Työ Maahanmuutto­virastossa: pitkiä päiviä puhuttelusta päätökseen

Terhi Raikas muutti työn perässä Lappeen­rantaan. Työ Maahanuuttovirastossa luo hyvän pohjan tavoitteena oleviin kansainvälisiin tehtäviin.

Tolkuttoman aikaisin, kuvailee ylitarkastaja Terhi Raikas heräämistään, kun edessä on tyypillinen työpäivä Maahanmuuttoviraston Lappeenrannan yksikössä. Paikalla pitää olla hyvissä ajoin, sillä työpisteen tekninen valmistelu vie aikaa. Sen lisäksi pitää olla henkisesti valmis koko päivän kestävään keskusteluun. Sillä edessä on turvapaikkaa Suomesta hakevan henkilön puhuttelu.

– Asiakas on äänessä kahdeksan tuntia ja puhuu suunsa puhtaaksi – ja kuivaksi, siksi vedelle ja vesilasille on käyttöä. Yksi päivä ei välttämättä riitä, ja voi tulla tarve jatkopuhuttelulle. Kyseessä on pitkä prosessi.

Kyseessä on pitkä prosessi.

Turvapaikkapuhutteluun ei tulla omineen, vaan henkilö noudetaan huoneeseen vartioidusta tilasta. Vartijat ovat aina lähellä ja läsnä turvallisuuden takaamiseksi. Puhuttelijan ja puhuteltavan lisäksi huoneessa voi olla avustaja tai tukihenkilö ja tulkki. Vaihtoehtona on hoitaa tulkkaus näytöllisen etäyhteyden kautta. Puhutteluun voi sisältyä myös videointia.

Lähtötietona puhutteluun toimii turvapaikkahakemus. Puhuttelun alkuosa kuluu hakijan perustietojen käsittelyyn. Ruokatauon jälkeen on itse puhuttelun vuoro.

– Asiakas kertoo vapaasti tarinansa, jota täydennän avoimilla ja suljetuilla kysymyksillä. Kertomuksesta pitää löytyä omakohtaisuutta: tunne, että tämä on tapahtunut juuri hänelle.

Asiakas kertoo vapaasti tarinansa, jota täydennän avoimilla ja suljetuilla kysymyksillä.

Yksityiskohtainen päätöskäsittely

Puhuttelun lopputuloksena valmistuu puhuttelupöytäkirja, jonka tulkki lukee asiakkaalle ja osapuolet allekirjoittavat tarkistuksen jälkeen.

Varsinaisen päätöksen tekee usein eri henkilö kuin puhuttelun suorittanut. Työkaluna toimii puhuttelupöytäkirja, josta tarkistetaan ensin aukottomat perustiedot, kuten kansallisuus ja uskonto. Seuraavaksi on aika pureutua tosiseikkoihin: mitä omakohtainen kertomus välittää, millainen henkilöön kohdistuva uhka on ja mikä on lähtömaan tilanne.

Varsinaisen päätöksen tekee usein eri henkilö kuin puhuttelun suorittanut.

– Oikeudellisen arvion ja vaaran todentamisen perusteella myönnetään turvapaikka, toissijainen suojelu tai muu lupa, joita on useita erilaisia. Tai sitten päätös on kielteinen.
Päätöskäsittelyn kesto vaihtelee päivästä viikkoon. Myönteisessä tapauksessa käsittely sujuu nopeammin, kielteisessä pitää selvitellä paljon yksityiskohtia perustelua varten. On myös mahdollista, että päätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen.

Ihmisten välistä kanssakäymistä

Vaikka puhuttelu vaikuttaa tiukkasävyiseltä ”hiillostamiselta”, siihen sisältyy Raikkaan mukaan paljon inhimillisiä piirteitä. Hyvä keskittyminen ja avoimen ilmapiirin luominen ovat avain onnistumiseen.

– Pehmeä alku, esittely, tervetulotoivotus ja kuulumisten vaihto lieventävät oletettavaa jännitystä. Jos juttu ei oikein lähde käyntiin, voi pitää pikku tauon, jutella niitä näitä ja rauhoitella tunnelmaa.

Puhuttelun ja myös päätösesityksen tekeminen saattavat näyttää yksinäiseltä puurtamiselta, mutta se on vain osa totuutta. Toimiston puolella työhuoneiden ovet ovat aina auki ja kollegoiden luokse tulee poikettua useaan otteeseen. Mitä mieltä sinä olet tästä, on yleisesti kuultu kysymys.

– Viime kädessä vastuu päätöksestä on ylitarkastajalla itsellään, mutta aina voi keskustella kollegoiden kanssa ja kysyä heiltä neuvoja. Tämä työ on alusta loppuun ihmisten välistä kanssakäymistä.

Tämä työ on alusta loppuu ihmisten välistä kanssakäymistä.

Käsittelijöiden joukossa on eri maantieteellisistä alueista, kuten Lähi-itä, entiset IVY-maat ja Afrikka, vastaavia henkilöitä. Omat vastaavat löytyvät niin ikään seksuaalivähemmistöille, uskontokunnille ja muille ryhmille. Heidän näkemyksensä vaikuttavat henkilön tulevaisuuteen, jonka yksi iso ratkaisun hetki on käsillä.

Mentorin kanssa työ tutuksi

Lappeenrannan yksikössä puhutteluita ja päätöksiä tekee 23 henkilöä, joiden tausta on pääsääntöisesti oikeus- tai hallinto- ja yhteiskuntatieteiden korkeakouluopiskelu. Raikas on valmistunut maisteriksi, mutta työ soveltuu myös opiskelujen yhteyteen. Hänelle työpaikka on ensimmäinen valmistumisen jälkeen, harjoittelua hän teki korkeimmassa hallinto-
oikeudessa.

Ihan kylmiltään ei ensimmäiseen puhutteluun tarvitse hypätä, vaan alkuun voi seurata kaksi puhuttelua vierestä. Sen jälkeen mukaan astuu oma henkilökohtainen mentori.

Mentori kuuntelee ja seuraa 1–3 puhuttelua, joiden jälkeen on palautekeskustelun vuoro.

– Mentori kuuntelee ja seuraa 1–3 puhuttelua, joiden jälkeen on palautekeskustelun vuoro. Mentorit ovat pidempään tätä työtä tehneitä henkilöitä.

26 vuoden ikään tänä vuonna yltävä Raikas tähtää tosissaan kansainväliselle uralle. Monella sivuaineella maustetun oikeustieteen maisterin tutkinnon lisäksi hänellä on valmiina venäjän kielen kääntäjän maisterin tutkinto. Ja kolmas siintelee jo horisontissa.

– Olen hakenut Åbo Akademihin opiskelemaan ihmisoikeuksia ja kansainvälistä oikeutta.

Päijät-Hämeestä Hollolasta kotoisin oleva Raikas muutti työn perässä Etelä-Karjalaan ja Lappeenrantaan. Ne ovat hänen elämänsä tärkeitä virstanpylväitä kohti uusia ja erilaisia juridiikan areenoita.