Linnasta hovioikeus siirtyi aluksi vuokratiloihin ja sitten tullinhoitaja Carl Billsteenin taloon, jonka kruunu osti vuonna 1637. Täältä hovioikeus muutti vuonna 1671 ostettuun Kankaisten taloon Turun suurtorin laidalle. Vuonna 1681 tämä talo paloi perustuksiaan myöten, ja se otettiin uudelleen rakennettuna käyttöön 1725. Kankaisten talo tuhoutui jälleen Turun palossa 5.9.1827, minkä jälkeen hovioikeus toimi pari vuotta Seurahuoneen talossa eli nykyisessä Kaupungintalossa.
Vuonna 1830 hovioikeus sai pysyvät ja arvokkaat toimitilat Turun Akatemiatalosta, jossa se toimii edelleenkin. Akatemiatalo sijaitsee Turun keskustassa historiallisessa miljöössä tuomiokirkon läheisyydessä. Hovioikeus sijoitettiin tuolloin pääosin talon eteläisen puoliskon ensimmäiseen ja toiseen kerrokseen. Lisäksi se sai kaikki tilat läntisestä porttikäytävästä talon koilliskulmaan. Turun palon jälkeen rakennuksessa toimivat myös muun muassa kuvernöörin residenssi, lääninhallitus ja tuomiokapituli. Myöhemmin huonetilojen käytöissä tapahtui muutoksia.
Hovioikeus toimi kolmena eri ajanjaksona kaupungin ulkopuolella: Uudessakaupungissa 1630–1631 ruttoepidemian vuoksi, Tukholmassa isonvihan vuosina 1713–1721 ja myös pikkuvihan aikana vuoteen 1743.
Akatemiatalo on kustavilaisen uusklassismin hienoimpia luomuksia
Akatemiatalo rakennettiin vuonna 1640 perustettua Turun Akatemiaa varten. Talon suunnitteli Tukholman kaupunginarkkitehti Carl Christoffer Gjörwell (1766–1837) ja rakennustöitä valvoi hänen arkkitehtiystävänsä Charles Bassi (1772–1840). Mittava rakennus valmistui vuonna 1815 ja se vihittiin käyttöönsä uskonpuhdistuksen juhlavuonna 1817. Talo on kustavilaisen uusklassismin toisen vaiheen profaaniarkkitehtuurin hienoimpia ja suurimpia saavutuksia Suomessa. Kaupungin palon 1827 jälkeen Turun Akatemia siirrettiin Helsinkiin Keisarillisena Aleksanterin-Yliopistona. Palossa pahoin vaurioitunut Akatemiatalo kunnostettiin arkkitehti Carl Johan Engelin (1778–1840) suunnitelmien mukaan virastojen kuten Turun hovioikeuden käyttöön.
Rakennuksessa toteutettiin vuosina 1977–79 laaja peruskorjaus ja entistäminen. Tällöin talossa toimivat hovioikeus, Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli ja Paraisten tuomiokunta. Vuodesta 2000 Akatemiatalo on ollut kokonaan hovi-oikeuden käytössä, lukuun ottamatta juhlasalia, joka on Turun yliopiston hallinnassa. Rakennus ryhmittyy symmetrisesti kahden neliömäisen pihan ympärille. Pihojen välissä keskilinjalla sijaitsee juhlasali, joka on muodoltaan roomalainen basilika. Sali soveltuu arvokkaaseen akateemiseen tehtävään pylväsriveineen. Juhlasalia koristaa tunnetun kuvanveistäjän Erik Cainbergin (1771–1816) seinäreliefisarja, joka on merkittävä monumentaaliteos. Rakennuksen edusaukio on Hämeenkadun puolella. Aukiota juhlistaa ruotsalaisen kuvanveistäjän Bengt Erland Fogelbergin (1786–1854) veistämä hovioikeuden perustajan kuningas Kustaa II Aadolfin patsas (1840-luvun lopulta), joka paljastettiin vuonna 1992 kuninkaan kuolinpäivänä 6.11. Patsaan on tallentanut hovioikeuden edustalle Matti Koivurinnan säätiö.
