KHO:n presidentti Kari Kuusiniemi: Työ ei tehostu asian­tuntemusta purkamalla

KHO:n uuden presidentin Kari Kuusiniemen työhön kuuluu keskittyä tuomioistuimen resursseihin, kehittämiseen ja strategiaan sekä ulkoisiin suhteisiin.

Vuonna 1918 sisällissodan laittomuuksista oli kulunut vain muutamia kuukausia, kun eduskunta perusti korkeimman hallinto-oikeuden ja muurasi näin yhden suomalaisen oikeusvaltion peruskivistä.

Melkein päivälleen sata vuotta myöhemmin Kari Kuusiniemestä tuli korkeimman hallinto-oikeuden uusin presidentti.

Kuusiniemi aloitti uudessa toimessaan edeltäjänsä Pekka Vihervuoren jäätyä eläkkeelle syyskuun alussa. Syyskuun 2. päivä KHO juhlisti satavuotista taivaltaan. Vaikka presidentin toimi on Kuusiniemelle uusi, KHO työpaikkana on kaikkea muuta. Hän on toiminut talossa tuomarina jo 18 vuotta.

Vaikka presidentin toimi on Kuusiniemelle uusi, KHO työpaikkana on kaikkea muuta.

– Suurin muutos on johtamistehtävien lisääntyminen. Aiemmin olin yhden jaoston puheenjohtaja, nyt johdan koko tuomioistuinta. Pyrin istumaan tasapuolisesti jokaisen jaoston asioita, mutta nyt tuomarin työtä on enää alle kolmannes työajasta, Kuusiniemi sanoo.

Presidenttinä hän keskittyy nyt enemmän tuomioistuimen resursseihin, kehittämiseen ja strategiaan sekä ulkoisiin suhteisiin. Huomiota herättävän pitkä ja hoikka 58-vuotias espoolainen on KHO:n kasvot julkisuudessa, yhteiskunnassa ja kansainvälisessä yhteistyössä.

Kaartinkaupungista valvotaan lainkäyttöä

KHO:ta hieman vanhempi jykevä kivilinna Helsingin Kaartinkaupungissa valmistui viime vuosisadan alussa Helsingin säästöpankin konttoriksi, ja presidentti Kuusiniemen toimisto on varmasti talon isoimpia. Funkkishenkeen sisustetun avaran huoneen ikkunat avautuvat valoisalle Kasarmitorille.

– Talossa oli taannoin avoimet ovet, ja moni kävijä kyseli, kuinka iso huone oikein on. Mittasin sen seinät ja sain tulokseksi noin 50 neliötä, Kuusiniemi kertoo hieman itsekin hämmentyneenä.

Vaikka presidentti johtaa KHO:ta, ei kyseessä ole mikään ”yhden miehen show”.

Iso toimisto ei ole mikään statussymboli, eikä Kuusiniemi sellaista kaipaisikaan. Vaikka presidentti johtaa KHO:ta, ei kyseessä ole mikään ”yhden miehen show”, hän sanoo. Eikä pidäkään olla.

– Meillä on täällä aivan erinomainen henki, ja minulla on vahva luotto tähän henkilökuntaan, hän sanoo.

Kuusiniemen puheista käy ilmi, että hän samastuu vahvasti edustamansa laitoksen perustehtävään kansalaisten oikeusturvan ylläpitäjänä.

Korkein hallinto-oikeus on valtakunnan ylin viranomaisten lainkäytön oikeellisuutta valvova elin ja sen roolina on myös toimia valitustuomioistuimena, toisin kuin ennakkopäätöksiin erikoistuneen korkeimman oikeuden.

KHO:n käsittelyyn on tullut jopa yli 6 500 tapausta vuodessa.

Tehtävä ei ole lainkaan triviaali. Siinä missä korkein oikeus antaa vuodessa keskimäärin satakunta ennakkoratkaisua pariin tuhanteen valituslupahakemukseen, KHO:n käsittelyyn on viime vuosina tullut jopa yli 6 500 tapausta vuodessa. Ratkaisuja KHO antoi viime vuonna hieman tätä enemmän.

Määrä on valtava, keskimäärin yli seitsemäntoista tapausta päivässä.

Tuomioistuintyön hurmaama

Viime vuosina on esitetty korkeimpien oikeuksien yhdistämistä tehostamisen nimissä, mutta Kuusiniemi pitää ajatusta huonona.

Hallintolain puitteissa Suomessa tehdään joka vuosi noin 20–30 miljoonaa viranomaispäätöstä, joiden aiheet vaihtelevat sosiaaliturvasta kilpailutuksiin, verotukseen tai kaavoitukseen, hän muistuttaa.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa tapauksia käsittelevät ja esittelevät erikoistuneet osaajat. Esimerkiksi KHO:n verojaostossa työskentelee useita vero-oikeuden alalta väitelleitä tohtoreita.

– Meidän uskottavuutemme kannalta on tärkeää, että näihin päätöksiin luotetaan, ja se luottamus syntyy asiantuntevuudesta, Kuusiniemi sanoo.

Meidän uskottavuutemme kannalta on tärkeää, että näihin päätöksiin luotetaan, ja se luottamus syntyy asiantuntevuudesta.

Kuusiniemen oma erikoisala on ympäristöoikeus, jonka kautta hän sai ensikosketuksensa tuomarin työhön vuosituhannen taitteessa.

