Työmarkkinakeskusjärjestöjen elokuun lopulla solmiman työllisyys- ja kasvusopimuksen tarkoituksena on lisätä maan talouden ennakoitavuutta, vahvistaa kustannuskilpailukykyä sekä kasvattaa työllisyyttä. Sopimuksen tavoitetta eli Suomen talouden kääntämistä nousuun tuetaan erityisesti parantamalla yritysten menestymismahdollisuuksia.
Sopimukseen liittyy läheisesti maan hallituksen rakennepoliittinen ohjelma yksityiskohtaisine toimenpiteineen talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Hallitus on lisäksi budjettiriihessään varautunut tekemään päätöksiä, joilla tuetaan työmarkkinakeskusjärjestöjen Työllisyys- ja kasvusopimusta.
Maltillisiin korotuksiin hyvä syy
Työmarkkinasopimus on kaikkiaan kolmivuotinen. Kahden ensimmäisen vuoden osalta palkankorotukset suoritetaan yleiskorotuksina. Ensimmäisenä vuonna palkka nousee
20 euron kertakorotuksena kuukaudessa ja toisena vuonna 0,4 prosenttia. Lakimiesliiton vuoden 2012 palkkatutkimuksen mukaisen lakimieskunnan kiinteän kuukausipalkan (noin 5 600 euroa) perusteella viimeksi mainittu prosenttikorotus tarkoittaa runsaan
22 euron suuruista lisää lakimiesten kuukausipalkkaan.
Ensimmäinen korotus toteutetaan neljän kuukauden kuluttua sopimuskauden alun jälkeen, eli jos työehtosopimus, jonka soveltamisen piiriin henkilö kuuluu, tulee voimaan esimerkiksi 1.11.2013, euromääräinen kertakorotus maksetaan vasta helmikuun 2014 jälkeen. Toinen prosenttiperusteinen sopimuskorotus toteutetaan puolestaan
12 kuukauden kuluttua ensimmäisestä sopimuskorotuksesta – edellä mainitussa esimerkkitapauksessa siis helmikuun 2015 jälkeen.
Akavalaisten vaatimuksista huolimatta ensimmäinen korotus määriteltiin euroissa, sillä euromääräinen sopimuskorotus oli sekä SAK:lle että STTK:lle yhteinen tavoite.
Sopimuksen kolmas vuosi on palkantarkistusten osalta vielä auki. Työmarkkinakeskusjärjestöt kokoontuvat vuoden 2015 kesäkuussa sopimaan palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta sekä toteutusajankohdasta.
Sovitut palkankorotukset ovat erittäin maltillisia. Lakimiesliitto oli suostuvainen äärimmäisen alhaisiin korotuksiin, koska pitkäkestoisella sopimuksella todella toivotaan olevan nyt niin oloja vakauttava kuin työllisyyttä lisäävä vaikutus – mitä maan hallitus samoin kuin yksityisen sektorin työnantajapuoli on peräänkuuluttanut. Palkansaajien ostovoimaa osin turvaa maan hallituksen vastaantulo tuloverotuksessa, johon tehdään 1,5 prosentin inflaatiotarkistus. Lisäksi vuoden 2014 työttömyysvakuutusmaksuja alennetaan.
Palkankorotukset myös sopimuksettomille aloille
Vuoden 2014 alusta alkaen otetaan sovitellussa työttömyyspäivärahassa käyttöön
300 euron suuruinen suojaosa kuukaudessa. Suojaosalla, joka ei siis vaikuta vähentävästi työttömyysetuuden suuruuteen, kannustetaan työttömäksi joutuneita ottamaan vastaan lyhyitäkin työsuhteita.
Samaan aikaan tulee voimaan myös työttömyyspäivärahan omavastuuajan lyhentäminen. Työttömyyspäivärahaoikeus ei ala välittömästi työttömyyden alettua, vaan vasta niin sanotun omavastuuajan jälkeen, jos etuuden saajalle ei ole asetettu erillistä karenssiaikaa.
Omavastuuajan pituus on nykyään seitsemää täyttä työpäivää vastaava aika. Ensi vuonna työttömyyspäivärahan omavastuuaika tulee olemaan viisi päivää, mitä Lakimiesliittokin on jo pidempään tavoitellut omavastuuajaksi.
Työllisyys- ja kasvusopimuksessa on myös sovittu perustettavaksi keskusjärjestöjen yhteisiä työryhmiä, joiden toimeksiantona on muun muassa arvioida neuvottelujärjestelmän uudistamista, työaikojen vakiintumista sekä nuorten työllistymisen edistämistä.
Neuvottelujärjestelmän uudistamista pohtivan työryhmän yhtenä tärkeänä tehtävänä muun muassa akavalaisten lakimiesten kannalta on arvioida palkankorotusten toteutumista sopimuksettomilla aloilla. Esimies- ja asiantuntijatehtävissä työskentelevillä akavalaisilla ylemmillä toimihenkilöillähän ei ole kaikilla yksityissektorin toimialoilla työehtosopimuksia, jotka turvaisivat sopimusperusteiset palkankorotukset myös tälle henkilöstöryhmälle.
Lisäksi keskusjärjestöt valmistelevat työurien pidentämiseksi aiemmin sovitun mukaisesti ratkaisun seuraavaksi työeläkeuudistukseksi – ratkaisu eläkeuudistukseksi neuvotellaan syksyyn 2014 mennessä. Tavoitteena on, että lakiesitykset annetaan eduskunnalle vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen ja uudistus tulisi voimaan viimeistään vuoden 2017 alusta.
Alakohtaiset neuvottelut käynnissä
Vaikka työmarkkinakeskusjärjestöjen kesken aikaansaatiin sopimus, alkavat liitot nyt neuvotella alakohtaisista sovelluksista. Lakimiesten osalta neuvotteluja käyvät julkisella sektorilla JUKO eli Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö ja yksityisellä sektorilla YTN eli Ylemmät Toimihenkilöt.
Alakohtaiset työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut käydään kahdeksan viikon kuluessa eli 25. lokakuuta mennessä. Sopimusosapuolet ilmoittavat tuolloin keskusjärjestöilleen työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisten ratkaisujen solmimisesta, minkä jälkeen arvioidaan sopimuksen kattavuutta. Jos alakohtaisia sopimuksia on solmittu riittävästi, syntyy myös työllisyys- ja kasvusopimus eli keskitetty ratkaisu, tupo.
Lakimiesliitto tiedottaa alakohtaisista neuvotteluista sekä kotisivuillaan www.lakimiesliitto.fi että erillisillä sähköisillä uutiskirjeillään neuvottelujärjestöjen eli JUKOn ja YTN:n viestinnän lisäksi.
Taru Turunen on Lakimiesliiton edunvalvontayksikön johtaja ja Jorma Tilander Lakimiesliiton toiminnanjohtaja.