Nykyisin Akatemiatalo toimii hovi-oikeuden päärakennuksena, jossa sijaitsevat istuntosalit (13 kpl, joista pääkäsittelysaleja on kuusi), presidentin työhuone, hallintotilat sekä arkisto- ja kirjastotilat. Lisäksi siellä on neuvoksien, viskaalien ja osastokanslioiden työhuoneita. Konsistorisalia käytetään hovioikeuden juhla- ja koulutustilana. Hovioikeudella on työhuoneita myös läheisessä Maaherran makasiinissa sekä niin sanotussa Gripen-kiinteistössä osoitteessa Hämeenkatu 13, jossa sijaitsee suuri istuntosali yleisötiloineen ja työhuoneineen.
Hovioikeuden taidekokoelmista
Hovioikeudelle on karttunut yli 380-vuotisen toiminnan aikana laaja muotokuvakokoelma. Juhlavassa täysistuntosalissa on yhteensä 30 hovioikeuden presidentin muotokuvaa, jotka ovat ajalta ennen itsenäisyyttä. Ne ovat pääasiallisesti kopioita. Säilyneiden tietojen mukaan Kankaisten talon palossa tuhoutui 21 presidentin kuvaa sekä viisi hallitsijan muotokuvaa, kuten Kustaa II Aadolfin ja Aleksanteri I:n kuvat. Niin ikään palossa tuhoutui täysistuntosalin seinällä ollut harvinainen oikeuden-jumalatarta esittänyt korkokuva. Hovioikeuden nykyisessä, niin sanotussa neljännen jaoston istuntosalissa on itsenäisyyden ajalta kahdeksan presidentin muotokuvaa. Kaikkiaan muotokuvia on 38.
Aleksanterin salia koristaa pietarilaisen hovimaalarin G. Bothmannin maalaama arvokas Aleksanteri II:n kokovartalokuva, jonka taustana on maisema Turun tuomiokirkkoineen ja Akatemiataloineen. Salissa on Ateneumin taidemuseon deponointina myös eräs Suomen taiteen vanhimmista ja tunnetuimmista oikeusaiheisista teoksista, taiteilija Berndt Abraham Godenhjelmin (1799–1881) öljymaalaus Oikeus ja viattomuus 1840-luvulta. Godenhjelm opiskeli alkuaan oikeustiedettä Turun akatemiassa 1817–20 ja aloitti lakimiehen uransa ennen taiteilijaksi ryhtymistään. Maalauksessa oikeudenjumalatar istuu valtaistuimella vaaka ja miekka tunnuksinaan. Viattomuus on heittäytynyt maahan hänen jalkojensa juureen.
Muihin tiloihin on sijoitettu muun muassa Turun museokeskuksen, Turun taidemuseon, Åbo Akademin säätiön ja Turun Taideyhdistyksen kokoelmista deponoituja taideteoksia. Lisäksi pääportaikossa on valtion taideteostoimikunnan hankintana taiteilija Eeva Renvallin kolmen kuvakudoksen sarja Tuomarit vuodelta 1977. Hovioikeuden sisääntuloportaikon toisen kerroksen tasanteella on myös kuvanveistäjä Walter Runebergin (1838–1920) merkkiteos Patria/Lex-veistos pronssisena versiona Turun taidemuseon deponointina. Veistos on tunnettu kansallisena symbolina ja laillisuuden vertauskuvana. Se on yksi keisari Aleksanteri II:n patsaan (1894) neljästä jalustaveistoksesta (Patria/Lex, Lux, Pax ja Labor). Veistoksia on käytetty myös erillisinä teoksina luonnollisessa ja pienennetyssä koossa. Patria/Lex-veistos on valtiollisten tilojen arvokas ja virallinen edustuskuva Säätytalon portaikossa ja Tasavallan presidentin linnassa. Veistokseen on kuvattu karhuntaljaan pukeutunut Suomi-neito, joka on valmiina asein puolustamaan Suomen lakia.
