Vuonna 2015 maahanmuuttovirasto (Migri) otti vastaan yli 32 000 turvapaikkahakemusta. Ero aiempiin vuosiin oli raju, sillä 1990-luvulta lähtien hakemusten määrä oli pysytellyt 1 000–4 000 kappaleessa. Migrin ohella hakijoiden suuri määrä oli haaste myös oikeusavulle. Suurin osa turvapaikanhakijoista ei saanut oikeudellista neuvontaa eikä oikeusapua ennen maahanmuuttoviraston päätöstä.
Valtioneuvosto pyrki keventämään turvapaikkajärjestelmän kuormitusta uudistamalla sekä oikeusapu- että ulkomaalaislainsäädäntöä. Eduskunta hyväksyi lakeihin ja asetuksiin tehdyt uudistukset syksyllä 2016 kiireellä ja saatettiin heti voimaan.
Ulkomaalaislain muutoksilla pyrittiin nopeuttamaan kansainvälistä suojelua koskevien asioiden hoitamista, muokattiin tuomioistuinten kokoonpanoja sekä rajattiin valitusluvan myöntämisen edellytyksiä ja lyhennettiin valitusaikoja.
Oikeusapulakia muutettiin niin, että hallintokäsittelyvaiheessa turvapaikanhakijalle korvataan lähtökohtaisesti vain julkisen oikeusavustajan käyttö. Yksityistä avustajaa voi käyttää vasta valitusvaiheessa. Avustajaa ei saa käyttää Migrin puhuttelussa kuin erikoistapauksissa sekä silloin, jos alaikäinen turvapaikanhakija on saapunut maahan yksin. Tuntiperusteisista korvauksista siirryttiin kiinteisiin enimmäispalkkioihin.
Avustajan kelpoisuutta koskevaan säännökseen tehtiin niin ikään muutoksia. Aiemmin avustajan pätevyydeksi riitti oikeustieteen maisterin tutkinto, mutta nykyään häneltä vaaditaan luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan tai asianajajan pätevyys.
Oikeusapulainsäädännön muutoksilla haluttiin tuoda kaikki oikeusavun tarjoajat valvonnan piiriin ja varmistaa oikeusavun riittävä laatutaso.
Oikeusministeriön apulaisosastopäällikkö Merja Muilun mukaan oikeusapulainsäädännön muutoksilla haluttiin tuoda kaikki oikeusavun tarjoajat valvonnan piiriin ja varmistaa oikeusavun riittävä laatutaso. Samalla turvapaikanhakijoiden oikeusapua muutettiin samansuuntaiseksi Suomen kansalaisille tarjotun oikeusavun kanssa.
– Oikeusavun kertakorvauksissa kyse ei ollut resursseista. Palkkiokäytäntöjä haluttiin selkeyttää ja yksinkertaistaa. Kiinteät palkkiot määriteltiin aiemmin toteutuneiden oikeusapupalkkioiden keskiarvojen pohjalta. Jokaiseen instanssiin määriteltiin kaksi vaativuusluokkaa, Muilu sanoo.
Oikeusapulainsäädännön muutosten vaikutuksia ei ole toistaiseksi tutkittu.
Oikeusapulainsäädännön muutosten vaikutuksia ei ole toistaiseksi tutkittu. Valtioneuvosto on kuitenkin valmistellut tutkimushanketta, jossa selvitetään kansalaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeusapupalveluiden saatavuutta ja laatua. Hankkeeseen etsitään parhaillaan ulkopuolista toteuttajaa tarjouskilpailulla. Kyseessä on jo toinen kilpailutus, sillä ensimmäisellä kierroksella valtioneuvosto ei saanut yhtään tarjousta. Sittemmin hankkeen tarvekuvausta on terävöitetty.
– Tavoitteena on, että selvitystyö saataisiin käyntiin maaliskuun (2018) alkupuolella. Koko raportti valmistunee vasta ensi vuonna (2019), mutta turvapaikanhakijoita koskevaa väliraporttia edellytämme jo loppusyksyllä, Muilu sanoo.
”Oikeusavun saanti heikentynyt”
Oikeusapu-uudistuksen on kritisoitu heikentäneen turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja aiheuttavan ongelmia turvapaikanhakuprosessin toimivuudelle. Muutoksia ovat kritisoineet muun muassa Asianajajaliitto, Lakimiesliitto sekä osa kansanedustajista.
Yksi uudistukseen kriittisesti suhtautuva taho on Pakolaisneuvonta, joka on antanut turvapaikanhakijoille, pakolaisille ja muille ulkomaalaisille oikeudellista apua ja neuvontaa vuodesta 1988.
Lainmuutosten seurauksena yhdistys on joutunut supistamaan toimintaansa. Pakolaisneuvonnan johtavan lakimiehen Marjaana Laineen mielestä lakiuudistus tehtiin hätäillen ilman kunnollista vaikutusten arviointia. Hänen mukaansa oikeusministeriö ei myöskään reagoinut asiantuntijoiden esittämään kritiikkiin.
