Yhdysvaltojen suurlähetystössä Kaivopuistossa aurinko puskee sisään ikkunoista, joiden takana lipuu ruotsinlaiva.
On kesäkuun toinen viikko, ja viimeisiä hetkiään suurlähettilään titteliä kantavan Bruce Oreckin kalenteri pullistelee merkintöjä. Oreck ei vielä tiedä, että hänen monia kertoja pidennetty pestinsä päättyy lopulta loppukesästä USA:n senaatin vahvistettua vihdoin Yhdysvaltain uuden Suomen-suurlähettilään Charles C. Adams Jr:n nimityksen kesäkuun lopulla.
Oreck on päättänyt elää rennosti päivän kerrallaan. Rentoutta miehestä ei puutu, vaikka puhuttaisiin vakavista asioista puku päällä. Esimerkiksi Suomen ja maailman turvallisuustilanteesta, kuten nyt.
− Turvallisuus? Sehän on ennen kaikkea tunne. Ihmisten tekemistä päätöksistä 80–90 prosenttia perustuu tunteisiin eikä järkeen. Katsomme maailmaa tunteidemme läpi, Oreck linjaa.
Suurlähettiläänä Oreck ei ole ottanut juurikaan kantaa asemamaansa politiikkaan vaan on keskittynyt edistämään kahdenvälisiä suhteita.
Suomen Nato-pohdinnoista Oreck on lausunut, että kyseessä on itsenäisen valtion oma asia. Venäjän toimiin Krimillä hän on ottanut kriittisen linjan.
Ei pelkästään Venäjä
Oreckin teeseissä turvallisuus on moniulotteinen asia. Euroopasta ja varsinkin Suomesta katsottuna sana assosioituu helposti Venäjään, mutta muualla vinkkeli on toinen.
− Venäjä on vain yksi turvallisuusulottuvuus. Yhtä lailla turvallisuutta määrittävät Lähi-itä, oman maan kilpailukyky ja vaikka työnantajan menestys, Oreck näkee.
Hän myöntää silti ihmisten turvallisuudentunteessa tapahtuneen muutoksia.
– Jos kysyt, koenko minä oloni turvattomammaksi nyt kuin kymmenen vuotta sitten, vastaan kyllä, Oreck sanoo ja tapittaa lasiensa takaa silmiin.
– Mutta yleensä kyse ei ole siitä, tuntevatko ihmiset olonsa fyysisesti turvalliseksi. Ennemmin puhutaan emotionaalisesta kokemuksesta, hän täsmentää.
Katse maailmalle
Yksi entisen suurlähettilään lempiteemoista on talous. Oreck onkin syksyllä 2009 alkaneen kautensa aikana edistänyt ahkerasti Suomen ja Yhdysvaltojen kauppasuhteita.
Koska talous ja turvallisuuspolitiikka kietoutuvat väistämättä yhteen, Oreckin mielipide Venäjästä kiinnostaa tässäkin. Ja vastaus on – no, tyypillistä Oreckia.
– Venäjän-kauppahan on ollut suomalaisille helppoa bisnestä. Tuttua ja turvallista, hän täräyttää.
– Miksette te tee kovaa työtä ja mene globaaleille markkinoille? Venäjä ei ole enää kaiken keskipiste.
Yksi Oreckin suosittamista kohdemarkkinoista on tietysti Yhdysvallat, joka on Venäjää monta kertaa suurempi. Hän muistuttaa, että Amerikka on myös portti maailmaan.
– Suomalaisilla olisi kaikki syy optimismiin. Suomi voi – ja sen pitäisi – asettaa tavoitteensa korkealle. Ei hullunrohkeasti, vaan rationaalisesti.
Kiekko-Gretzkystä mallia
Oreck on usein nostanut esiin saman teeman kuin moni kotimainen ekonomisti: paikoilleen juuttumisen.