Hovioikeuden arvokkaassa juhlatilassa, konsistorisalissa, on ovien ja ikkunoiden yläpuolella merkittävät allegoriset lynettimaalaukset, jotka on toteuttanut Tukholman taideakatemian professori, koristemaalari Emanuel (Per) Limnell (1766–1861) vuonna 1814 Tukholmassa. Maalaukset kuvaavat eri tieteenaloja. Pohjois-seinän keskimmäisen ikkunan yläpuolella on Themis-jumalattaren maalaus, joka symboloi oikeustiedettä. Oikeudenjumalatar on esitetty pitkässä antikisoivassa asussa miekka ja vaaka kädessä. Akatemian konsistorit toimivat kaikkien akateemiseen yhteisöön kuuluvien henkilöiden tuomioistuimena. Oikeudenjumalatarta ympäröivät Minervan ja Apollonin allegoriaesitykset attribuutteineen.
Turun hovioikeus on juhlistanut merkkivuosiaan mitalein
Mitalitaiteella on Suomessakin pitkät perinteet. Mitalin tarkoitus on säilyttää henkilön tai tapahtuman muisto. Vaasan hovioikeuden mitali vuodelta 1775 aloitti tuomioistuimiin liittyvän mitaliperinteen Suomessa. Mitalin aiheena oli hovioikeuden perustaminen. Sen seuraaja oli vuoden 1876 satavuotismitali. Suosituin aihe allegorisissa esityksissä oli Rooman rahoista omaksuttu oikeuden henkilöitymä, joka kuvataan vaakaa pitelevänä naishahmona. Myös pelkkä vaaka tai esivaltaa symboloiva miekka ovat olleet yleisiä oikeuden symboleja. Tavallinen aihe mitalitaiteessa on lisäksi valan vannominen, mitä tavallisesti kuvataan Raamatun päälle asetetuilla sormilla, pystyyn nostetulla kädellä tai pelkällä kädellä.
Turun hovioikeuden täyttäessä 300 vuotta 1923 juhlan kunniaksi lyötiin mitali. Tuukka Talvion mukaan kirjallisuudessa tämä mitali on yleensä esitetty Nils Turenpoika Bielken (1569–1639) muistomitalina, koska hän toimi myös Suomen kenraalikuvernöörinä. Bielke oli Turun hovioikeuden ensimmäinen presidentti. Emil Wikströmin (1864–1942) muovaileman mitalin etusivulle hänet on kuvattu vastaanottamassa hovioikeuden perustamiskirjaa Kustaa II Aadolfilta. Kehäkirjoitus kertoo mitalin aiheen: SVPREMA IVSTITIA MAGNI DVCATVS FINLANDIAE INAVGVRATA A MDCXXIII (Suomen suuriruhtinaskunnan ylempi oikeusistuin vihitty v. 1623). Kuvan yllä on Suomen vaakuna ja sen päällä suuriruhtinaallinen kruunu. Mitalin takasivulla on istuva oikeudenjumalatar kädessään oikeuden symbolit miekka ja vaaka. Kehäkirjoituksena on IN MEMORIAM TRIVM SECVLORUM (Kolmen vuosisadan muistoksi). Alareunassa on tarkempi selitys: PRAECELSVM IVDICIVM ABOENSE CVDENDVM CVRAVIT A. MCMXXIII (Lyötti Turun hovioikeus v.1923). Mitalia lyötiin hopeisena 20 kappaletta ja pronssisena ensin 500 ja sitten 200 kappaletta lisää.
Turun hovioikeuden täyttäessä 350 vuotta 1973 oikeusministeriö lyötätti juhlan kunniaksi Oikeuslaitosmitalin, jota ministeriö ja tuomioistuinlaitos jakavat huomionosoituksena ja muistoesineenä. Mitalin suunnitteli ja muovaili kuvanveistäjä Kimmo Pyykkö (s. 1940). Mitalin takasivulle on kuvattu valaa vannova käsi ja etusivulle kohokuvioin anonyymi kasvoton figuuri, jonka selitetään esittävän kansalaisten tasa-arvoisuutta lain edessä. Kirjoituksena on yksikertaisesti JUSTITIA AEQUITAS. Mitalia lyötiin sekä pronssisena että hopeisena. (Katso Tuukka Talvio, Oikeus Suomen mitalitaiteessa. Teoksessa Oikeuden kuva, toim. Virpi Harju. Eduskunnan kirjaston tutkimuksia ja selvityksiä 5. Helsinki 2000, s. 134–136).
Turun hovioikeus on vaalinut myös oikeuden kuvallisia ja esineellisiä perintöjään arvossaan maamme vanhimpana ylioikeutena.
