Lakimiesliiton opiskelijavaliokunta
Lakimiesliiton opiskelijavaliokunnan standilla paikalla oli opiskelija-asiamies Eero Blåfield. Hän kertoi, että opiskelijatilaisuuteen oli ilmoittautunut ennätykselliset noin 210 opiskelijaa. Kuten edelliselläkin kerralla, Turusta, Vaasasta ja Rovaniemeltä ilmoittautuneiden hintaan kuului edestakainen linja-autokuljetus.
Päivän teemaa (”Tulevaisuuden lakimies”) mietittiin opiskelijoiden kesken, ja se päätettiin opiskelijavaliokunnan kokouksessa helmi–maaliskuussa. Esiintyjiksi pyydettiin liiton kontaktien kautta puhujia, jotka tuntevat opiskelijakenttää hyvin. Blåfield pahoitteli, että julkisen sektorin esiintyjiltä tuli peruutuksia, joten kaikki esiintyjät ovat yksityiseltä sektorilta.
Opiskelijatilaisuutta markkinoitiin Lakimiesuutisissa ja ainejärjestöjen sähköpostikirjeissä. Blåfield todisti liiton olevan ajan hermolla perustamalla tapahtuman ympärille oman Facebook–ryhmän. Ryhmässä oli noin 130 jäsentä. Facebookia käytettiin eräänlaisena kysymys-vastaus-palstana.
Opiskelijavaliokunta testasi Facebookia ensimmäisen kerran Sakke 2008 -tapahtumassa. Blåfield selitti:
– Ryhmässä näkee, kuka muukin on ilmoittautunut sen jäseneksi. Tämä sosiaalinen media toimii hyvin opiskelijoiden piirissä.
Blåfieldin mukaan opiskelijat olivat olleet erityisen kiinnostuneita maailmantalouden vaikutuksesta juristien työllisyyteen. Osittain tästä syystä työ on valittu opiskelijavaliokunnan tämän vuoden teemaksi. Valiokunta on muun muassa järjestänyt nettikyselynä ensimmäistä kertaa palkkaus- ja työssäolotutkimuksen tänä vuonna.
Kyselyyn vastasi yli 300 opiskelijaa, joista 40 ilmoitti oman työnantajansa parhaan opiskelijatyönantajan kilpailuun. Tutkimuksen tulosten mukaan opiskelijat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä työoloihinsa eivätkä koe työpaikoilla suuria ongelmia. Ne, joilla ongelmia on, luulevat kuitenkin, että esimerkiksi palkkaukseen tai työoloihin liittyvät ongelmat ovat alalla yleisiä. Ongelmiin puuttuminen koetaan vaikeaksi, koska opiskelijat ovat yleensä määräaikaisessa työsuhteessa eivätkä halua vaarantaa työsuhteensa jatkumista leimautumalla valittajiksi.
Akava
Akavan standilla päivystänyt Maria Ranta piti osallistumisen päätarkoituksena työelämän järjestäytymisen esittelyä, ei niinkään tietyn järjestön edustamista.
– Oikeustieteen ylioppilailla on lähtökohtaisesti parempi tietämys työelämän säännöistä kuin monen muun akateemisen alan opiskelijoilla, mutta käytännön työelämään siirtyessä hekin voivat tarvita lisätietoa.
– Sivuaineilla tuunataan nykyään lakimiestutkintoakin. Lakimiesliiton jäsenyys ei enää ole itsestäänselvyys valmistumisen jälkeen. Sen sijaan järjestön valinta on profilointikysymys, jolla vahvistetaan ammatti-identiteettiä. Liitto valitaan nykyään usein käytännön ammatin eikä tutkinnon mukaan.
Rannan mukaan lakimiehillä vallitsee edelleen hyvä työllisyystilanne. Hän kehuukin, että on ilo olla mukana tällaisessa tapahtumassa, jossa keskustelun aiheena ovat esimerkiksi palkkauskysymykset eikä vastaan tule kriisitapauksia, mistä löytää työpaikka. Hän myös mainitsee, että lakimies- ja lääkärityöttömyyden vaihtelut ovat vaikeissa suhdanteissa pienempiä kuin monella muulla akateemisella alalla.
