Tutkinto kehittyy, opiskelu muuttuu

Opetus- ja kulttuuriministeriö on jo pitkään puoltanut yliopistojen aloituspaikkojen lisäämistä. Aloituspaikkojen lisääminen on osa opetus- ja kulttuuriministeriön rakennepoliittista ohjelmaa, ja sen tavoitteena on ollut lisätä korkeakoulutuksen sisäänottoa. Viime vuosina aloituspaikkoja on lisätty muun muassa lääketieteellisissä tiedekunnissa.

Huoli on kasvanut myös oikeustieteellisissä piireissä. Suomen Lakimiesliitto kantaa huolta opiskelijamäärien kasvattamisesta ja tämän mahdollisesti tuomasta uhasta tutkinnon laadulle. Mitä tapahtuu, jos lakimiesopiskelijoiden määrä lisääntyy yhtäkkiä?

Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani Pia Letto-Vanamo pitää huolta turhana.

– Tietääkseni mitään radikaalia muutosta ei ole tapahtumassa. Aloituspaikkoja kyllä lisättiin, kun muutama vuosi sitten Itä-Suomen yliopisto sai tutkinnonanto-oikeuden, mutta vastaavasti niitä vähennettiin muualla maassa. Lakimieheksi koulutettavien määrä on aina laajan keskustelun tulos, ja siinä kuullaan monia tahoja, myös tiedekuntia, Letto-Vanamo kertoo.

Letto-Vanamo huomauttaa, että oikeustieteellisen alan aloituspaikkojen määrä määritellään tarpeen ja resurssien mukaan.

– Oikeustieteen aloituspaikkojen määrä on perinteisesti pidetty järkevänä, jotta emme kouluta juristeja työttömiksi.

Aiempaa monipuolisempi tutkinto

Helsingissä valmistuu tällä hetkellä noin 250 oikeustieteen opiskelijaa vuosittain. Määrä on Letto-Vanamon mukaan sopiva.

– Esimerkiksi Kööpenhaminan yliopisto ottaa vuosittain 800 uutta opiskelijaa sisään, ja Oslon yliopisto runsaat 400. Isot aloitusmäärät ovat johtaneet siihen, että nämä yliopistot joutuvat käyttämään paljon tuntipalkkaista, yliopiston ulkopuolista opettajakuntaa opetuksiin. Tällöin opetus ei välttämättä perustu tutkimukseen, kuten yliopistossa kuuluisi, Letto-Vanamo toteaa.
Kyse on ennen kaikkea rahasta. Tämänhetkisillä resursseilla oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijamääriä ei yksinkertaisesti voida kasvattaa. Letto-Vanamo huomauttaa, että nyt yliopistoissa keskitytään ensisijaisesti niin sanotun Iso pyörä -koulutusuudistuksen kunnolliseen läpi viemiseen.

– Tutkintoa kehitetään parhaillaan, joten aikomuksena ei ole ottaa mukaan muita isoja muutoksia. Nyt on tärkeintä, että saamme uudistuksen vietyä kunnolla läpi.
Letto-Vanamon mukaan muun muassa työelämätaidot korostuvat opetuksessa.

– Opiskelijat tekevät esimerkiksi aiempaa enemmän ryhmätöitä. Myös muihin juristina toimimisen valmiuksiin kiinnitetään huomiota, ja teknologiaa tulisi hyödyntää opetuksessa ja opiskelussa aikaisempaa enemmän.

Letto-Vanamo uskoo, että oikeustieteelliset tutkinnot säilyttävät jatkossakin tasonsa.

– Painotamme juridista ajattelua ja ratkaisukykyä. Juristeja tarvitaan yhä erilaisemmilla toimialoilla. Siksi on tärkeää, että opiskelijat saavat opintojen aikana niin hyvän pohjan osaamiselleen, että sillä pärjää alalla kuin alalla.

Leikkaustoimet eivät juuri näy

Hallituksen tekemät leikkaukset yliopistojen rahoitukseen nappasivat Helsingin yliopistolta kymmeniä miljoonia euroja. Pia Letto-Vanamon mielestä Helsingin oikeustieteellisen tiedekunnan tilanne on leikkauksista huolimatta melko hyvä.

– Opettajavoimat riittävät kyllä, ja olemme tehneet uusia rekrytointeja ja saaneet uusia professuureja. Meillä leikkaustoimet näkyvät enemmänkin siinä, miten paljon saamme yliopiston hallinnolta apua esimerkiksi opiskelijaneuvontaan. Lisäksi opetus- ja tenttihallinnon resurssit voisivat olla paljon paremmat. Opetuksen taso on hyvä, mutta opettajakunnan hallinnollinen työtaakka on liian iso.

Parantamisen varaa Letto-Vanamo näkee myös Helsingin yliopiston opetustiloissa.

– Oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijat hyötyisivät ennen kaikkea toimivammista opiskelutiloista. Meiltä puuttuvat nykyaikaiset neuvottelu- ja pienryhmätilat, joilla opetusta voisi saada aiempaa monimuotoisemmaksi. Näin opetus palvelisi paremmin nykyisen oikeuselämän tarpeita.