Hän korostaa aina rakastavansa Suomea, mutta talousalakulo ei yllätä. Suomalaiset tahtovat takertua liikaa menneeseen – ja pessimismiin. Hauisjoulukorteistaan tunnettu entinen kehonrakentaja lainaa kiekkolegenda Wayne Gretzkyä:
– Gretzkyllä oli tapana sanoa, ettei hän mene sinne, missä kiekko on nyt, eikä varsinkaan sinne, missä se oli jo. Hän luistelee suuntaan, johon kiekko menee seuraavaksi.
Sama periaate pätee Oreckin mukaan niin talouteen, turvallisuuspolitiikkaan ja lakeihin.
– Jos joku haluaa yhä valmistaa televiestintäkaapeleita, niin siitä vain. Mutta on turha odottaa saavansa niitä kaupaksi globaaleilla markkinoilla. Kehittyvät maat ovat hypänneet kokonaan sen vaiheen yli.
− Suomen ongelma on taipumus tuijottaa sinne, missä kiekko on. Paljon parempia tuloksia tulee, jos opettelette visionääreiksi ja suuntaatte paukut tulevaisuuteen, Oreck uskoo.
Lakeja syytä uudistaa
Kaikki eivät tiedä Oreckin olevan taustaltaan juristi. Räväkkä ja itsensä likoon laittava mies ei istu perinteiseen mielikuvaan lakimiehestä.
Hän kuitenkin teki pitkän juristinuran ennen pykälien ja oikeussalien vaihtamista bisnekseen. Lähettilääksi mies päätyi epätavallista reittiä, yksityissektorilta.
Oreckilla onkin sanansa sanottavana laeista ja sääntelystä. Eikä tyyli muutu:
– Voi luoja, miten sen sanoisi… Lait ovat tyypillisesti siellä, missä kiekko oli aikoja sitten. Suuri osa niistä on esihistoriallisia!
Esimerkiksi Oreck poimii Suomen työelämälait, jotka hänestä kytkeytyvät suoraan talouden yskintään.
− Mitä tapahtuisi, jos Suomi nostaisi nettiostosten hintaa puolella lauantaisin ja tuplaisi sen sunnuntaisin? Tai että sunnuntaimyyntiin pitäisi netissäkin pyytää hallitukselta erityislupa? Maahan nääntyisi muutamassa kuukaudessa, hän parahtaa.
Oreck korostaa, ettei vastusta ammattiliikettä eikä amerikkalaisittain katsottuna lyhyttä työviikkoa. Lakien ja sopimusten kuitenkin pitäisi mukautua maailman muutoksiin.
− Lait ovat ihmisten kirjoittamia, ja suuri osa Suomea kahlitsevasta sääntelystä on itse laadittua. Eivät ne ole fysiikan totuuksia, eikä suuressa osassa ole edes kyse EU:n pakkopaidasta!
Verojuristi koomikon asussa
Oreck itse kyllästyi aikanaan lakimaailman jähmeyteen. Itse asiassa hän ajautui juristiksi sattumalta. Collegessa nuori Bruce tajusi, ettei vielä hinkunut töihin. Niinpä hän päätti opiskella lisää.
Lakitutkintoja kertyi kaksi, jälkimmäinen vero-oikeudesta. Siitä Oreck on kirjoittanut kirjojakin.
− Juristin paperit eivät olleet suunnitelmissani, mutta en yleensäkään välitä suunnitella elämää. Eräänä päivänä päätin sitten nostaa kytkintä, hän virnistää.
Bisnesmaailmassa Oreck tunnetaan nykyisin erityisesti uusiutuvan energian ja vihreän rakentamisen puolestapuhujana.
Vuosien varrella Oreck on opettanut ja luennoinut ahkerasti. Veroasiantuntijoille suunnatussa tilaisuudessa muuan kuulija kommentoi, että Oreckin täytyi olla koomikko.
