Twitter, muu sosiaalinen media ja brändääminen

Blogit ja kolumnit
12.06.2019 • Heikki Halila

Tviittaus on yleistynyt viestintä- ja keskustelualustana. Myös julkisen vallan organisaatioilla alkaa olla Twitter-tilejä. Tämä on sinänsä ymmärrettävää. Julkisen vallan on seurattava aikaansa. Kaikissa tilanteissa somen lisääntyvä käyttö ei kuitenkaan suju ongelmitta.

Syyskuussa 2018 ylimmät tuomioistuimet avasivat Twitter-tilinsä. Alku ei ehkä ollut sellainen kuin oli odotettu.

Syyskuussa 2018 ylimmät tuomioistuimet avasivat Twitter-tilinsä.

KHO:n tilille ehätti ensimmäisenä eräs talon asiakas omaperäisellä tölväisyllään. KKO:n tilille taas ilmaantui ratkaisuja aikaisemmin blogeissaan kriittisestikin arvioinut professori Jyrki Virolainen. Kommentointiin Virolaisella on toki tietopohjaa pitkän tuomarin- ja tutkijankokemuksensa kautta.

Virolainen on Suomen ahkerimpia ja taitavimpia blogisteja; nyttemmin hän on siirtänyt painopistettä Twitteriin. Virolainen osaa kirjoittaa viihdyttävästi käsitellessään muuta kuin substanssijuridiikkaa. Hänen mielipiteitään on tuomioistuimissa toisinaan vieroksuttu asenteellisuuden tai tulkintaerimielisyyksien vuoksi.

KKO:n Twitteriin kirjoittaessaan Virolainen saa kuitenkin herkästi emeritusprofessorina vähintään epävirallisen kommentaattorin aseman, mikä ei luultavasti ole ollut tarkoitus.

Moni yliopistolainenkin näkyy innostuneen tviittailusta ja kollegojensa viestien kommentoinnista.

Moni yliopistolainenkin näkyy innostuneen tviittailusta ja kollegojensa viestien kommentoinnista. Duelleja on ollut mieluisaa seurata, kunnes on ilmennyt, että kyseessä ei olekaan aina leikkisä sanailu vaan kovasanainen mittelöinti. Somessa ajatus lähtee liian helposti laukalle.

Kaksi valtiosääntöoikeuden professoria tviittasi helmikuussa käsityksensä perustuslakivaliokunnan kannanmäärityksestä tiedustelulaeista. Tutkijoilla on sananvapaus, niin kuin kollegani Päivi Korpisaari tämän lehden viime numerossa mainitsi.

Ongelmana ei niinkään ollut tviittaus, yksinkertaistettu viestinnän muoto, vaan se, että tällä tavoin tutkijat omien sanojensakin mukaan jakavat kansanedustajille punaisia ja keltaisia kortteja. Asiantuntijakuulemisen jälkeen tulisi eduskunnalle antaa työrauha. Kommentoinnin aika on myöhemmin.

Oik. yo. Helmi Hieta-aho on käyttänyt sosiaalisen median ongelmista nuorten kannalta oivallisen puheenvuoron Pykälä ry:n jäsenlehden ”Inter vivos” numerossa 5/2018. Kirjoituksen otsikko on osuva: ”Sosiaalinen media luo ihmisistä epäsosiaalisia”.

Hieta-ahon mukaan sosiaalinen media luo paineita sen muodostamasta kuvasta, jonkinlaisesta utopistisesta maailmasta, jossa on vain juhlia, kauniita ihmisiä ja täydellisiä asuja, vaikka tämä kuva ei vastaa todellisuutta.

Brändääminen on yksi aikamme vitsauksista.

Kuvailtu ilmiö liittyy brändäämiseen, yhteen aikamme vitsauksista. Brändin tarkoituksena ei ole tavoittaa ihmisen sisintä vaan usein peittää siitä niin paljon kuin mahdollista, jotta ihminen vaikuttaa kiinnostavalta. Tämä hämärtää minäkuvaa, kirjoittaa viisaasti professori Liisa Keltikangas- Järvinen.

Ennen sanottiin, että vaatimattomuus kaunistaa. Nyttemmin opiskelijat joutuvat rakentamaan cv:tä jo opiskelujensa alkuvaiheesta erottautuakseen muista. Ei mikään kadehdittava tehtävä.