Sosiaalinen media, Facebook, Twitter, Qaiku… Uskaltaako sinne mennä? Pääseekö sieltä pois? Onko siinä mitään järkeä?
Lakimiesliiton jäsenkoulutuksessa pohdiskeltiin huhtikuussa internetin keskustelukerhojen syvintä olemusta.
Sosiaalisen median ympärille hiljakseen rakentuvia juridisia raameja oli selvittämässä kaksi alan tietäjää, Legal Counsel Jaakko Lindgren Tieto Oyj:stä ja viestintäoikeuden tutkijatohtori Päivi Tiilikka Helsingin yliopistosta.
Höyrypäidenkin kanssa elettävä
Jaakko Lindgren sanoo suhtautuvansa sosiaaliseen mediaan mahdollisimman pragmaattisesti.
– Uudet palvelut näyttävät joskus hyvinkin höyrypäisiltä, mutta huomattavat ihmisjoukot rakastavat niitä. Sen kanssa on elettävä. Liki kaksi miljoonaa suomalaista eli yli kolmannes kansasta käyttää aktiivisesti Facebookia. Tasavallan presidentti Tarja Halonen on kuulemma ahkera Twitterin käyttäjä.
Lindgren opastaa itse kutakin hiljentymään itsensä edessä ennen enterin painamista.
– Maalaisjärki on kaiken a ja o. Netissä kaikki viestit ovat levitettävissä ja vuodettavissa yhdellä napin painalluksella. Haluatko lukea viestisi joskus Hesarin etusivulta?
– Kannattaa myös muistaa, että niin Facebook, Twitter kuin vaikkapa Habbokin ovat kaikki kaupallisia liikeyrityksiä. Ne tekevät rahaa. Lisäksi ne muuttavat kryptisiä käyttäjäehtojaan alvariinsa yllättävilläkin tavoilla.
Mitä jokaisen netissä pörrääjän sitten tulisi vähintään tajuta?
– Mieti, oletko verkossa yksityishenkilönä vai työnantajasi edustajana. Usein noita rooleja ei voi edes erottaa toisistaan. Esimerkiksi tuomari ei voi illalla huokailla Facebookissa, että päivällä käsittelyssä ollut juttu ei nappaa. Kaikki käyttäytyminen sosiaalisessa mediassa heijastuu myös ammattibrändiin.
Älä provosoidu kun provosoidaan
Päivi Tiilikka muistuttaa, että sosiaalinen media ei aina ole pelkkä iloinen asia.
– Netissä kuka tahansa voi joutua kohtuuttoman ja jopa täysin valheellisen rökityksen kohteeksi. Kannattaa miettiä tarkoin, provosoituuko, kun provosoidaan. Ärhäkkä vastahyökkäys saattaa vain syventää kriisiä.
Tiilikan vinkit:
– Et voi vaikuttaa keskustelunaiheisiin, mutta voit vaikuttaa keskusteluun.
– Vastaa harkiten ja arvostavasti. Myönnä virheet ja pahoittele niitä. Ole rehellinen. Nosta esiin positiivisia asioita. Vältä pahan puhumista – tai tarkista ainakin faktat sitä ennen.
Normit ja oikeuskäytäntö levällään
Sekä Lindgren että Tiilikka haarukoivat koulutusillan aikana viestintäjuridiikan kenttää laajalti.
Lindgrenin mukaan lainsäädäntö laahaa aina teknisen kehityksen perässä.
– Suuri osa Suomen viestintälainsäädännöstä on kirjoitettu ennen sosiaalista mediaa. Kunnianloukkausjuttuja lukuun ottamatta oikeuskäytäntömme on kehittymätöntä, Lindgren sanoi.
– Muun maailman oikeustapaukset soveltuvat Suomeen huonosti, koska meillä työntekijää ja hänen henkilötietojaan suojataan laajasti.
Tiilikka puolestaan korosti, että yksityisyys ja kunnia saavat oikeussuojaa myös internetissä – ainakin periaatteessa.
– Virheellisten tietojen julkaisemiseen voidaan puuttua erityisesti rikoslain kunnianloukkaussäännösten avulla. Sinänsä totuudenmukaistenkin tietojen julkaiseminen saattaa olla lainvastaista. Silloin rikoslaki puhuu yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä.