Vuonna 1999 hän työskenteli Turun yliopistossa ympäristöoikeuden professorina, kun korkein hallinto-oikeus kohtasi valitusten suman. Kyse oli Natura 2000 -hankkeesta, johon liittyviä valituksia ratkomaan palkattiin määräaikaisia tuomareita, muun muassa Kuusiniemi.

– En ole mukana missään luonnonsuojeluliikkeessä, en ole entinen lintubongari tai mitään sellaista. Olin vain kiinnostunut tutkijan urasta, ja silloinen professori Veikko Hyvönen suositteli ympäristöoikeutta tutkimusalaksi.

Viihdyin akateemisessa maailmassa todella hyvin, mutta hurmioiduin tuomioistuintyöstä.

Tätä ennen Kuusiniemi oli pitänyt tutkijan uraa selvänä valintana, mutta tuomarin työ tempaisi hänet mukaansa. Siitä hän kertoo nauttivansa edelleen. Erityisen innostavaa on ratkaisujen laatiminen yhdessä tuomarikollegoiden kanssa.

– Viihdyin akateemisessa maailmassa todella hyvin, mutta hurmioiduin tuomioistuintyöstä. Tavallaan tutkijan ja tuomarin työt ovat hyvin samanlaisia. Kumpikin syventyy lakitekstiin ja esimerkkitapauksiin, mutta tutkija voi pyöritellä argumentteja puolesta ja vastaan vaikka loputtomiin. Tuomarin on annettava ratkaisu.

Ulkomaalaisasiat eivät lopu

Viime vuosina KHO:n työtä on lisännyt kasvava määrä ulkomaalaisasioita. Pelkästään vuonna 2015 Suomeen saapui moninkertainen määrä turvapaikanhakijoita aiempaan verrattuna, ja turvapaikkapäätöksistä tehtyjä valituksia kasautuu paljon KHO:n ratkottavaksi. Se on monien muiden viranomaistahojen tavoin joutunut palkkaamaan lisävoimia.

– Tärkeintä on tarjota turvapaikanhakijoille tehokas oikeusturva riittävän nopeasti. Ihmisiä ei voi pitää pitkiä aikoja epätietoisuudessa siitä, voivatko he alkaa rakentaa elämäänsä tässä maassa, Kuusiniemi sanoo.

Henkilöstön palkkaaminen maksaa yhteiskunnalle, mutta niin maksaa myös ihmisten pitäminen vastaanottokeskuksissa.

Kyse on myös kustannuksista, hän huomauttaa. Henkilöstön palkkaaminen maksaa yhteiskunnalle, mutta niin maksaa myös ihmisten pitäminen vastaanottokeskuksissa. Tämä ajanjakso pitkittyy, jos turvapaikkapäätöksestä tehdyn valituksen käsittely venyy resurssipulan vuoksi.

– Kun tapaukset saadaan ratkottua tehokkaasti, uskon että nettovaikutus kustannuksiin on joka tapauksessa positiivinen.

Vaikka tulijoiden määrä on viime vuosina ollut jälleen maltillisempi, ei tapausten määrä KHO:ssa ole vielä pudonnut. Tällä hetkellä vireillä on noin 1 050 yksinomaan turvapaikkapäätöksiä koskevaa valituslupahakemusta, Kuusiniemi kertoo.

Hän povaa KHO:n asiamäärän jäävän näillä näkymin pysyvästi korkeammalle tasolle, sillä ulkomaalaisasioita riittää ratkottavana jatkossakin.

Kun turvapaikkapäätöksiä koskevat valitusprosessit ovat vähentyneet, nyt on nähtävissä piikki perheen yhdistämistä koskeviin oleskelulupapäätöksiin liittyvissä valituksissa. Sen jälkeen odotettavissa on esimerkiksi kansalaisuusasioihin liittyviä tapauksia.

– Nuorten juristien työt on turvattu vielä pitkäksi aikaa, Kuusiniemi sanoo.

Kuusiniemi kannattaa vahvasti KHO:n siirtymistä kattavaan valituslupajärjestelmään.

Kannatus kattavalle valituslupajärjestelmälle

Tulevaisuudessa resurssien varmistamiseksi on luvassa isompia uudistuksia.

Kuusiniemi kannattaa vahvasti KHO:n siirtymistä kattavaan valituslupajärjestelmään.

Tällä hetkellä monissa asioissa hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa suoraan korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta jatkossa tarkoitus on siirtää kaikki hallintotuomioistuimista tulevat asiat valitusluvan taakse.

Uudessa järjestelmässä valituslupa ratkeaisi kolmella perusteella: onko tapauksella merkitystä viranomaisia ohjaavana ennakkoratkaisuna, onko sen aiemmassa käsittelyssä tapahtunut virhe, tai onko käsittelylle muu painava syy – tällainen voisi olla vaikkapa turvapaikanhakijan käännytysuhka vaarallisena pidettyyn maahan tai tapauksen suuri yhteiskunnallinen merkitys.

Valituslupa-asia ratkaistaan kevennetyllä menettelyllä kolmen tuomarin voimin. Jollei valituslupahakemusta suoraan hylätä, asian ratkaisemiseen kuulemismenettelyn jälkeen osallistuu viisi tuomaria.

Tämä säästää huomattavasti KHO:n tuomarien työtä, Kuusiniemi tiivistää.

– Uudistus ei estä ketään saattamasta asiaansa KHO:n ratkaistavaksi, ja se parantaa meidän toimintamme tehokkuutta ja päätöstemme vaikuttavuutta.