Työn sisältö ja työyhteisö palkkaa tärkeämpiä

Tänä vuonna kolmatta kertaa järjestetty, ­nuorille juristeille suunnattu Forum Iuvenes­ -tapahtuma keräsi 20.3.2015 Helsingin keskustassa­ sijaitsevaan­ Astoria-saliin noin 120 ­osallistujaa. Iltapäivän keskeisenä teemana oli juristien työuran kehitys valmistumisen jälkeen. 

Päivän teemaa pohjusti Lakimiesliiton oikeus­poliittinen asiamies Eero Blåfield, joka esitteli ­yleisölle tuloksia liiton­ tekemästä, vastavalmistuneiden­ juristien­ työuria koskevasta­ tutkimuksesta. Tutkimus tehtiin ­haastattelemalla vuonna 2010 valmistuneita, nyt viisi vuotta työelämässä olleita juristeja.

Töistä täytyy välillä päästä myös pois

Tutkimustulosten pohjalta käytävän­ paneelikeskustelun­ tulevaisuuden parhaista työ­paikoista veti Lakimiesliiton­ varatoiminnanjohtaja Mikko Salo. ­Yleisöllä oli mahdollisuus osallistua­ ­keskusteluun esittämällä­ panelisteille kysymyksiä ­keskustelun lomassa tai lähettämällä kommenttinsa­ tekstiviestillä salin edessä sijaitsevalle ­julkiselle ­näytölle. 

Keskustelussa sivuttiin julkisten alojen määrä­aikaisuuksia sekä työntekijöiden tyytyväisyyseroa ­julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Keskeisimpään ­rooliin kipusivat kuitenkin työn ja vapaa-ajan jouheva yhdistäminen sekä miesjuristien lähes olemattomat ­perhevapaat.

Tärkeimpänä elementtinä tutkimustuloksista nousivat­ esille juristien tyytyväisyys työhönsä sekä ammatin­valintaansa. Tulosten perusteella yksityisellä­ sektorilla työskentelevät olivat kuitenkin julkisten ­alojen juristeja tyytyväisempiä työhönsä. 

Oikeusministeriön kansliapäällikkö Tiina Astola nousi puolustamaan julkista alaa. Hänen mielestään­ pitäisi ehdottomasti päästä eroon siitä käsityksestä,­ että julkinen­ puoli olisi jotenkin “huonompi” tai ­byrokraattisempi kuin yksityinen, ja saada paremmin ­kerrottua ulospäin, miten mielenkiintoinen työpaikka ­esimerkiksi oikeusministeriö on.

Työpaikassa tärkeintä on työn sisältö ja työyhteisön­ synnyttämä ilmapiiri eikä niinkään ­palkkaus, kertoo ­liiton tekemä tutkimus. Tämä nousi esille myös pitkään­ alalla toimineiden, nykyaikaisista työn ja vapaa-ajan­ yhteen­sovittamisen ­haasteista kiinnostuneiden ­panelistien ­kommenteista.

– Työpaikan hyvä henki ja reilu ­meininki ovat nousseet­ aivan uuteen arvoon, summasi Lakimiesliiton toiminnanjohtaja Jorma Tilander.

Miesten käyttämättömät perhevapaat puhuttavat

Liiton tutkimuksessa tuli esille valtava sukupuolten ­välinen ero perhevapaiden viettämisessä. Nuorista, ­kyselyyn vastanneista miesjuristeista kukaan ei ollut pitänyt tai suunnitellut tulevaisuudessa pitävänsä yli kuuden kuukauden mittaista perhevapaata. 

Vaikka kulttuuri lastenhoidon suhteen on jo ­muuttunut ja esimerkiksi Ruotsissa isien pitämät­ ­perhevapaat ovat suorastaan vaatimus, pysyvät­ ­Suomessa perinteet panelistienkin mukaan ­huolestuttavan tiukassa.­ Laki suo molemmille­ vanhemmille mahdollisuuden­ perhevapaan viettoon,­ mutta nuoret isät eivät vain tunnu ­hakevan vapaata.

– Miehet kyllä saavat perhevapaita, kun vain niitä pyytävät, kiteytti hovi­oikeudenlaamanni Liisa Lehtimäki Helsingin hovioikeudesta.

Asianajotoimisto Hannes Snellmanin toimitus­johtaja Mikko Heinonen muistutti useaan otteeseen uransa alussa olevia nuoria siitä, että työura on pitkä ja ­siihen saa soviteltua myös vapaa-aikaa. Uran alussa puolenkin­ vuoden ­poissaolo saattaa tuntua pitkältä ja moni pelkää tulevansa “unohdetuksi” poissaolonsa aikana. Usein vasta myöhemmin työntekijä osaa nähdä ajan kulumisen laajemmassa perspektiivissä.

– Työura on niin pitkä, helposti 35 vuotta, että sinä aikana ehtii käymään muuallakin, vaikkapa­ opiskelemassa­ Harvardissa tai surffaamassa Australiassa,­ ­summasi itsekin 2000-luvun alussa ­Harvardissa pistäytynyt Heinonen.

– Kannattaa tehdä sitä, mikä itseä motivoi­ ja kokeilla mahdollisimman paljon uutta, ­muistutti puolestaan Koneen lakiasiainjohtaja Juhani ­Ristaniemi

Teksti ja kuva: Päivi Laajalahti