihin laskelmiin perustuva selvitys toi esille perustettavan tuomioistuinviraston mahdollisia hyötyjä ja riskitekijöitä.
– Asiantuntijat olivat yksimielisiä siitä, että tuomioistuinvirasto tuo hyvin suunniteltuna ja johdettuna tehokkuutta tuomioistuinlaitoksen toimintaan. Toinen tärkeä asia on luonnollisesti tuomioistuinlaitoksen riippumattomuuden vahvistaminen Euroopan neuvoston suosittelemalle tasolle, jossa tuomioistuinviraston perustaminen on keskeinen toimenpide, Mikko Salo sanoo.
Riittävä resursointi olennaista
Sari Aho toivoo, että tuomioistuinvirastosta tulee tuomioistuinten henkilöstön näkökulmasta merkittävä tuomioistuinlaitoksen käytännön prosessien kehittäjä ja sujuvoittaja.
– Esimerkiksi yksittäisten tuomioistuinten parhaiden käytäntöjen jalkauttaminen koko tuomioistuinlaitokseen, tuomareiden ammatillisen täydennyskoulutuksen kehittäminen ja teknologian hyödyntäminen tuomioistuintyöskentelyssä ovat varmasti merkittävässä roolissa tuomioistuinviraston toiminnassa, hän jatkaa.
Aho pitää erittäin tärkeänä sitä, että oikeusministeriö myös resursoi tuomioistuinviraston riittävällä tavalla ja että sinne saadaan rekrytoitua oikeat ihmiset.
– Tarvitsemme tuomioistuinvirastoon asiantuntijoita, jotka ovat voimakkaasti sitoutuneet etsimään tapoja tuottaa oikeusturvaa entistä laadukkaammin ja tehokkaammin, Aho sanoo.