Laineen mielestä on positiivista, että oikeusavustajien pätevyysvaatimuksia on tiukennettu, mutta kaiken kaikkiaan turvapaikanhakijan mahdollisuus saada asiantuntevaa oikeusapua on hänen mielestään heikentynyt.
Aiemmin turvapaikanhakijoiden kohdalla korostettiin oikeutta valita avustaja etenkin alkuvaiheessa. Myös viranomaiset painottivat asiantuntevan avustajan merkitystä siinä, että hakijan tausta, mahdolliset traumat sekä häneen kohdistuvat uhkat pystyttiin tunnistamaan heti prosessin alussa. Näin myös virheellisten päätösten ja palautuskieltojen loukkausten riski oli vähäisempi.
Turvapaikanhakijan tulisi voida valita avustaja, johon hän luottaa ja jolla on osaamista turvapaikka-asioiden hoidosta
– Monet hakijat ovat haavoittuvassa asemassa eivätkä luota aikaisempien kokemustensa vuoksi viranomaisiin. Hakijan tulisi voida valita avustaja, johon hän luottaa ja jolla on osaamista turvapaikka-asioiden hoidosta, Laine muistuttaa.
Laine näkee, että turvapaikanhakijat on asetettu oikeusavun osalta eriarvoiseen asemaan, vaikka on kyse ehdottoman palautuskiellon arvioinnista. Valitusaika turvapaikka-asioissa on lyhyempi kuin muissa asiaryhmissä ja avustajan palkkiot ovat riittämättömät. Laineen mielestä asetus on myös ristiriidassa lain kanssa, koska palkkiot eivät ole lain edellyttämällä tavalla kohtuullisia.
– Turvapaikka-asioita koskevassa palkkio-asetuksessa tarkoitetut kiinteät palkkiot ovat maksimipalkkioita, joita ei voi korottaa. Muissa asiaryhmissä kiinteät palkkiot ovat vähimmäispalkkiota eli avustajalla on mahdollisuus laskuttaa tuntiperusteisesti. Nykyinen korvaustaso ei riitä turvapaikka-asioiden huolelliseen hoitamiseen, joten tilanne pitäisi viipymättä korvata, Laine sanoo.
Muutosten hyödyt näkyviin tänä vuonna
Kymenlaakson oikeusaputoimistossa julkisena oikeusavustajana toimiva Aki Nykänen pitää oikeusapulainsäädännön muutoksia pääosin myönteisinä. Esimerkiksi joidenkin yksityisten oikeusavustajien harrastama epäeettinen toiminta on saatu kitkettyä.
Avustajilla on ollut mahdollisuus erikoistua turvapaikkakysymyksiin ja he ovat saaneet säännöllistä koulutusta esimerkiksi maatiedoista ja päätöskäytännöistä.
Oikeusaputoimistoihin on myös palkattu noin 40 uutta henkilöä ulkomaalaisasioiden hoitoa varten. Näihin virkasuhteisiin on palkattu erityisesti ulkomaalaislakiin jo ennestään erikoistunutta henkilöstöä.
– Oikeusaputoimistot tarjoavat turvapaikanhakijoille oikeusapua ennen ja jälkeen Migrin puhuttelun. Erityistapauksissa osallistumme puhutteluunkin. Mahdolliset lisäselvitykset ja päätöksiin liittyvät valitukset tekee aina avustaja.
Nykänen uskoo, että panostukset prosessin kehittämiseen alkavat tuottaa hedelmää tämän vuoden aikana. Viime vuonna tehdyistä päätöksistä hallinto-oikeus palautti vielä 32 prosenttia Migrille uudelleenkäsitelyyn. Päätöksissä oli menettelyvirheitä, mutta osa hakemuksista jouduttiin käsittelemään uudestaan hakijoiden tilanteen muututtua.
Lisäselvitykset ja muutokset turvapaikanhakijan tilanteessa teettävät lisätyötä mutta eivät näy avustajan palkkiossa.
Asiakohtaiset avustajapalkkiot ovat Nykäsen mielestä useimmiten riittäviä, mutta erikoistapauksissa ne voivat jäädä liian pieniksi. Hän uskoo, että Pakolaisneuvonnan hoidettavaksi tulee paljon juuri tällaisia hankalampia tapauksia.
Nykänen näkee haasteena myös aikaa vievät lisäselvitykset ja muutokset turvapaikanhakijan tilanteessa. Ne teettävät ekstratyötä mutta eivät näy mitenkään avustajan palkkiossa.
– Yksityisiltä avustajilta on siirtynyt turvapaikanhakijoita meidän asiakkaiksemme. Avustaja on kieltäytynyt tapaamasta asiakasta tai tekemästä lisäselvityksiä, koska korvaussumma on jo käytetty. Hakijan tilanne on voinut kuiten- kin olennaisesti muuttua. Voisiko tällaisessa tilanteissa avustaja saada lisätyöstä ylimääräisen korvauksen? Nykänen pohtii.
