Työ- ja elinkeinoministeriö asetti kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan selvitystä työaikalain kokonaisuudistuksesta vuosi sitten kesällä. Työryhmä jätti esityksensä kesäkuun lopussa. Vaikka selvitys valmistui sovitusti, työryhmä ei päässyt yksimielisyyteen kaikista lain linjauksista. Työryhmän jäseninä olleet työmarkkinajärjestöjen edustajat jättivät mietintöön eriävät mielipiteensä.
Työministeri Jari Lindström on julkisuudessa harmitellut kovaan ääneen, kun kompromissiratkaisua ei löytynyt. Akavan edustajana työryhmässä toiminut Tradenomiliitto TRALin johtava lakimies Esa Schön suhtautuu asiaan maltillisemmin. Hänen mielestään työryhmä oli suurissa linjoissa varsin yksimielinen ja selvityksen keskeiset kohdat olivat pitkälti myös Akavan asettamien tavoitteiden mukaisia.
– Meidän näkökulmastamme on hyvä, jos työaikalain soveltamisala laajenee selvityksen mukaisesti. Tämä tarkoittaisi sitä, että yhä useammat henkilöt tulisivat työaikasääntelyn piiriin. Myös työajan määritelmä laajenisi, ja muualla kuin kiinteällä työpaikalla tehtävä työ voitaisiin aikaisempaa paremmin laskea työajaksi. Hyvää on myös työaikalakiin kaavailtu joustavuus. Muun muassa mahdollisuudet liukuvan ja joustotyöajan sekä työaikapankkien käyttöön paranisivat, Schön sanoo.
Työaikalain yksityiskohdissa paljon viilaamista
Kaikkiin selvityksen yksityiskohtiin Akava ei kuitenkaan ole tyytyväinen. Siksi keskusjärjestö jätti esitykseen eriävän mielipiteensä.
– Lain soveltamisaloja ei ole määritelty ja perusteltu riittävän tarkasti. Myös matka-aikaan liittyvä kysymys mietityttää. Näkemyksemme mukaan selvityksessä mainittu ehdotus säännöllisen työajan ulkopuolella tapahtuvasta matkustamisesta ei huomioi riittävästi matkustamisen tuomaa rasitusta työntekijälle. Yksi selvityksen ongelmallisista yksityiskohdista liittyy kotivarallaoloon ja siihen kuuluvan 50 prosentin työkorvauksen poistamiseen. Tällä olisi suuri merkitys tiettyjen ammattiryhmien, kuten poliisien, ansioihin, Schön kertoo.
Selvityksen julkistamisen jälkeen osapuolten näkemyserot ovat osoittautuneet suuriksi, mikä on yllättänyt jopa Schönin. Silti hän uskoo työaikalain läpimenoon.
– Toivon, että laki etenisi suotuisasti. Paketti sisältää paljon sellaisia hyviä elementtejä, jotka huomioivat nykyistä lakia paremmin työelämässä tapahtuneet muutokset ja asiantuntijatyön vaatimukset. Vaikka uusi laki menisi läpi selvityksen kaltaisena, ilman Akavan toivomia tärkeitä tarkennuksia, suunta olisi kohti parempaa, Schön pohtii.
Soveltamisala kynnyskysymys: täsmennys ja selkiyttäminen tarpeen
Lakimiesliiton edunvalvontayksikön johtaja Taru Turusen mukaan liitto pitää työaikalainsäädännön uudistamista hyvänä ja tarpeellisena asiana. Schönin tavoin Turunen esityksessä puutteita. Monet esityksen kohdat vaatisivat seikkaperäistä täsmentämistä. Turunen uskoo, että osasyynä puutteisiin on liian tiukka aikataulu.
– Voimassa olevan työaikalain soveltamisala ja siihen tehdyt poikkeukset vaativat asiantuntijatyön näkökulmasta täsmennystä ja selkiyttämistä. Lakiesityksen luonnoksessa soveltamisalasäännöstä on hämärretty entisestään, Turunen harmittelee.
Turusen mielestä selvityksessä on hyvää se, että työaikalakia on ehdotettu yleislaiksi, jota sovellettaisiin niin työ- kuin virkasuhteessa tehtävään työhön. Turunen kuitenkin kritisoi Schönin tavoin soveltamisalojen ja niitä koskevien rajausten puutteellista kirjaamista. Lakimiesliiton näkökulmasta juuri soveltamisalaan liittyvät kysymykset ovat lakiuudistuksen keskiössä.
– Soveltamisalapoikkeukseksi on selvityksessä kirjattu työ, jossa työntekijän itsenäisen aseman tai työtehtävien luonteen perusteella työaikaa ei mitata tai määritellä ennalta ja työntekijä voi itse päättää työajastaan. Jos tällaiseksi katsottaisiin esimerkiksi oikeudenkäynteihin osallistuvan lakimiehen ja asianajajan työ, niin silloin oltaisiin täysin hakoteillä. Kyseistä työtä tekevät eivät kuitenkaan voi vaikuttaa siihen, kuinka kauan, missä ja milloin hänen on oltava paikalla esimerkiksi tuomioistuimessa hoitamassa tehtäviään, Turunen sanoo.
Turusen mielestä selvityksessä mainitut soveltamisalan rajoituskriteerit ja niihin liittyvät perustelut ovat sanamuodoltaan väljiä, tulkinnanvaraisia, epämääräisiä ja ongelmallisia tarkasteltaessa tieto- ja asiantuntijatyötä, jota esimerkiksi lakimiehet niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla tekevät. Hänen mielestään pelkkä erityisasiantuntemus ja sen käyttäminen työssä ei saa eikä voi olla kriteeri työntekijän rajaamiseksi työaikalain ulkopuolelle. Asiantuntijatyössä työn tulee selkeästi kuulua työaikalain piiriin, koska työaika määräytyy työnantajan valvottavissa olevien työtehtävien perusteella.
Soveltamisalaan liittyvien kysymysten ohessa Turunen kaipaa täsmennyksiä muun muassa joustotyötä koskeviin kysymyksiin sekä siihen, milloin matka-aika voidaan laskea työajaksi. Hän muistuttaa myös lain valvomisen tärkeydestä.
– Merkittäviä muutoksia työaikalain valvontaan ei työaikalakiesityksessä ole kirjattu. Tutkimukset osoittavat, että muun muassa asiantuntijatyötä tekevien henkilöiden työajat joustavat ja osin ylittävät voimassa olevan lainsäädännön rajat. Työaikalain uudistuksessa on varmistettava lain toteutumisen valvonta ja taattava viranomaisille riittävät resurssit puuttua rikkomuksiin ja antaa tarvittavaa ohjeistusta.