Helsinki Law Review
Helsinki Law Review on tieteellinen julkaisu, jonka sekä kirjoittajat että toimittajat ovat oikeustieteen opiskelijoita. Lehden nykyinen päätoimittaja Antti Salonen kertoi, että idea lehden julkaisemiseksi tuli ulkomaisesta esimerkistä. Lehden ensimmäinen päätoimittaja Ville P. Komulainen toi idean Suomeen vaihto-oppilasajan päätyttyä vuonna 2007. Hän lobbasi sitä ja maaliskuussa 2008 julkaistiin ensimmäinen Helsinki Law Review -lehti. Tarkoituksena on julkaista se kahdesti vuodessa.
Lehden perusideana on antaa oikeustieteen perustutkinnon opiskelijoille ja jatko-opiskelijoille tilaisuuksia julkaista tieteellisiä tutkimuksiaan, toisaalta antaa opiskelijoille toimittajakokemusta. Molemmat antavat väylän oppimiseen.
Lehden toimittajiksi on valittu Helsingin yliopiston opiskelijoita, ja lehdellä on myös päätoimittaja. Lehden ensimmäisen numeron toimittajat valittiin halukkuuden perusteella. Myöhempien numeroiden toimittajat ovat käyneet erityisen HLR-kurssin.
Lehden toimittaja Antti Kuha kuvasi lehden toimitusprosessia:
– Lehden kuhunkin numeroon on ollut tarjolla 12-14 kirjoitusta, joista toimittajat ovat yhdessä valinneet julkaistavaksi viisi. Kukin artikkeli käy läpi muokkauskierroksen. Artikkelista keskustellaan toimituskunnassa. Toimittaja antaa artikkelin kirjoittajalle tukea ja palautetta ja muun muassa tekee kysymyksiä.
– Kun kirjoittaja on muokannut kirjoitustaan, sen toimittaja lähettää artikkelin ulkopuolisen arvioitsijan (refereen) luettavaksi. Toimittajat etsivät itse artikkelille arvioitsijan aihepiiriä tuntevien tieteellisesti ansioituneiden, vähintään lisensiaattitason asiantuntijoiden piiristä.
Lehden taittokin tehdään itse. Irtonumeroita jaetaan muun muassa Porthaniassa ja Pykälässä. Lehteä myös postitetaan ilmaiseksi yrityksiin ja tuomioistuimiin. Lehden tuotanto- ja postituskuluja sponsoroi Asianajotoimisto Dittmar & Indrenius.
Antti Kuha myös kertoi, että toimittajana toimiminen on hyödyttänyt omaa kirjoittamista ennen gradua. Lisäksi hän kertoo saaneensa sysäyksen jatko-opintoihin, mihin hän ei välttämättä olisi ryhtynyt, ellei olisi toimittanut lehteä.
Asianajotoimisto Roschier
Asianajotoimisto Roschier esitteli standillään oikeustieteen opiskelijoille tarjoamiaan työmahdollisuuksia. Opiskelijoita toimisto on jossakin muodossa työllistänyt vähintään 20 vuoden ajan, viime vuodet määrämuotoisissa opiskelijaohjelmisssa. Ohjelmia on neljä opintojen eri vaiheessa oleville opiskelijoille: Office help/ Office support, Knowledge Management trainee, Trainee sekä Thesis trainee.
Associate Topi Siniketo aloitti kesällä 2007 Associate Trainee -ohjelmassa ja siirtyi myöhemmin Thesis-ohjelmaan. Hän kertoi omasta asenteestaan opintoihin, että ennen harjoitteluohjelmia opiskelu tuntui koulumaiselta:
– Opinto-ohjelmissa juridiikka avautui uudella tavalla ja tajusin opintojen merkityksen työelämälle. Löysin niissä myös oman erikoistumisalani immateriaalioikeuden.
Toimiston HR ja Recruitment -toiminnoissa työskentelevä Anni Kivikataja kertoi, että hakemuksia opinto-ohjelmiin tulee paljon. Yhden kalenterivuoden aikana lukumääräisesti opiskelijoita on useita kymmeniä, 3–6 kuukauden jaksoissa.
– Keräämme opiskelijoilta sekä suullista että kirjallista palautetta ja kehitämme ohjelmia palautteen perusteella. Seuraamme Lakimiesliiton suosituksia, muun muassa palkkausperusteita, jotka kerrotaan opiskelijoille avoimesti.
Asianajotoimisto Castrén & Snellman
Henkilöstön kehittäjä Jenni Marko kertoi Asianajotoimisto Castrén & Snellmanin osastolla tyytyväisenä, että päivä oli vastannut odotuksia:
– Olen saanut puhua ääneni käheäksi opiskelijoiden kanssa. He ovat tärkeä kohderyhmä meille. Koko ajan ympäri vuoden meillä työskentelee lähes 30 opiskelijaa neljän kuukauden mittaisilla harjoittelujaksoilla.
