Juristien tehtävä on edistää ihmisten ja kansojen välistä oikeudenmukaisuutta sekä ihmisten ja luonnon välistä tasapainoa, muistutti Juristiliiton puheenjohtaja Tuula Linna (kuvassa) Juristipäivän avaussanoissaan lokakuun puolivälissä.
– Jos yhteyskunnassa on oikeudenmukaisuutta, tuntuu kaiken muunkin säilyttäminen arvokkaalta.
Jos yhteyskunnassa on oikeudenmukaisuutta, tuntuu kaiken muunkin säilyttäminen arvokkaalta.
Tätä Linna piti erityisen tärkeänä ajassa, jossa kriisit haastavat tulevaisuuden uskoamme.
Juristiliiton tärkeimmäksi tehtäväksi Linna nosti jäsenet. Itselleen esittämään kysymykseen liiton tärkeimmästä tehtävästä hän vastasi puheessaan näin:
– Tärkeintä ei ole liitto itsessään vaan te, liiton jäsenet, joiden onnellisuuden eteen teemme kaikki voitavamme.
Oikeusministeri Leena Meri iloitsi omassa tervehdyksessään oikeudenhoidolle tulevasta lisärahoituksesta.
– Esitettävä lisämääräraha mahdollistaa jo ensi vuonna hallinnonalan henkilöstömäärän lisäämisen usealla sadalla henkilötyövuodella, Meri totesi.
Päivässä jaettiin myös Juristiliiton palkinnot. K. J. Ståhlberg -mitalilla palkittiin korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi, Yrittäjyyspalkinnon sai asianajaja Kimmo Oila, ja opiskelijoiden ehdotusten perusteella asianajotoimisto Castrén & Snellman sai Paras opiskelijatyönantaja -tunnustuksen. Kuusiniemen ja Oilan haastattelut julkaistaan joulukuun lehdessä.
Juristipäivän lisäksi Messukeskuksessa järjestettiin samaan aikaan oikeustieteen opiskelijoille suunnattu Oikkaripäivä-tapahtuma. Ensimmäistä kertaa järjestetty Oikkaripäivä oli osallistujille ilmainen. Tapahtumassa oli lisäksi opiskelijoille suunnattuja luentoja ja paneelikeskusteluja. Tapahtuman 300 lippua varattiin syksyllä hetkessä loppuun.
Juristipäivän yhteydessä järjestetyssä mediatilaisuudessa liitto otti kantaa ajankohtaiseen keskusteluun jengi- ja nuorisorikollisuudesta.
Juristipäivän yhteydessä järjestetyssä mediatilaisuudessa liitto otti kantaa ajankohtaiseen keskusteluun jengi- ja nuorisorikollisuudesta. Keskustelussa on nostettu esiin esimerkiksi rikosvastuun ikärajan laskeminen nykyisestä 15 vuodesta.
Liitto vastustaa rikosvastuun ikärajan laskemista, mutta vaatii kovempia rangaistuksia niille, jotka yllyttävät ja värväävät lapsia osallisiksi esimerkiksi järjestäytyneeseen rikollisuuteen, katujengien väkivaltaiseen toimintaan ja huumerikoksiin.
– Tämän tulisi olla rangaistuksen koventamisperuste värvääjille, joka saisi kovemman rangaistuksen, jos Juristiliiton ehdottama koventamisperuste otettaisiin rikoslakiin, Tuula Linna toteaa liiton tiedotteessa. Aloite sai runsaasti huomiota tiedotusvälineissä.
Juristipäivän puheet ja tiedotteet ovat luettavissa liiton verkkosivulla.