Tuotevastuulain mukaan korvausta on suoritettava vahingosta, joka on johtunut siitä, että tuote ei ole ollut niin turvallinen kuin on ollut aihetta odottaa. Tuotevastuu koskee vahingon korvaamista sellaisissa tapauksissa, jolloin tuotetta käytetään yksityiseen kulutukseen ja tuotteesta aiheutuu vahinkoa henkilölle tai omaisuudelle. Mikäli vaurio on seurausta koneen, laitteen tai tuotteen viasta, on vastuu vahingosta valmistajalla tai maahantuojalla. Jos vaurion aiheuttajaa ei saada selville, vastaa vahingosta tavaran liikkeellelaskija.
Kuluttajan on nostettava kanne kolmen vuoden kuluessa vahingon ilmenemisestä tai siitä, kun sen olisi pitänyt ilmetä kuluttajalle. Vahingon lisäksi on näytettävä toteen tuotteen puutteellinen turvallisuus sekä näiden välinen syy-yhteys. Turvallisuutta arvioitaessa on otettava huomioon myyntiajankohta, tuotteen markkinointi ja käyttöohjeet, tuotteen ennakoitu elinikä sekä muut vaikuttavat seikat.
Myös Kuluttajansuojalaki käsittelee tuotevastuuta: jos tavaran virheestä aiheutuu vahinkoa muulle omaisuudelle, ostajalla on oikeus vahingonkorvaukseen. Tietenkin myös vakuutus voi korvata vahingon.
Hammas lohkeaa, pesukone vuotaa
Arkisessa elämässä kuluttajalle voi aiheutua vahinkoa esimerkiksi tuotteen suunnitteluvirheestä, valmistusvirheestä tai käyttöohjeiden puuttumisesta. Tuotevastuun piiriin kuuluvat muun muassa kodinkoneet tai muut koneet ja laitteet, jotka aiheuttavat henkilövahingon (esimerkiksi laitteen suojajärjestelmä ei toimi oikein tai laitteesta saa sähköiskun). Tuotevastuutilanne voi syntyä, jos pesukone vuotaa ja aiheuttaa asuntoon kosteusvaurion.
Tyypillisiin tapauksiin kuuluu myös vääränlainen lujuuslaskelma esimerkiksi silloin, jos auton vetokoukku ei lupauksista huolimatta kestä lastin painoa tai tietty suojavaruste ei väärän materiaalin vuoksi anna riittävää suojaa.
Yleisimpiä fyysisiä tuotevastuuvahinkoja on hammasvaurio, joka juontaa elintarvikkeisiin joutuneesta vieraasta esineestä. Mallitapauksia ovat myös lääkkeestä aiheutuvat terveydelliset ongelmat tai sivuvaikutukset.
Luonnollisesti myös kuluttajalla on oma vastuunsa tuotteiden käytön suhteen. Monelta vahingolta voi välttyä lukemalla huolellisesti pakkauksessa mukana olevat asennus- ja käyttöohjeet. Lisäksi monet valmistajat lisäävät tuotteisiin ja laitteisiin käyttösuosituksia sekä kuluvien osien huolto- ja vaihto-ohjeita.
Valmistaja voi rajoittaa vastuutaan
Tuotevastuulaki on pakottavaa oikeutta (toisin sanoen ehto, jolla vahingonkärsineen oikeutta lain mukaiseen korvaukseen rajoitetaan, on mitätön).
Asianajaja Juha Auvisen tuotevastuusta kirjoittaman artikkelin (www.llr.fi) mukaan yritys voi kuitenkin toisinaan ennalta rajoittaa tai poistaa oman vastuunsa esimerkiksi suhteessa jakeluportaan muihin yrityksiin. Usein tämä tapahtuu erilaisin sopimusehdoin, joissa esimerkiksi vastuuta rajoitetaan määrällisesti. Alihankkija voi kirjata sopimukseensa vielä erikseen, että lopullinen vastuu vahingosta on lopputuotteen valmistajalla. Vastaavasti maahantuoja ja valmistaja voivat erikseen sopia siitä, että maahantuojalla on takautumisoikeus valmistajaa kohtaan, mikäli maahantuoja joutuu korvausvastuuseen tai että takautumisoikeutta ei ole.
Auvisen mukaan on kuitenkin syytä muistaa, että erilaisilla sopimuksilla vastuunjaolla on merkitystä vain korvausvelvollisten välisessä suhteessa. Tällaisilla sopimuksilla ei ole vaikutusta vahingonkärsineen oikeuteen vaatia korvausta.
Vastuuta voi rajoittaa myös vakuutuksin. Tällöin turvataan sekä vahingonkärsijän mahdollisuus saada hyvitys että estetään korvausvastuuta muodostumasta liian raskaaksi vastuussa olevalle. Asianmukainen vakuutus on kuitenkin pieni uhraus suuren tuotevastuukanteen rinnalla.
Lähteet ja lisätietoja: www.dolceta.eu/suomi/ www.finlex.fi Asianajaja Juha Auvisen artikkeli tuotevastuusta, www.llr.fi
Virheelliset tuotepakkaustiedot voivat tuoda korvauksia
Esimerkkitapauksessa allergiaoireista kärsivä kuluttaja hankki kumikäsineet, joiden tuotepakkauksessa kerrottiin selkeästi tuotteen soveltuvan kumiallergisille.
Käsineitä käyttäessä kädet alkoivat kuitenkin kutista ja niihin ilmaantui punaisia näppylöitä. Henkilö oli ilmeisesti koskettanut myös kasvojaan, joissa tuntui allergista kihelmöintiä. Kuluttaja lopetti heti käsineiden käytön, mutta jatkossa oireet pahenivat.
Kuluttajariitalautakunta katsoi, että Tuotevastuulain 3 §:n mukaan korvausta on suoritettava vahingosta, joka on johtunut siitä, että tuote ei ole ollut niin turvallinen kuin on ollut aihetta odottaa.
Lähde: www.dolceta.eu/suomi/
Klassinen KKO-tapaus
Myymälästä oli ostettu kotimaisia grillimakkaroita ilmatiiviissä muovipakkauksessa. Erään makkaran sisällä ollut metallipala oli vaurioittanut makkaraa syöneen henkilön hammasta. Makkaran valmistajan nimi oli merkitty pakkaukseen ja se oli täten tullut vahingoittuneen tietoon. Kun myyjän henkilökunta ei ollut menetellyt huolimattomasti eikä myyjä vastannut vahingosta pelkästään sillä perusteella, että hän oli myynyt makkaran, vahingoittuneen myyjään kohdistama vahingonkorvauskanne hylättiin.
Lähde: www.finlex.fi
