Työn merkityksellisyydestä puhutaan yhä enemmän, eikä suotta. Oman työn tärkeänä pitäminen lisää työmotivaatiota ja työhön sitoutumista, työhyvinvointia sekä tyytyväisyyttä elämään.
Mutta mistä syntyy tunne työn merkityksellisyydestä? Psykologi, psykologian tohtori Johanna Rantanen Jyväskylän yliopistosta korostaa, että eri asioista eri ihmisille. Työn merkityksellisyys on hyvin yksilöllinen asia.
Työn merkityksellisyys on hyvin yksilöllinen asia.
– Yksi odottaa työltään vahvaa yhteisöllisyyttä, kun toista kiinnostaa menestyminen uralla. Jollekulle voi olla myös tärkeää tehdä hyvää, Rantanen sanoo.
Juristilla voi esimerkiksi olla vahva halu muuttaa oikeusjärjestelmää, tai hänet sytyttää yksittäisten ihmisten auttaminen.
Elämäntilanne säätelee asioiden tärkeyttä
Rantanen kollegoineen on tutkinut työn merkityksellisyyttä ja kehittänyt sen kartoittamiseen sopivaa Työn merkityksen ja täyttymysten kyselyä vuodesta 2018.
Rantanen myös johtaa Meanwell-hanketta, jossa tutkitaan, voidaanko työssä jaksamista, työssä suoriutumista ja organisaatioon sitoutumista lisätä kehittämällä työn merkityksellisyyttä yhteisöllisesti.
Kartoituskysely kattaa kuudella eri osa-alueella niin työntekijän työlle asettamat odotukset kuin niiden täyttymisen nykyisessä työssä. Yksi näistä osa-alueista on perustarpeet ja turvallisuus, jotka ovat monille tärkeitä asioita: työltä halutaan toimeentuloa ja tasapainoa elämään.
Työ antaa pohjan suunnitella arkea ilman jatkuvaa epävarmuutta.
– Työ antaa pohjan suunnitella arkea ilman jatkuvaa epävarmuutta. Jos tämä perusta viedään, ihmistä ei välttämättä innosta vaan voi jopa lannistaa muiden merkityksellisyyden lähteiden pohtiminen, Rantanen kertoo.
Perustarpeiden ja muidenkin osa-alueiden merkitys voi vaihdella elämäntilanteen ja iän mukana. Jos on edennyt korkeaan asemaan ja palkka on noussut, perustarpeet ovat ylittyneet eivätkä enää mietitytä.
Yksilö- ja yhteisökeskeisiä työn merkityksen lähteitä
Perustarpeiden ja turvallisuuden ohella työn yksilökeskeisiin merkityksellisyyden osa-alueisiin kuuluvat arvostus ja uramenestys, aitous ja toimijuus sekä itsensä kehittäminen ja kyvykkyys.
Arvostus liittyy siihen, että työntekijä kokee, että työkaverit ja esihenkilö antavat hänelle tunnustusta. Uramenestys puolestaan korostaa työssä etenemisen tärkeyttä.
Aitous taas tarkoittaa sitä, että työssä voi toteuttaa itselle tärkeitä asioita ja toimia omien vahvuuksien varassa, ja toimijuus on vapautta tehdä omaa työtä koskevia päätöksiä.
Itsensä kehittäminen ja kyvykkyys toteutuvat, kun työntekijä voi kehittää ja käyttää osaamistaan laaja-alaisesti.
Itsensä kehittäminen ja kyvykkyys toteutuvat, kun työntekijä voi kehittää ja käyttää osaamistaan laaja-alaisesti. Ihmisestä tuntuu, että työ ei junnaa paikallaan.
Työn yhteisökeskeisiä merkityksiä ovat puolestaan Rantasen jo alussa esiin nostama laaja-alainen ja arkinen hyvän tekeminen samoin kuin yhteenkuuluvuus ja myötävaikuttaminen työyhteisössä. Tätä arvostavalle työntekijälle on tärkeää sekä edistää että tuntea vahvaa yhteenkuuluvuutta työyhteisöönsä.
On luontaista odottaa työltä enemmän
Työn merkityksen ja täyttymysten kyselyyn on tähän mennessä vastannut noin 750 ihmistä, joiden joukossa on 50 Lakimiesliittoon kuuluvaa juristia. He osallistuivat Lakimiesliiton järjestämään työn merkityksellisyyttä käsitelleeseen webinaariin ja työpajaan, jonka Rantanen veti.
Rantanen painottaa, että juristien otos on niin pieni, ettei sen pohjalta voi tehdä yleistyksiä. Tuloksia voi kuitenkin tarkastella esimerkinomaisesti. Rantasen mukaan juristeilla arvostus ja uramenestys sekä yhteenkuuluvuus ja myötävaikuttaminen eivät korostuneet asioina, joita nämä työltään erityisen suuresti odottaisivat.
Sen sijaan tämän kyselyn perusteella juristit tuntuvat kaipaavan työltään perustarpeita ja turvallisuutta, aitoutta ja toimijuutta, itsensä kehittämistä ja kyvykkyyttä sekä laaja-alaista ja arkista hyvän tekemistä työn kautta.
Kaikkein tärkeintä on, ettei joudu tekemään kompromisseja itselle kriittisissä asioissa.
– Näillä tärkeiksi koetuilla osa-alueilla – perustarpeita lukuun ottamatta – merkityksellisyyden odotukset eivät kuitenkaan tunnu täyttyvän riittävästi kyselyyn vastanneilla juristeilla. Tämä ei yllätä, sillä ihmiset tyypillisesti odottavat aina vähän enemmän kuin kokevat saavansa. Kaikkein tärkeintä on, ettei joudu tekemään kompromisseja itselle kriittisissä asioissa, Rantanen sanoo.
Liiton webinaarissa osa osallistujista painotti haluavansa tehdä työtä vahvemmin omien arvojensa mukaan, oppia enemmän ja saada vahvempia onnistumisen kokemuksia työssään.
– On hyvä tiedostaa, että näiden asioiden ja työyhteisön yhteenkuuluvuuden tunteen puute ovat yhteydessä työuupumukseen. Toisaalta niiden vahva ilmeneminen lisää työn imua.
Lisää tietoa juristien työn merkityksellisyydestä
Työn merkityksellisyyden kokemuksella on suora yhteys työhyvinvointiin.
Tietoa juristikunnan työn merkityksellisyydestä on vielä vähän tarjolla. Lakimiesliitto haluaa selvittää asiaa tarkemmin tekemällä kohdennetun Meanwell-hankkeen tutkimuskyselyn otoksena jäsenistölleen. Kyselyyn vastanneilla on mahdollisuus saada itselleen tuon oman Työn merkitysten ja täyttymysten profiilin. Aineiston keräys toteutetaan huhtikuun aikana.
Otokseen valikoituneille lähetetään viestiä aiheesta huhtikuun 2022 kuluessa. Otokseen voi myös ilmoittautua lähettämällä viestin osoitteeseen tapahtumat@lakimiesliitto.fi.
