Työnantajalla on selkeä mielikuva, millaista henkilöä hän työntekijäksi hakee, mutta haastattelua lukuun ottamatta työkalut valintaa varten usein puuttuvat.
– Työkokeilu olisi toki kaikkein luotettavin tapa, jos haluttaisiin varmistaa tehtävässä parhaiten menestyvän henkilön valinta. Koska tämä ei luonnollisesti ole mahdollista, on kattava henkilöarviointi seuraavaksi luotettavin tapa, sanoo erikoispsykologi Teemu Ollikainen Psykologiliitosta.
Henkilöarviointi, tai toisin ilmaistuna soveltuvuusarviointi, pitää yleensä sisällään haastattelun lisäksi erilaisia harjoituksia, simulaatioita ja ryhmätehtäviä.
Testit ovat keskeinen osa arviointia
Psykologiset testit kartoittavat joko henkilön kykyjä tai persoonallisuutta.
– Kykytesteillä haetaan tietoa siitä, miten hyvin ihminen pystyy toimimaan tietyssä ympäristössä, Ollikainen kertoo.
Persoonallisuustesteillä henkilöstä luodaan puolestaan erityinen persoonallisuusprofiili, joka kertoo, mitkä hänen piirteistään ovat hallitsevia ja sopiiko hän hakemaansa tehtävään.
– Esimerkiksi myyntitykin työhän haetaan ekstroverttiä ihmistä, joka ei takerru pikkuasioihin ja luottaa itseensä niin, että myy vaikka pakastimia Grönlantiin, Ollikainen toteaa.
Hän korostaa kuitenkin samalla, että jokainen rekrytointiprosessi on omanlaisensa ja kukin tehtävänanto konsultille erilainen. Ja lopullisen valinnan tekee kuitenkin työnantaja itse.
Arvioinnista tukea valintaan
Henkilöarvioinnin tarkoituksena on tuoda lisätietoa ja tukea rekrytoivaa esimiehestä valintapäätöksen tekemisessä.
– Arvioinnissa haetaan joskus lisää vahvistusta työnantajaa askarruttaviin kysymyksiin tai pyritään kuvaamaan henkilön työtehtävän hoitamiseen liittyviä ominaisuuksia ja motivaatioon liittyviä seikkoja, kertoo Psycon Oy:n seniorikonsultti, psykologi Anu Säilä-Kiukas.
Hän muistuttaa, että testit ovat henkilöarvioinnissa vain yksi apuväline.
– Todellista asiantuntemusta konsultilta vaaditaan, kun testituloksia suhteutetaan toimenkuvan vaatimuksiin.
Sertifiointilautakunta valvoo luotettavuutta
Henkilöarviointeja tekeviä psykologeja ja muita asiantuntijoita valvoo viime kädessä tietosuojavaltuutettu ja aluehallintovirasto. Laki yksityisyyden suojasta työelämässä säädettiin vuonna 2004, ja silloin Psykologiliitto loi myös henkilöarvioinnin sertifiointijärjestelmän.
– Sertifioinnin tarkoitus on osoittaa, että arviointeja tekevä ammattihenkilö toimii luotettavasti ja lain vaatimusten mukaan, henkilöarvioinnin sertifiointilautakunnan puheenjohtajana toimiva Teemu Ollikainen sanoo.
Koska kuka tahansa voi tarjota henkilöarviointipalveluja hatarin ja kyseenalaisinkin menetelmin, jää toimeksiantajan velvollisuudeksi tarkistaa konsulttiyrityksen työntekijöiden pätevyys.
Teemu Ollikainen kertoo, että silloin tällöin lautakuntakin saa valituksia pieleen menneistä henkilöarvioinneista.
– Olemme joutuneet ottamaan vuosien aikana muutamilta toimijoilta sertifikaatin pois.
Päällikkötuomareilta testataan johtamistaitoa
Suomessa tuomarinvalintalautakunta valmistelee ja tekee valtioneuvostolle esityksen kaikkien vakinaisten tuomareiden nimittämisestä.
– Päällikkötuomareiden, esimerkiksi käräjäoikeuksien laamannien, hovioikeuksien presidenttien ja hallinto-oikeuksien ylituomareiden virkojen täyttämisessä käytetään nykyään apuna soveltuvuusarviointia, kertoo oikeusneuvos, tuomarinvalintalautakunnan puheenjohtaja Hannu Rajalahti.
– Arvioinnissa pyritään selvittämään erityisesti viranhakijoiden johtamistaitoa. Se kuuluu, muiden pätevyysvaatimusten ohella, tuomioistuinten päällikköinä toimivien tuomareiden kelpoisuusvaatimuksiin.
**
Näin valmistaudut henkilöarviointiin:
- Ole oma itsesi. Tsemppihenki auttaa suoriutumaan, mutta yliyrittäminen saattaa olla riski.
- Älä välitä, jos jännittää. Pieni jännitys on luonnollista, ja hyvä henkilöarvioija osaa suhtautua siihen ymmärtävästi.
- Ole rehellinen. Jos sairas lapsi on valvottanut tai ikävät uutiset pyörivät mielessäsi, kannattaa siitä kertoa haastattelussa. On todennäköistä, että tällaiset asiat näkyvät jollain tavalla henkilöarviointitilaisuudessa.
- Pohdi omia odotuksiasi uutta työtehtävää kohtaan etukäteen. Mieti, mitkä ovat motiivisi hakea kyseistä työtä. Näitä teemoja haastattelussa todennäköisesti käydään läpi.
Asiantuntijana seniorikonsultti, psykologi Anu Säilä-Kiukas, Psycon Oy
Teksti: Nina Björklund