Uusi työaikalaki tulee voimaan 1. tammikuuta 2020. Työelämä on muuttunut viime vuosina niin paljon, että uutta lakia on kaivattu jo pitkään.
Nykyinen työaikalaki on vuodelta 1996, jolloin työelämä oli hyvin erilaista kuin nyt. Monessa tapauksessa aika ajoi lain ohi, ja viime vuosina lakia on jouduttu tulkitsemaan erilaisissa tilanteissa kuin mihin laki alun perin tarkoitettiin.
Vanha laki on ollut ongelmallinen varsinkin asiantuntijatyössä.
Vanha laki on ollut ongelmallinen varsinkin asiantuntijatyössä. Se lähti siitä, ettei lakia sovelleta kotona tehtävään työhön. Nykyisin lähes kaikki kuitenkin tekevät välillä etätyötä.
Juristin työajat ovat usein pitkiä, ja työ koetaan kuormittavaksi. Työajoista ja työaikalain soveltamisesta kysytään liitosta tasaisin väliajoin. Siksi lain on oltava ajan tasalla ja tunnistettava nykyajan työelämän haasteet.
Lähtö: Vanha laki ontuu
Ruutu 1: Ongelma tiedossa, lobbaus alkaa.
Uudistuksen tarpeellisuudesta puhuttiin sekä Lakimiesliitossa että Akavan piirissä vuosikausia. Asiaa tuotiin esiin politiikoille sekä yksin että yhdessä Akavan ja sen muiden jäsenliittojen kanssa.
Lopulta monen tahon kesken syntyi yhteisymmärrys siitä, että lakia täytyy päivittää. Lakimiesliitossa asiaa on valmistellut toimiston työelämätiimi, valiokunnat ja hallitus.
Ruutu 2: Hallitusohjelmaan
Lobbaus alkoi tuottaa tulosta vuoden 2015 eduskuntavaalien alla, ja Sipilän hallitus kirjasi työaikalain uudistuksen lopulta hallitusohjelmaansa myöhemmin samana vuonna.
Työministeri Jari Lindström asetti lakiuudistusta käsittelevän työryhmän. Työryhmä koostui työmarkkinakeskusjärjestöjen ja yrittäjien edustuksesta, ja Lakimiesliito vaikutti työryhmän työhön ensisijaisesti Akavan kautta.
Liitto oli käsitellyt uudistamistarpeita ja omia linjauksiaan erilaisissa seminaareissa, ulostuloissa ja lehtikirjoituksissa jo kauan ennen kuin työryhmä asetettiin. Lakimiesliitto toi esiin omia näkemyksiään sekä Akavan kautta että omissa nimissään.
Lakimiesliitto toi esiin omia näkemyksiään sekä Akavan kautta että omissa nimissään.
Ruutu 3: Näkemyksiä kuultiin – lausuntokierros
Eduskunnan työryhmän toimeksiantona oli uudistaa työaikalain lisäksi myös vuosilomalaki. Alkuperäisen suunnitelman mukaan työaikalain uudistuksen oli tarkoitus valmistua jo vuonna 2017. Aikataulu oli kuitenkin tiukka, eikä hallituksen esitys uudeksi laiksi kelvannut kaikille osapuolille.
Valmistelun aikana mukana oli sekä hyviä asioita että muutoksia huonompaan. Pahimmillaan näytti siltä, että asiantuntijatyö olisi jäänyt kokonaan lain ulkopuolelle ja samalla Lakimiesliiton jäsenet käytännössä ilman työaikasuojelua.
Valmistelutyö jatkui lausuntokierroksen jälkeen, ja paljon valmistelua tehtiin virkamiestyönä vahvan poliittisen ohjauksen alaisena. Esitys kävi myös lainsäädännön arviointineuvoston käsittelyssä.
Ruutu 4: Lisää Lakimiesliiton lobbausta
Tilanne näytti hetken vakavalta, joten Lakimiesliitto pyrki vaikuttamaan lainsäätäjiin ensisijaisesti Akavan kautta. Yksittäisen liiton vaikuttamismahdollisuudet työlainsäädäntöasioissa eivät yleensä riitä, joten keskusjärjestö Akavan kaltaista isoa toimijaa tarvitaan usein mukaan.
Yksittäisen liiton vaikuttamismahdollisuudet työlainsäädäntöasioissa eivät yleensä riitä.
Samaan aikaan Lakimiesliitto kirjoitti niin erilaisia kannanottoja kuin tiedotteitakin aiheesta. Kohderyhmänä olivat sekä lainsäätäjät että liiton jäsenet. Jäsenille tiedotettiin lainsäädännön etenemisestä ja seuraavista askeleista.
Ruutu 5: Vihdoin eduskunnan käsittelyyn
Vaikuttamistyö muuttui loppua kohden intensiivisemmäksi, sillä eduskuntakausi oli päättymässä. Kun uusi laki vihdoin päätyi eduskunnan käsittelyyn, sen yksityiskohtiin oli aiempaa vaikeampi vaikuttaa. Eduskunta teki esitykseen muutamia pieniä täsmennyksiä.
Lakimiesliitossa pelättiin, että eduskunta ei ehtisi käsitellä lakiesitystä ennen vaaleja. Viime metreillä laki kuitenkin tuli ulos. Lakimiesliitto pitää uutta lakia kohtuullisen hyvänä, vaikka kaikki liiton tavoitteet eivät toteutuneetkaan sellaisinaan.
Uutta lakia sovelletaan mahdollisimman laajasti ja että se kattaa kaiken asiantuntijatyön.
Tärkeintä on, että uutta lakia sovelletaan mahdollisimman laajasti ja että se kattaa kaiken asiantuntijatyön. Miinuspuolelle jäi esimerkiksi se, että työn vuoksi matkustamista ei edelleenkään lasketa työaikaan.
Maali: Uusi työaikalaki tulee voimaan vuoden 2020 alussa
Laki hyväksyttiin eduskunnassa viime metreillä ennen kuin eduskunta jäi vaalitauolle keväällä 2019.
Työpaikat ehtivät valmistautua ja tehdä tarvittavat muutokset työaikajärjestelmiin ennen tätä. Myös Lakimiesliitto järjestää jäsenilleen koulutusta aiheesta ja seuraa uuden lain toimivuutta ja tulkintakäytäntöä tarkasti.
Jutussa asiantuntijana toimi Lakimiesliiton työelämäasioiden päällikkö Jaana Meklin.