− Vastasin, etten suinkaan – olen verojuristi. Kuulija ei suostunut uskomaan.
Automatisoituva juridiikka
Toki yhteiskunta tarvitsee lakeja ja juristeja, sen Oreck myöntää. Alalla kuitenkin alkaa olla kiire uudistua.
− Automaatio valtaa myös juridiikkaa, nopeammin kuin monet haluavat uskoa. Jo nyt tietokoneet tekevät suuren osan tiedonhankinnasta, hän huomauttaa.
Entinen suurlähettiläs sanoo tietävänsä, mistä puhuu. Hän ryhtyi soveltamaan tekniikan mahdollisuuksia jo alkumetreillä: kirjoitti vero-opuksiaan ensimmäisillä pöytätietokonemalleilla, opetteli graafisia käyttöliittymiä ja lähetteli uutiskirjeitä, ennen kuin koko sanaa tunnettiin.
− Robotit korvaavat pian myös ihmisen tekemän juridisen työn. Jopa pelottavan pian. Siksi laintuntijoidenkin pitää katsoa tulevaan.
− Jos aina pysyttelee turvallisilla alueilla, ei saavuta mitään – enkä nyt puhu fyysisestä turvallisuudesta. Edelläkävijyyteen liittyy aina stressiä ja kaaosta, hän ilmoittaa.
Luennointia ja liiketoimia
Siitä, että Oreckin muuttolaukut olisivat pakattuina, on huhuttu jo monta kertaa.
Lähettiläspesti kuitenkin pitkittyi Yhdysvaltojen senaatin nimitysruuhkan vuoksi. Oreckin seuraaja Charles Adams Jr. – juristi hänkin – oli valmiina saapumaan jo kaksi vuotta sitten. Laukut jäivät poliittisista syistä odottamaan aina heinäkuuhun saakka.
− Herra Adams on odottanut innolla pääsyään Suomeen ja työn touhuun. Enkä minäkään ole lähdössä mihinkään, Oreck tokaisee nauraen.
Suomeen rakastunut Oreck on hankkinut asunnon Helsingistä, ja hän jatkaa ainakin Aalto-yliopiston luennoitsijana. Hän kertoo rakastavansa työskentelyä innovatiivisten nuorten kanssa.
Koteja hänellä on useassa maassa, ja liiketoimet pyörivät muun muassa Yhdysvalloissa.
− Lakibisnekseen en enää mene, se on minun puolestani nähty. Olen ylipäätään huono ottamaan askelia taaksepäin.
− Aion tehdä kaikkea kiinnostavaa! Maapallon ympäristöhaasteet ovat sitä mitä suurimmassa määrin, hän valottaa.
Sitten hän taputtaa vieressä kuuntelevaa isovillakoiraansa ja nappaa 40-kiloisen otuksen käsivarsilleen kuin pikkupuudelin.
− Ja Deckard tulee mukaani, minne ikinä menen!
Bruce Oreck, 62
- Yhdysvaltojen entinen Suomen-suurlähettiläs (2009–2015)
- Syntyi ja kasvoi New Yorkissa, asui pitkään Louisianassa ja Coloradossa
- Kolme yliopistotutkintoa Yhdysvalloista: Bachelor of Arts, Juris Doctorate, Master of Law
- Työskenteli juristina 25 vuotta, siirtyi sitten liikemieheksi
- Yksi Barack Obaman presidenttikampanjan näkyvistä tukijoista
- Kaksi aikuista lasta
- Entinen kilpatason kehonrakentaja; harrastanut lukuisia muitakin urheilulajeja
- Innokas vaeltaja ja mineraalien keräilijä
- Cleantech-liiketoimien ohella perustanut Zero Carbon Initiative -ympäristöjärjestön
Haluatko kuulla lisää? Bruce Oreck Lakimiespäivässä 2.10.2015
Teksti: Hanna Rusila
Kuva: Vesa Tyni