Tuplatutkinto yksi tapa täydentää osaamista

Kahden samantasoisen tutkinnon suorittaminen korkeakoulutasolla on lisääntymässä.

Judica ry:n puheenjohtaja ja Lakimiesliiton opiskelijavaliokunnan jäsen Jarkko Kontiainen opiskelee parhaillaan oikeusnotaariksi Itä-Suomen yliopistossa. Hänellä on takanaan myös kolmen vuoden opinnot Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa.

Kahden akateemisen loppututkinnon suorittamiseen hän päätyi oikeastaan käytännön syistä.

– Pyrin oikeustieteelliseen tiedekuntaan, mutta en päässyt heti sisään. Minulla oli kuitenkin opinto-oikeus matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan, ja aloin opiskella matematiikkaa pääaineena. Jatkoin matematiikan, taloustieteen ja tietojenkäsittelytieteen opiskeluja, kunnes neljännellä kerralla läpäisin oikeustieteellisen kokeet ja pääsin opiskelemaan oikeusnotaarin tutkintoa, Kontiainen kertoo.

Kilpailu työpaikoista on kovaa, ja kaikki haluavat mahdollisimman hyvät lähtökohdat.

Kontiaisen mukaan oikeustieteilijät vaihtavat vilkkaasti mielipiteitä siitä, miten vahvistaa asemiaan työmarkkinoilla opintojen jälkeen.

– Kilpailu työpaikoista on kovaa, ja kaikki haluavat mahdollisimman hyvät lähtökohdat. Monia opiskelijoita kiinnostaa esimerkiksi liikejuridiikka, johon oikeustieteen perustutkinto ei mielestäni anna riittävästi valmiuksia, Kontiainen sanoo.

Hänen mukaansa useat opiskelijat pohtivatkin oikeustieteen ja kauppatieteen maisterin tutkintojen suorittamista samaan aikaan.

– Kapitaalimarkkinasta löytyy juristeille paljon kiinnostavia työtehtäviä, jos hallitsee juridiikan lisäksi myös taloustieteitä.

Tuplatutkinnon vaihtoehtona pienemmät opintokokonaisuudet

Valtaosa oikeustieteilijöistä suorittaa yhden tutkinnon, menee työelämään ja täydentää vasta sitten opintojaan.

Helsingin yliopiston opintoasiainpäällikkö Mikko Vanhanen toteaa, että keskustelu kaksoistutkinnoista pulpahtaa aina säännöllisin väliajoin esiin. Hänen keräämänsä tilastoaineisto Helsingin yliopiston oikeustieteilijöiden muista tutkinnoista osoittaa, että kyseessä on kuitenkin melko marginaalinen ilmiö, jos otetaan huomioon ainoastaan Helsingin yliopiston tutkinnonsuoritusoikeudet ja suoritetut tutkinnot.

– Tällöin ei huomioida esimerkiksi kauppatieteitä, mikä voisi muuttaa kokonaiskuvaa suurestikin. Tilannetta pitäisikin arvioida valtakunnallisesti, Vanhanen toteaa.

Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa opiskelevista 13,5 prosentilla on suoritettuna jo jokin muu tutkinto Helsingin yliopistossa ja 6,7 prosentilla on voimassa oleva opinto-oikeus muualla.

Vanhasen mukaan on ymmärrettävää, että monet opiskelijat haluavat ammattitaitoaan syventävää koulutusta päätutkintonsa rinnalle.

Juristin tutkinto on edelleen arvokas ja arvostettu työelämässä.

– Juristin tutkinto on edelleen arvokas ja arvostettu työelämässä. Tutkinto ei ole liian kapea, vaikka se painottuukin täysimääräisesti oikeustieteeseen. Toisen tutkinnon vaihtoehtona kannattaa miettiä pienempien toisten tieteenalojen opintokokonaisuuksien suorittamista. On myös hyvä jo opintojen aikana verkostoitua itseään kiinnostavien yritysten kanssa. Kontaktien kautta voi avautua mielenkiintoisia urapolkuja, Vanhanen sanoo.

Kaupan ja tekniikan yhdistelmä suosituin

Aalto-yliopiston oppimispalveluiden päällikkö Eija Zitting toteaa, että kaksoistutkinnot ovat Aalto-yliopistossa tuttu ilmiö ja vaikuttavat joihinkin opiskeluprosesseihin ja esimerkiksi lukuvuosi-ilmoittautumisiin.

Kaksoistutkinnot ovat Aalto-yliopistossa tuttu ilmiö.

– Näiden opiskelijoiden kohdalla prosessit voivat olla hieman keveämpiä. Esimerkiksi opiskelija, joka on suorittanut kauppatieteen maisterin tutkintoa varten kurssin, voi sisällyttää sen samaan aikaan suoritettavan diplomi-insinöörin tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin ilman hyväksilukumenettelyä, Zitting sanoo.

Aalto-yliopistossa opiskelevien keskuudessa selkeästi suosituin yhdistelmä on kauppatieteiden ja tekniikan monitutkinto. Tällaisia tutkintoja oli 2010-luvun alussa lähes 200 vuosittain. Nykyisin määrä on tasaantunut noin sataan.