Castrén & Snellmanilla on oikeustieteen opiskelijoille kolme eri harjoitteluohjelmaa: nuoremmat harjoittelijat, informaatikkoharjoittelijat ja vanhemmat harjoittelijat. Nuoremmat harjoittelijat voivat olla jopa ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita, informaatikot ovat keskimäärin puolessa välissä ja vanhemmat harjoittelijat loppupuolella.
Jenni Marko jatkoi:
– Opiskelijoita on meillä ollut töissä kautta aikojen, mutta toimiston kasvaessa olemme siirtyneet nykymuotoisiin harjoitteluohjelmiin 2000-luvulla. Jos aloittaa nuorempana harjoittelijana, on mahdollisuus siirtyä myöhemmin vaativampiin tehtäviin opintojen edetessä.
Asianajotoimisto Castrén & Snellman sai kunniamaininnan parhaan oikeustieteen opiskelijatyönantajan kilpailussa, mikä ilahdutti toimiston edustajia standillä. He olivat saaneet etukäteen vihiä, että kannattaisi olla paikalla palkintoa jaettaessa.
Associate Lawyer Mariella Både pohti palkinnon jakoperusteita:
– Itse olen ollut mukana harjoitteluohjelmissa jo vuodesta 2006. Olen itse samaa mieltä, että parannusta on tapahtunut. Opiskelijoita on kuunneltu ja tilannetta on seurattu. Yhä paremmin voidaan taata, että opinnot etenevät eikä työnteko viivytä niitä, koska harjoittelijoita on tarpeeksi. Tenttipäiviä varten saa myös aina vapaata. Palauteprosessi on toimiva, jokaisen jakson lopussa on palautearvio. Itse pystyin aina kertomaan niissä rehellisen mielipiteeni.
Jenni Marko lisäsi vielä:
– Kiinnitämme erityistä huomiota ylitöihin, harjoittelijat eivät tee pitkää päivää. Myös palkkauksessa perusasiat ovat kunnossa.
Asianajotoimisto Borenius & Kemppinen
Associate Lawyer Einari Karhu Asianajotoimisto Borenius & Kemppiseltä painotti, miten tärkeää toimiston on saada näkyvyyttä opiskelijoiden keskuudessa:
– Opiskelijat ovat potentiaalista uutta lahjakkuutta, jota toimisto etsii tulevaisuutta varten. Olemme mielestämme hyvin muutoskykyinen toimisto. Organisaatio on hyvin matala, ja esimiehiä on helppo lähestyä. Asiantuntijoiden kanssa voi helposti keskustella itselle vaikeasta. Kannustamme kaikkia itsensä kehittämiseen ja oman tuotoksen antamiseen.
Borenius & Kemppisellä ei ole tiettyyn vuodenaikaan sidottuja tai tietynpituisia harjoitteluohjelmia, vaan uusia harjoittelijoita palkataan sitä mukaa kuin tarvetta on ja sopivia opiskelijoita löytyy. Työsuhteiden minimipituus on yleensä kuusi kuukautta, mutta niitä usein pidennetään. Opiskelijat siirtyvät opintojen edetessä myös vaativampiin tehtäviin. Tällä hetkellä harjoittelijoita on noin viisitoista.
Nuoremmat harjoittelijat, jotka voivat olla jopa ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita, huolehtivat toimistorutiineista, kuten toimivat lähetteinä tai istuvat vastaanotossa. Vanhemmat harjoittelijat ovat aloittaessaan noin opintojensa puolivälissä, ja he palvelevat toimiston kaikkia praktiikkaryhmiä. Ryhmätraineet ovat hyvin pitkällä opinnoissaan ja toimivat tietyssä praktiikkaryhmässä usein oman erikoistumisalansa piirissä. Informaatikkoharjoittelijat ovat oma ryhmänsä. Joskus toimisto palkkaa gradutoimeksiantoja varten graduharjoittelijoita.
Vanhempi harjoittelija Paul Raade kehui työnantajansa suhtautumista palautteeseen:
– Olen keskustellut HR Managerin kanssa monta kertaa ja saanut sen vaikutelman, että mielipiteeni ovat välittyneet eteenpäin. Tärkein vaikutus on ollut, että olen saanut jatkoa harjoitteluuni. Opintojen edistyessä toimenkuvani on myös muuttunut.
